Järjestelmäversioita julkaistiin AW4416:ssa seuraavasti:
V1.01
Julkaisuversio
V1.03
1. Korjattu ongelma, jossa jotkin tallennetut alueet eivät toisinaan toistuneet.
Huomaa, että tämä oli toisto-ongelma; tallennettuihin tietoihin ei vaikuttanut.
2. Korjattu ongelma, jossa jog/shuttle-toiminnot jumiutuivat toisinaan.
V1.10
1. Ratkaistiin harvinainen ongelma, jossa ääntä tai kohinaa ei kuulunut hetkellisesti toiston, eteen- tai taaksepäin kelauksen aikana.
Huomaa, että tämä oli toisto-ongelma; tallennettuihin tietoihin ei vaikuttanut.
Kun kappaletiedot, jotka on tallennettu järjestelmäohjelmistolla ennen V1.10:tä, ladataan ensimmäisen kerran kiintolevyasemaan, ne muunnetaan automaattisesti V1.10-yhteensopiviksi tiedoiksi, joten latausaika kestää hieman tavallista pidempään.
Kun tiedot on kuitenkin päivitetty ja tallennettu kiintolevyasemalle, latausaika on sama kuin ennen.
2. Nopeuta CD-tuonti- ja WAV-tuontitoimintoja.
3. Korjattiin ongelma, jossa toisto muuttui toisinaan epävakaaksi Kumoa-toiminnon käytön jälkeen, kun manuaalinen rei'itys/ulos-tallennus oli suoritettu useita kertoja toistuvasti pysähtymättä.
4. Ratkaistu ongelma, jossa toiminta muuttui joskus epävakaaksi tallennuksen lopettamisen jälkeen kiintolevyn täyttyessä.
5. Korjattiin ongelma, jossa alueen häipymisajan asetukset 20 ms ja 40 ms jätettiin toisinaan huomiotta, mikä johti äkilliseen häivytykseen.
V1.20
1. WAV-vientitoiminto toteutettu.
2. Liitä komento useita alueita halutussa raidassa tai virtuaaliraita voidaan nyt yhdistää yhdeksi alueeksi.
3. Synkronoitu toiminta MTC- ja sanakellon orjana AW4416 voi synkronoida ulkoisten laitteiden kanssa MTC-slavena, vaikka se olisi myös sanakellon orja.
4. Toiston ja tallennuksen vakauden parantaminen edelleen
5. Toimintavaste nopeutunut. Paikannus nopeutui ja "Mode Change" -ilmiöiden määrä väheni.
Muut
[KUMOA]/[REDO]-näppäinten valo/tumma tila
Peruuta fader-ryhmittely väliaikaisesti
Tempokartan muokkaus
Pikakuvake nykyisen kappaleen tallentamiseen
WAVE DISPLAY -ponnahdusikkuna, joka on linkitetty Paikanna-toimintoihin
[REC TRACK SELECT], [BANK]-näppäin / näppäimet 1-8, voidaan määrittää/valita raita/näppäin muokkaustilassa.
Palautusaika-asetuksen alue muutettu
Häivytysaika-asetuksen alue muutettu
Loppupisteen automaattinen päivitys
V1.21
1. Seuraava versiossa 1.2 ilmennyt ongelma on korjattu tässä versiossa.
Oire: Kun olet käyttänyt [SHUTTLE]- tai [FF]- tai [REW]-toimintoa toiston aikana, toistoääni keskeytyy eikä AW4416 välttämättä reagoi mihinkään toimintoon.
Huomautus: 10–90 sekunnin odotus palauttaa AW4416:n normaaliin toimintaan, jolloin vältetään tietojen menetys ennen V1.21:een päivittämistä.
2. Ongelma, että Metronomi-kohina saattaa ilmetä tallennuksen jälkeen, on korjattu.
Muut V1.21:n toteuttamat toiminnot ovat samat kuin V1.2.
V1.30 (13. huhtikuuta 2001)
1. Eheytys toteutettu.
Tallennuksen aikana tapahtuva levyn pirstoutuminen voidaan eliminoida nopeamman ja vakaamman yleisen suorituskyvyn saavuttamiseksi.
2. Parannettu toiminta, kun luodaan useita CD-levyjä
Versiossa 1.3 voit jatkaa masterointia muilla medioilla
3. Masteroinnin suorituksen aikana näkyvät viestit
Kun tietoja kirjoitetaan CD-R/RW-levylle, näyttöön tulee nyt viestejä, jotka kertovat edistymisestä.
V2.00 (19 syyskuuta 2001) (USA versio)
AW4416A OS Updater Win-sovelluksella voit päivittää seuraavien laitteiden käyttöjärjestelmän.
Päivitettävä laite. AW4416A vanhempi kuin V2.00
Ennen päivitystä:
- Ennen kuin suoritat tämän päivityksen, sinun tulee varmuuskopioida kaikki kappaleet ja tärkeät tiedot, jotta et menetä odottamattomista onnettomuuksista.
- Sisäistä kiintolevyä ei tarvitse alustaa uudelleen päivityksen suorittamiseksi; Tallennettujen tietojen optimoimiseksi ja luotettavuuden varmistamiseksi suosittelemme kuitenkin varmuuskopioimaan tiedot ja alustamaan kiintolevyn uudelleen ennen päivitystä.
- Ohjelmistoversiota 2.0 edeltävillä versioilla luodut tiedot ovat yhteensopivia päivitettyjen AW4416-laitteiden kanssa, joten voit käyttää varmuuskopiotietojasi ilman ongelmia. MIDI Remote- ja Utility-asetukset eroavat hieman uudessa versiossa, joten nämä asetukset muunnetaan vastaavasti.
1. Täysi MIDI-toteutus mahdollistaa integroinnin ulkoisten MIDI-sekvenssereiden ja syntetisaattoreiden kanssa.
2. Mukana AW2816:n parannettu Quick Record -toiminto.
3. Parannettu pikanäppäintoiminto tehostaa käyttöä.
4. Tuki Waves Y56K DSP -kortille.
Version 2.0 päivitys lisää tuen uudelle Mini-YGDAI-laajennusjärjestelmälle, mikä mahdollistaa DSP-korttien käytön Mini-YGDAI-paikoissa jo tuettujen Yamaha I/O-korttien lisäksi. Y56K on tuettu tämän Mini-YGDAI-laajennusjärjestelmän kautta.
5. Tuki Yamaha MY8-mLAN -kortille. Muut parannukset:
- AW4416 voi nyt lukea Track At Once -toiminnolla tehtyjä levyjä, joita ei ole viimeistelty, CD-toisto- ja CD-tuontitiloissa. Tämä ominaisuus on kuitenkin rajoitettu laitteisiin, joissa on YAMAHA CRW2100 CD-R/RW-asema. Kun yrität ladata levyjä, joita ei ole viimeistelty muissa CD-asemissa kuin CRW2100:ssa, näyttöön tulee viesti "Vaihda media, kiitos".
- AW4416 voi tuoda äänidataa ja lukea AW2816:lla tehtyjä kappaletiedostoja. Sekoitustietoja ei kuitenkaan voi tuoda.
V2.12 (25 marraskuuta 2003)
AW4416A OS Updater Win-sovelluksella voit päivittää seuraavien laitteiden käyttöjärjestelmän.
Päivitettävä laite AW4416A vanhempi kuin V2.12
1. Alla olevat CD-RW-asemat (ATAPI) ovat nyt yhteensopivia.
- Plextor PX-W4824TA/NE
- Plextor PX-W5232TA/NE
- TEAC CD-W552E
- SONY CRX220A1
- LITEON LTR-52246S
- LITEON LTR-52327S
2. AW4416 voi nyt lukea Track At Once -toiminnolla tehtyjä levyjä, joita ei ole viimeistelty, CD-toisto- ja CD-tuontitiloissa. Tämä ominaisuus on kuitenkin rajoitettu laitteisiin, joissa on YAMAHA CRW2100, CRW2200, CRW3200, CRW-F1, Plextor PX-W4824TA/NE ja Plextor PX-W5232TA/NE CD-R/RW-asema.
On järkevää että äänitystyöasemaan on asennettu viimeisin julkaistu versio V2.12. Version tarkistaminen tapahtuu seuraavasti: Kytke AW4416 päälle samalla, kun pidät [UTILITY]-näppäintä painettuna.
[Utility] pohjaan, virta päälle.
Käynnistyksen aikana versionumero näkyy alla olevan kuvan mukaisesti kaksirivisen näytön ylimmälle riville. "Mix CPU version: X.XX"
Terkista versio.
Kun olet tarkistanut version, vapauta [UTILITY]-näppäin ja AW4416 käynnistyy normaalisti.
AW4416:n käyttöjärjestelmän (OS) päivittäminen
Maailmalla liikku vielä 4416 äänitystyöasemia, joihin on asennettu vanhempia kuin V2.12 versio. Huomasin tämä myös hankkiessani varakoneen. Viimeisin versio päivitetään samalla tavalla kuin aiempi 2.0. versio:
Käyttöjärjestelmä ladataan AW4416 Operating Software Download-sivulta ja purettu kansio kopioidaan CD-R-levylle tallentavan CD-RW-aseman avulla. Levy pitää viimeistellä. Käyttöjärjestelmä on sitten asennettavissa AW4416:een.
Tallennettu AW4416A OS V2.12
VAROITUS: Ennen kuin aloitat tekemään AW4416:n päivitystä on suositeltavaa varmuuskopioida kiintoasemalta kaikki kappaleet ja tärkeät tiedot odottamattomien virheiden tai onnettomuuksien aiheuttamien menetysten estämiseksi. Itse tyhjensin kaikki kappaleet pois koneelta ensin.
Paina [CD PLAY] -painiketta päästäksesi CD PLAY -tilaan.
Aseta CD-ROM-levy, joka sisältää AW4416:n uusimman käyttöjärjestelmän.
Paina [SONG] -painiketta päästäksesi kappaletilaan.
Sammuta AW4416.
Pidä [HOME]- ja [AUX1] -painikkeita painettuna samalla, kun kytket AW4416:n päälle. Näytössä vilkkuu "OS Update".
[HOME]- ja [AUX1] ja virrat päälle.
Vapauta [HOME] - ja [AUX1] -painikkeet. Noin 2 minuutin kuluttua näytössä näkyy "Nykyinen käyttöjärjestelmän versio x.xx", joka näyttää nykyisen AW4416:een asennetun käyttöjärjestelmän version. ja "File OS Version x.xx" osoittamaan päivitysversion, joka asennetaan CD-levyltä.
Paina [ENTER] -painiketta jatkaaksesi päivitystä. Raitatasomittarit alkavat palaa alkaen Track 1:stä ja jatkuvat, kunnes kaikki kuusitoista raitaa ovat valaistuja.
Odotetaan että 16 kanavassa palaa valot.
VAROITUS: Älä sammuta laitetta ennen kuin Track 16 -mittari on syttynyt!
Kytke virta pois päältä.
Lisää hyödyllisiä tietoja, kuten käyttöohjekirjoja, videoita ja ladattavia tiedostoja löytyy Harryn sivuilta
Luin pitkästä aikaa Bertrand Russelin kirjoittaman "Länsimaisen filosofian" historian. Kirjoittaja on vuosikymmeniä sitten kuollut matemaatikko, filosofi, loogikko ja aikansa älykkö. Vaikka länsimaisen filosofian historian kirjan ensijulkaisusta aikaa on kulunut lähemmäs sata vuotta, niin tuo aika on länsimaisen filosofian historiassa lyhyt hetki.
Bertrand Russel, länsimaisen filosofian historia.
Niin ollen teksti ja viimeisen 2500 vuoden aikana vaikuttaneiden filosofien analyysi on edelleen varsin osuvaa ja ajankohtaista luettavaa. Näin ainakin vertailtaessa niiden filosofien osalta keiden tuotokset ovat tuttuja. Russelin länsimaisen filosofian historiaa on aikanaan myös kritisoitu, mutta mielestäni osuvampaa synteesiä aiheesta on vaikea löytää.
Russelin filosofian peruskysymysten myötä aloin pohdiskella ihmisten ja yhteisöjen järjestäytymistä enemmänkin. Lisa Feldman Barret nimeää nämä ekolokeroiksi.
----------------------------
Heimokulttuuri
Viisitoistatuhatta vuotta sitten ihmiset elivät vielä täysin heimokulttureissa. Keräily- ja paimentalouksien muodostuvat yhteisöt järjestäytyivät perheiksi, perheet suvuksi ja lopulta suvut heimoiksi. Heimon tärkein tunnusmerkki oli se että siltä puuttui väkivallan monopolia harjoittava keskusvalta. Heimokulttuurin jäsenet olivat itsenäisiä ja ylpeitä ihmisiä arvostaen vapauttaan. Tämä teki keräily- tai paimentolaisheimokunnista (ekolokero) periaatteessa demokraattisia ja tasa-arvoisia.
Jäsenten vapaus oli näennäistä, sillä sitä rajoitti sitoumukset perhettä, sukua sekä heimoa kohtaan. Jos jäsentä uhattiin, suku tuli viipymättä apuun. Sukulaisia oli myös vastavuoroisesti autettava viipymättä hädän hetkellä. Useimmiten suvun vanhin, johon suhtauduttiin erityisellä kunnioituksella oli mies.
Vaikka asuttiin hajallaan maantieteellisesti laajalla alueella, vahvaa sukuyhteyttä pidettiin yllä ja sitä vahvistettiin eri rituaalien aina tavattaessa. Täysin individualistit henkilöt poistettiin yhteisöstä. Yksin luonnon armoilla eläminen oli monin verroin turvattomampaa sekä lyhytkestoisempaa, joten jokainen pysyi mielellään yhteydessä sukuunsa.
Heimokulttuuri
Heimokulttuurissa uskottiin moniin jumaluuksiin ja henkiin. Palvomisen välittäjänä saattoi olla yhteisön yhteinen idoli, kuten pohjolan kansalla Sigirin ukko.
Keskinäiset erimielisyydet selviteltiin pohjolan heimokulttuurissa esihistoriallisella ajalla käräjäkivillä. Käräjät eli heimoneuvosto (Thing) muodostettiin sukukuntansa vanhimmista. Rangaistuskäytännöistä yleisimpänä käytössä oli hyvitysmenettely. Vaikka heimokulttuuri on hävinnyt suuresta osasta nykyaikaista läntistä maailmaa niin sitä tavataan edelleen maailmassa huomattavan paljon.
--------------------
Maanviljelykulttuuri
Jääkauden väistyessä ilmasto-olot muuttuivat entiseen verrattuna rajusti. Suotuisampien olosuhteiden myötä alkoi kehittyä maanviljely. Viljelytoimintaa aloiteltiin siis jo reilut yksitoista tuhatta vuotta sitten, mutta järjestäytyneenksi touhu kehittyi vasta joskus 5500 ennen ajanlaskua.
Pellon raivaaminen metsään oli erittäin raskasta ja aikaa vievää työtä. Vaivannäön seurauksena keksittiin täysin uusi käsite, raja. Pellosta tuli minun pelto ja minun maa erotettiin rajalla metsästä. Vaikka eläimiä hyödynnettiin vetojuhtina, pellolla ahertaminen oli edelleen raskasta.
Ihmiset asettuivat asumaan paikoilleen peltojensa läheisyyteen. Maatalouden tuottaman ylijäämän seurauksena yhteisöihin alkoi kehittyä ryhmiä, jotka olivat keskenään täysin eriarvoisessa asemassa.
Alkoi naisten alistaminen. Suurimmasta väestöryhmästä, joka viljeli maata tehtiin orjia. Muodostui hierarkisesti järjestäytyneet käsityöläisten, pappien, sotilaiden sekä hallinnon luokat. Luokkajaon lopputulemana vijelijäyhteisöä (ekolokero) johdettiin yksinvaltaisesti. Keksittiin pyörä sekä lukutaito.
Viljelykulttuurissa sadon takaamiseksi eli ruoan varmistamiseksi seuraavan talven ajaksi oltiin valmiita sietämään monenmoisia vaivoja. Oltiin valmiita tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia yli vuoden päähän.
Näin siviloidun ihmisen toimintaan tuli mukaan harkitsevuus. Metsästyskulttuurissa olleet sponttaanius, intohimo sekä joskus nopeasti kohdatut vaaralliset tilanteet muuttuivat maanviljelijäkulttuurissa eriarvoisuuteen, sovinnaisuuteen, ennakoivuuteen, sekä tylsyyteen.
Vaivanpalkkioksi viljalla kyettiin elättämään heimokulttuuriin verrattuna moninkertaisesti suurempia yhteisöitä murto-osan kokoisella alueella. Niinpä eturistiriitatilaneissa keräilymetsästäjien oli väistettävä huomattavasti suuremmiksi kasvavia viljely-yhteisöitä.
Käsityöläiset olivat tärkeä luokka.
Usko maanviljelykulttuurissa oli heimokultturien tapaan polyteististä eli uskottiin moneen jumalaan. Viljelykultturissa tärkeimmäksi nousi hedelmällisyyden, kuten härän tai maaemon palvonta. Uskottiin että hyvät suhteet jumaluuteen takasivat hyvän sadon. Uskottiin myös siihen että yhteisöä johtanut yksinvaltias oli erityisen läheisessä suhteessa pääjumaluuteen.
Yksinvaltias esitettiin usein maanpäälle laskeutuneena jumaluutena. Liittyessään hallitukseen jumalat tulivat kosketukseen moraalin kanssa. Lainsäätäjät saivat siten lakikokoelmansa eli dogminsa joltakin jumalalta ja lain rikkomisesta tuli jumalaton teko.
Tuhansia vuosia käytössä ollut itsevaltius, tai myöhemmin 1500-luvusta alkaen Machiavellismi, taikka 1900-luvulla alkanut yksinjohtajuutta toistava yksipuoluejärjestelmä ja komentotalous edustavat samaa dogmisysteemiä. Niiden olemus ei ole staattinen. Yhteisön pysymiseksi johtajansa hallinnassa kuria on alati tehostettava, jolloin lopulta joudutaan pysähtyneisyyden aikaan. Pysähtyneisyyden aika voi sitten kestää useiden sukupolvien ajan.
Viljelykulttuuri
Kun pysähtyneisyys oli näivettänyt yhteisönä riittävästi, niin hallinnon rappiota seurannut pidäkkeiden purkautuminen johti hillittömään anarkiaan. Jos kaikkien sota kaikka vastaan ei ehtinyt johtaa hajallaan olevaa yhteisöä naapuriyhteisön alamaisuuteen (orjuuteen), niin se johti ennen pitkää uuteen dogmiin, uuteen johtajaan ja uuteen kierrokseen.
Maatalouskultturissa edettiin Mesopotamiasta Egyptiin ja Egyptistä antiikin aikaan. Noin vuonna 600 ennen ajanlaskua Kreikan sivilisaatiossa tapahtui nopea kehitys. Maatalouden tuottaman ylijäämän ja luokkajaon seurauksena Ateenan kaupunkivaltiossa muodostui vapaiden joutilaitten nuorten miesten luokka.
Oikeuden riita-asioissa saivat vapaat miehet puolustaa itse itseään. Hyvillä puhelahjoilla oli siten mahdollista saada itselleen huomattavaa lisäetua ja esimerkiksi tuomarit puolelleen. Taitoja harjoitettiin maksullisten opettajien, sofistien avulla. Keksittiin uusia asioita kuten (länsimainen) filosofia.
Ateenan filosofipiireissä keksittiin että intohimon ja harkitsevuuden eli tunteen ja järjen välissä on ristiriita. Sieltä alkaen filosofit ovat kehitelleet toinen toisensa jälkeen ja mielestään toinen toistaan parempia (yhteiskunta)malleja perustaen ne aina joko tunteen tai järkeilyn varaan. Vastakkainen puoli on niissä nähty aina kilpailevana rakenteena, joka tulee sulkea pois tai vähintään minimoida.
Tunteeseen perustuneet yhteisöt (esim. Spartalaiset) ovat luottaneet johonkin uskomiseen, dogmiin. Niiden vaikuttimina ovat olleet romanttiset liikkeet, jotka pitävät suuressa arvossa kuria, urheutta, sankaruutta, jaloutta, seikkailua ja intohimoa uskomansa asian puolesta. Sankarivaltiossa ihmiset ovat valtiota varten. Ne suhtautuvat myötämielisesti ihmisluonnon irrationalisiin ja intuitiivisiin puoliin, koska järki tuntuu heistä vihamieliseltä sosiaaliselle yhteenkuuluvaisuudelle. Tiukka kuri on johtanut tällaiset yhteisöt pysähtyneisyyteen. Ajan kuluessa korruption ja rappeutumisen seurauksena ne menettevät otteensa kansaan, josta ne ajautuivat nopeaan kaaokseen ja vieraiden valtioiden orjuuteen.
Tietoon perustuvat yhteisöt (esim. Ateena) taas olivat rationaalisia, empiirisesti hankittuun sekä harkittuun tietoon ja hyötyyn perustuvia ihmisten ekologisia lokeroita. Niissä ei ollut sijaa väkivaltaiselle intohimolle eikä tunteenomaiselle toiminnalle ja niin niistä tuli lopulta kuolettavan tylsiä. Näissä valtio on yksilöitä varten. Yksilöiden individualismin ja persoonallisen riippumattomuuden johdosta keskinäisestä yhteistoiminnasta tuli lopulta mahdotonta. Niin ne hajosivat joutuen vieraan vallan alamaisuuteen.
Antiikin Kreikan filosofien piirissä keksityn edustukselliseen vallanjakoon perustuva (ekolokero)demokratia jäi näin paikalliseksi sekä lyhytaikaiseksi. Monarkistinen dogmisysteemi palasi vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi länsimaisiin viljelykulttuureihin yli tuhannen vuoden ajaksi!
Vaikka yksivaltainen viljelykulttuuri valtasikin voimakkaasti alaa, niin on myös huomattava että esimerkiksi vielä 500-luvulla koko maailman väestöstä peräti 80 prosenttia elivät paimentolaisuuteen ja keräilyyn perustuvissa heimoyhteisöissä.
-------------------
Edustuksellinen demokratia
Pitkän, reilun tuhat vuotta kestäneen pimeän jakson ja pimeän keskiajan jälkeen tietoon perustuva tiede sekä yhteiskunnallinen ajattelu alkoivat kehittyä harppauksin. Vuonna 1788 nähtiin yhteisöiden järjestäytymisessä uusi edistyksen kausi. Heinäkuun itsenäisyysjulistuksella perustettiin Yhdysvallat ja liberaali demokratia tuli maassa vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi.
Perustajien luoma perustuslaki sääti vaaleilla valitun hallituksen. Samalla se turvasi kansalaisoikeudet ja -vapaudet (tosin alkuun vain valkoisille). Perustajaisejä, joihin lukeutui myös suomalaistaustainen politikko, yhdisti päättäväisyys rakentaa amerikkalaisuus vapauden ja tasa-arvon periaatteiden varaan.
Itsenäisyysjulistus.
Edustuksellinen demokratia muistutti vanhaa heimokulttureista tuttua järjestystä. Kaksitoista sukunsa vanhinta korvattiin säännöllisesti äänestämällä valittavilla edustajilla. Aiemmasta heimokulttuurista erotti myös väkivallan monopolia harjoittava yhteisön keskusvalta. Omin voimin pärjäämisen eetos oli silti Yhdysvaltojen uudisasukkaiden tunteessa vahvasti mukana.
Euroopan demokratia-kehitys käynnistyi vuotta myöhemmin. Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789. Kymmenen vuoden kuluessa kumottiin säätyerioikeudet, feodaaliyhteiskunta ja absolutistinen monarkia. Ympäri Eurooppaa vanhoissa monarkioissa käynnistyi muutosprosessi, jota käytiin jossain maissa erityisen kivuliaasti. Valtioita myös itsenäistyi monarkioiden alamaisuudesta ja usein demokratiaan päädyttiin vasta repivän anarkian ja sisällissodan jälkeen.
Ranskan vallankumous.
Samalla tavoin kuin heimo- tai yksinvaltainen kulttuuri, niin myös demokraattisesti koottu yhteiskuntajärjestys (ekolokero) on hitaassa mutta jatkuvassa liikkeessä. Ihminen kyllästyy helposti samana toistuviin asioihin. Näin myös demokraattisesti johdettujen yhteiskuntien arvoja pitää liikkeessä mielipidevaikuttajat.
Yhteiskuntavaikuttajien, kuten tieteilijöiden, taiteilijoiden, filosofien ja lopulta politikkojen mielipiteet vaikuttavat siihen kiristetäänkö ja löysätäänkö demokraattisen yhteiskunnan säätelyä. Liian tiukaksi säädetty yhteiskunta kohtaa byrokratian lisääntymisen, kangistumisen ja lopulta pysähtymisen. Kestää ikuisuuden asioiden etenemiseksi järjestelmän rattaissa.
Demokratiaa toisaalta uhkaa myös liiaksi arvostettu yksilöllisyys. Liian löysälle päästettyä säätelyä seuraa opportunismi sekä rajaton individualismi. Haurastuneen demokratian vastareaktiona yksinvaltainen ja autoritäärinen johtajuus nostaa suosiota. Paikalle tarvitaan vain erikoisen karismaattinen, puhetaitoinen ja itseensä ylenpalttisesti luottava johtaja joka ottaa porukan haltuun. Esimerkki demokratian haavoittuvaisuudesta löytyy esimerkiksi kolmekymmentäluvun Saksasta. Viimeaikoina on nähty esimerkiksi yksinvaltaisuuden kasvua esimerkiksi Unkarissa ja Turkissa.
Kansanvallan ja yksinvallan liike
Viimeisen sadan vuoden aikana on nähty useita tapauksia kun yhteiskunnan sekaannusta ei seurannut todellinen demokratia vaan uusi yksinvaltainen dogmi. Seuraavassa joitain esimerkkejä:
Venäjän vallankumouksesta ja sisällissodasta jouduttiin yksipuoluejärjestelmään, jossa kommunistipuolueen johtaja korvasi aiemmin vallassa olleen tsaarin. Kommunismin kaaduttua nykyään vallassa on yksinvaltainen "presidentti".
Kiinan sisällissodassa päädyttiin vuonna 1950 tilanteeseen, jossa muodostui yksipuoluejärjestelmä Venäjän tapaan. Hävinnyt kansanvalta vetäytyi Taiwanin saarelle.
Vietnamissa sodittiin myös ja nykyään Vietnam on sosialistinen yksipuoluevaltio.
Saksan kommunistinen itäosa yhdistyi läntiseen Saksan liittotasavaltaan vuosikymmeniä kestäneen eron jälkeen vuonna 1990. Tämä on esimerkeistä ainoa, jossa yksinvaltainen järjestelmä sulautui demokratiaan.
Vaikka kehitys ei kaikkialla johtanutkaan todelliseen demokratiaan, niin demokratian nimi kuten tasavalta on kelvannut aivan kaikille yhteiskuntamalleille (myös yksinvaltaisesti hallittujen maiden virallisiin nimiin asti).
Olennaisinta on kuitenkin huomata sekä yksinvaltaisesti johdettujen, että kansan edustuksellisesti valitseman valtiomuodon näkevän itselleen vastakkaisen järjestelmän todellisena uhkana olemassaololleen. Nykypäivinä on siten nähtävissä nopeasti vahvistuvaa vastakkainasettelua.
Erona entisiin aikoihin osapuolilla on nykyään käsissään ydinaseet. Ainoastaan keskinäisen kauhun tasapaino estää käyttämästä niitä. On tärkeä tiedostaa ettei ihmiskunnalla ole koskaan aiemmin ollut mahdollisuuksia aiheuttaa totaalista ihmiskunnan sukupuuttoa sekä maapallon tuhoa.
Luin syksyn aikana Lisa Feldman Barretin kirjoittaman tuoreen teoksen seitsemän ja puoli oppia aivoista. Kirja on mielestäni merkittävin teos pitkään, pitkään aikaan. Kirjassa on tämän päivän tieteilijöiden tuoreimmat käsitykset pakattuna helposti ymmärrettävään muotoon. Kirja on suositeltava lukukokemus mihin tahansa aivoilla tehtävään asiaan liittyen.
Lisa Feldman Barrett Seitsemän ja puoli oppia aivoista.
Käsitykseni mukaan voisi sanoa että NÄIN vallankumoksellisia ja rohkeita ajatuksia ei olla kuultu reiluun pariin tuhanteen vuoteen. Kirja lähtee liikkeelle asenteella! Alkuun ammutaan alas iänikuinen tunne vastaan järki-rakennelma. Ihmisyyteen kuuluvat tietoisena tai tiedostamatta kumpikin puoli. Riippuu vain tilanteesta, kumpiko ohjaa toimintaa. Perusteet väitteelle ovat musertavan loogiset.
Voidaan siis sanoa että viimeisen kahden tuhannen vuoden ajan ihmiskuntaa on johdettu harhaan pahanpäiväisesti. Tunteen ja järjen vastakkainasetteluun perustuneet filosofiset ja muut teoriat ovat jonniin joutavaa humpuukkia. Suuri osa länsimaisesta filosofiasta menee siten roskapönttöön! Niin ollen myös esimerkiksi tunteen vallassa tehtyjen vääryydentekojen puolustettavuudelta murenee pohja!
Kirja on muutenkin varsinainen tietopläjäys, joten tähän juttuun mukaan mahtuu ainoastaan ajatukset kirjan alusta ja lopusta. Lopussa pohdiskellaan radikaalin uutta, tekisi mieli sanoa filosofiaa. Se on ennen kaikkea rehellisen suoraselkäinen (ekolokero) ehdotus. Ihmiskunnan olisi kestävinä perustaa tulevaisuudessa ajattelunsa ja toimintansa pelkästään kahden perusperiaatteen varaan: Vapauteen ja vastuuseen! Ajatuksen johdattelemana voisi päätyä seuraavaan:
1.Ihminen olisi vapaa toteuttamaan itseään ja haaveitaan. Uskomaan tai olemaan uskomatta.
2. Ihmisen vapautta rajoittaisi ainoastaan vastuu itsestä ja vastuu ympäristöstä. Itsestä vastuussa oleminen tarkoittaisi sitä että kohdellaan lahjana saatua elämää kunnioittavasti. Annetaan keholle riittävästi perustarpeita kuten ilmaa, vettä, ravintoa, lämpöä, lepoa, turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Ei turmella lahjaksi saatua elämää ja kroppaa tietoisesti esimerkiksi huumeilla, alkoholin väärinkäytöllä, epäterveellisellä ruoalla, liialla sokerilla, -suolalla, liian vähäällä unella, tai liian pitkällä paikoillaan ololla, istumisella. Tahi työhön, someen, pelaamiseen tai kuntoilurääkkiin jumittumalla. Annetaan aisteille (kuten maku- haju-, näkö-, kuulo tai tuntoaisteille) nautintoja, MUTTA vain rajoitetun ajan. Tutustutaan itselle vieraasiin asioihin ja maihin.
Haastetaan itseä säännöllisesti MUTTA ainoastaan rajoitetun ajan esimerkiksi, opiskelulla, mietiskelyllä, työllä, liikunnalla, fyysisellä rasituksella, lämpö- ja kylmäaltistuksella sekä paastolla. Introvertit hakeutumalla toisten seuraan, ekstrovertit hakeutumalla hiljaisuuteen. Mukavuusalueen ulkopuolella piipahtaminen kehittää ihmistä. Haasteeseen pystyy opettelemaan suhtautumaan ahdistuksen sijasta innostuneen päättäväisesti.
Vastuuullisuuteen ympäristöä kohtaan tarkoittaisi esimerkiksi tekomme ja puheemme niin lähiympäristöä kuin vieraampia ihmisiä kohtaan. On hyvä tietää, että fyysisen ja/tai psyykkinen väkivalta jättää jäljet kohteen lisäksi myös tekijään. Toisin päin kääntäen. Hyvät teot tekevät hyvää hyvänteon kohteelle mutta myös tekijälle.
Vastuu ympäröivästäluonnosta kaikkineen tarkoittaisi että luonnosta hyödynnettäisiin ainoastaan se määrä resursseja mitkä kuluvat itsestä vastuullisuuden toteuttamiseksi. Ruokaa, suojaa, lämpöä, opiskelua, työtä, urheilua, harrastuksia ja matkustamista varten kulutettaisiin vain välttämättömin. Kulutettu resurssi palautettaisiin takaisin luonnolle ja/tai hyvitettäisiin se.
Vapaus ja vastuu.
Tekojen rangaistuvuutta pohtiessa ensin selvitettäisiin onko toimittu vapaassa tahdossa. Seuraavaksi onko oltu vastuullisia itseä kohtaan. Lopuksi onko oltu vastuullisia ympäristöä kohtaan.
Uuden oikeuskäsityksen mukaan ei enää onnistuisi saamaan vapautusta tuomioosa hankkiutumalla ennen vääryyden tekoa humalaan, syömällä kärpässientä, ayahuascaa tai olemalla tunnekuohuissa, vaan ihmiset vastuutettaisiin teoistaan.
Luulen kyllä rehellisyyden nimissä ettei ihmiskunta ole vielä pitkään, pitkään aikaan riittävän kypsä edellä esitetylle "filosofialle". Ihmiskunta ei vain ole valmis muutokseen.
Ensinnäkin todellisesti demokraattiset yhteenliittymät, kuten EU on helppo saada pysähtyneisyyden tilaan. Sihen riittää ainoastaan yhden yksinvaltaisesti johdetun maan veto-oikeus. Yksinvaltaisuus siis voittaa demokratian. Vai voittaako?
On siis täysin mahdollista että ennen vapauden ja vastuun yhteisöitä kuljetaan maailmanlaajuisesti Kafkamaisessa tunnelmissa täysin päinvastainen kehityskulku lähes päätyyn asti ja seuraisi satoja vuosia kestävä alati voitokkaan Machiavellismin kausi (ekolokero). Ihmiset orjuuttavat siellä itseään sekä toisiaan. Tuona aikana ei olla vapaita eikä vastuullisia.
Valtiot jolla on väkivallan monopoli vahtivat kansalaisiaan oikeusjuttuineen ja ovat koko ajan sodassa muiden maiden kanssa. Jos väkivallan monopoli ei ole yksin valtion hallussa, niin sitä on sitten ostettavissa mitä moninaisimmilta yksityisiltä palkka-armeijoilta ja rosvojoukoilta. Nöiden valtioiden sisällä on siten lukematon määrä aseellisia ryhmittymiä, joiden jatkuvat selkkaukset välien selvittelyineen on arkipäivää.
Tekniikan vallankumous takaa tuhon ja sekoilun täydellisyyden. Orvelilaisendystopianajanjakson kuluessa, maapallo tuhotaankin siten 99 prosenttisesti. Ylikansoitus vaihtuu pullonkaulaksi. Tellusta asuttavat jäljellä olevat viimeiset, ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Viimeistään tuolloin ihmismieli voisi tulla kypsäksi, vai kuinka?
Tieto elämän hallinnan tunteen menettämisestä ahdistaa, ainakin minua. On kuitenkin hyvä tiedostaa että on olemassa asioita joihin 1. ei voi vaikuttaa yhtään 2. voi vaikuttaa vähän ja 3. voi vaikuttaa paljon. Energia kannattaa keskittää jälkimmäiseksi mainittuihin. Niinpä voi yrittää aloittaa kehittämisen itsestä, arkisista asioista ja valinnoista. Aina välillä voi epäonnistua ja kaatua ja mutta sitten voi taas mennä eteenpäin.
---------------------
Lopuksi
Teologian ja tieteen välille muodostui jo sen alkuaikoina hetteikkö "No Man's land" jota on kutsuttu viimeisen 2600 vuoden ajan filosofiaksi. On yritetty tietää (tuntea, selittää) mennyttä ja tulevaa. Tietämistä voidaan käsittää olevan olevan neljää eri lajia. 1. Ei tiedä, mitä ei tiedä. 2. Tietää, mitä ei tiedä. 3. Luulee että tietää ja 4. Tietää että tietää. Mitä kauempana historiassa tai tulevaisuudessa liikutaan, sitä varmemmin myös filosofit ja tiedemiehet liikkuvat kolmessa ensiksi mainitussa ryhmässä.
Noh, olipa asia niin tai näin myös dystopian jälkeen ihmistä tulevat askarruttamaan samat asiat kuin tähän saakka. Bertrand Russelin sanoin:
"Onko maailma jakaantunut henkeen ja aineeseen? Jos on, niin mitä on henki ja mitä aine? Onko henki aineen alainen, vai onko sillä mitään aineesta riippumattomia voimia? Onko kaikkeudessa mitään ykseyttä ja tarkoitusta? Kehittyykö se kohti jotain päämäärää? Onko todella olemassa jotain luonnonlakeja, vai uskommeko niitä olevan vain siksi että, että meissä on synnynnäinen järjesteyksen rakkaus? Onko ihminen se mitä hän näyttää olevan astronomin silmissä: pienen pieni epäpuhtaan hiilen ja veden muodostama hiukkanen, joka voimatonna ryömii pienen ja mitättömän kiertotähden pinnalla? Vai onhko hän se, minkä Hamlet hänessä näkee? Onko hän ehkä kumpaakin yhtäaikaa? Onko olemassa elämäntapa, joka on jalo, ja toinen, joka on halpamainen, vai ovatko kaikki elämäntavat vain merkityksettömiä? Jos on olemassa jalo elämäntapa, mikä on sen olemuksena ja miten voimme sen toteuttaa? Täytyykö hyvän olla ikuista, jotta se ansaitsee arvonantoa, vai kannattako sitä etsiä siinäkin tapauksessa, että kaikkeus kulkee auttamattomasti kohti kuolemaa? Onko jotain sellaista kuin viisaus, vai onko se, mikä sellaiselta näyttää, vain hulluuden äärimmäistä hienostusta?"
Vastaani tuli vuonna 2020 julkaistu kirja Lavatanssien hurma. Se on kovakantinen ja paljon näyttäviä värikuvia sisältävä Henna Karppinen-Kummunmäen toimittama teos.
Kirjan sujuvasti soljuva teksti on helposti omaksuttavaa ja sen lukaisee illassa. Ehkäpä aiheeseen tutustuminen on haluttu tehdä kynnys matalalla mahdollisimman helpoksi. Hyvä tunnelma ja kepeä ote säilyvät alusta loppuun saakka.
Lavatanssin hurma.
Ymmärtääkseni kirjan pääasiallinen viesti onkin tutustuttaa aiemmasta harrastuneisuudesta riippumatta kaikki kiinnostuneetlavatanssikultturin pariin. Edellisen kerran tästä aiheesta on Suomeksi toimitettu kirjallisuutta jo useampi vuosikymmen sitten, joten tietojen päivittäminen on enemmän kuin paikallaan.
Tanssimiseksi sanotaan rytmillisesti jaksotettuja järjestäytyneitä liikekuviota. Ihmiskunta on harrastanut tanssimista koko olemassa olonsa ajan. Heimokulttuureista alkaen on voitu tanssia joko yksin tai ryhmissä. Tanssimista on voitu harjoittaa jossain tietyssä paikassa ja joskus tanssilla on myös haluttu aiheuttaa vaikutusta katsojiin. Tanssimista on jatkettu esihistoriasta antiinkin ajoille ja sieltä uuteen aikaan saakka.
------------------
Länsimaisen paritanssinvarhaisimmat kirjalliset merkinnät kirjattiin muistiin Tegernseen luostarissa vuonna 1030. Beijerisen munkin kirjoituksessa kylätanssin kerrottiin sisältävän hyppyjä sekä käsieleitä. Tanssimaniasta on tosin erinäisiä mainintoja ympäri Eurooppaa jo 700-luvulta alkaen. Tanssiaskeleita ryhdyttiin merkitsemään muistiin 1400-luvulla. Pohjoismaissa kuten Ruotsi-Suomessa tanssittiin 1500-luvun lopussa masurkkaa ja polskaa.
Paritanssia on harrastettu vuosisatojen ajan. Esimerkiksi Valssia on tanssittu nykymuotoisena 1700-luvulta alkaen! Kerrotaan että 1800-luvulla eräs Böömiläinen tyttö keksi tanssin, joka nimettiin polkaksi. Polkan suosion myötä muotiin tuli myös muita asioita, kuten kaikkien nykyään tuntema pallokuvio(kuosi) eli polka dot. Niin ikään naisten (aikanaan kapinallinen) lyhyt tukkamalli on nimeltään polkkatukka.
Paritanssikultturi oli rikasta vielä 1900-luvun alussa. Mainittakoon että Ranskassa ja Italiassa soi vielä tuohon aikaan mitä moninaisin paritanssittava musiikki. Yhdysvalloissa soitettiin ja tanssittiin Jazzin ja Bluesin lisäksi suuressa osassa maata kaiken kansan tansseja, kuten neliötansseja (Traditional square dance). Sitten suosioon tulivat palloilusalitanssit (Ballroom dance).
Yhdysvalloissa sekä Euroopassa paritanssikultturin kulta-aikaa elettin 1900-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka. Suomessa puolestaan vallitsi toisen maailmansodan aikana vuodesta 1939 alkaen erikoinen lain määräämä tassikielto!
Poliisit myös vahtivat että kansa noudatti tanssikieltoa. Kiellosta huolimatta järjestettiin laittomia nurkkatansseja. Nurkkatanssit olivat nopeasti kokoon kutsuttu tilaisuus, jotka järjestettiin lavalla, riihessä tai vaikkapa jonkun osallistujan kotona. Matot vain potkaistiin nurkkaan ja kyläpelimanni soittamaan.
Tämä vaihe olikin kyläpelimannien kulta-aikaa. Säestäjäksi riitti pelkkä haitari. Muistan lapsena kerrotun että nurkkatanssien soittimeksi saattoi riittää vähimmillään pelkkä kampa! Ajatus oli minusta niin hauskan kapinallinen että oli suorastaan pakko soittaa mainitulla soittimella My Fingerstyle Guitar-levyn extraraidalle Jätten Jorm sång.
Tanssikielto Suomessa päättyi lopullisesti vasta vuonna 1948 ja alkoi suoranainen tanssibuumi. Joka niemen notkoon ja vaaran laelle nousi paikallinen (kuusikulmainen) mutterilava.
1960-luvulla länsimaita järisytti musiikillinen Britti-invaasio. Beat ja rock-musiikin myötä suuren kansanryhmien harrastama paritanssikulttuuri haihtui Euroopasta ja Yhdysvalloista nopeasti kokonaan. Tanssiminen jäi siellä harvojen hallitsemaksi vakavaksi kilpailutoiminnaksi. Ruotsissa sentään keksittiin bugg.
Suomalaiset jatkoivat tanssimista luvan kerran saatuaan. Tanssimusiikki oli maassa eri tyylilajeja vertailtaessa kaikista suosituinta. Kuusikymmentäluvun uudet ulkomaiset ainekset sulautettiin sulavasti osaksi lavatanssikulttuuria. Rautalanka ja beat soivat valssien ja tangojen väissä. Vuosikymmenien kuluessa lavoilla on nähty vaikutteita erilaisista tanssilajeista, kuten vaikkapa latinalaisia rytmejä.
Tanssimista Suomessa harrastetaan edelleen laajasti ja kulttuuri elää vahvasti ajassa. Parasta Suomalaisessa lavatanssikultturissa on se, että kaikki askelkuviot ovat oikeita. Tanssietiketissä on olemassa ainoastaan yksi sääntö: - ota toiset huomioon. Video: Ismo & Pelipojat
Ainutlaatuinen Suomalainen tanssilavakulttuuri on itseasiassa listattu myös Unscon Kansallisen elävän kulttuuriperinnön sopimuksen luetteloon! Listalle nimettynä tanssilavakultturin on mahdollista hakea pääsyä kunnioittavalle Unescon kansainväliselle listalle. Mainittakoon että vuonna 2020 sinne hyväksyttiin Suomalainen sauna. Toivotaan että seuraavaksi olisi lavatanssien vuoro!
Tanssimisen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon viime vuosina. Niiden mukaan tanssiharrastuksella voi saavuttaa monipuolisesti terveyshyötyjä. Tanssinharrastajat ovat kyllä tienneet sen jo aikoja sitten.
Olen sitä mieltä että jokaisen itseään Suomalaisena pitävän tulisi yleissivistyksen takia käydä ainakin kerran elämässään Suomalaisella kesätanssilavalla. Lavatanssit on Suomalaisuutta aidoimmillaan. Tanssimuusikoista taas on sanottu että jos soittaja ei osaa tanssia yhtään, se on kuin kokilla ei olisi makuaistia.
Toivottavasti myös matkailupalveluiden tarjoajat huomaisivat tanssilavakulttuurissa piilevän potentiaalin. Mikäpä olisi sen eksoottisempaa 2020-luvulla kuin viedä ulkomaalainen turisti ihka aidolle supisuomalaiselle kesälavalle!
Kesällä 2023 läpi Suomen kiersi vaihtoaskel kansalaistaidoksi-hanke. Allekirjoittanutkin sitten osallistui erinäisiin kesälavojen tilaisuuksiin. Voin kyllä kertoa että hauskaa oli. Hankkeen innostamana tuli hakeuduttua oikein tanssikurssille, ainakin syksyn ajaksi. Nauru pidentää ikää, eikun joraamaan!
Innostuin tänä kesänä taas pitkästä aikaa lukemaan kirjoja. Nipussa oli omasta hyllystä löytyvät Eric Claptonin, Albert Järvisen ja Jimmy Pagen elämänkerrat. Viimeisimmäksi kasaan tuli lisättyä Alpo " Teddy Guitar" Hakalan elämän vaiheista kertova keväällä 2023 julkaistu ja kirjastosta löytynyt kirja.
Elämänkertoja.
Edellä mainituista kitaristeista elossa tällä hetkellä ovat ainoastaan britit. Tästä tuleekin mieleen eräs takavuosien juttu, kun täällä Suomessa katsottiin suut pitkällään. Van Halenista tuttu David Lee Roth veteli lavalla Jack Danielsia suoraan pullon suusta pullon pohjat taivasta kohti. Oli se hurja!
David Lee Roth keikalla.
Eihän täällä tietenkään auttanut jäädä yhtään pekkaa pahemmaksi. Myöhemmin tosin saatiin kuulla, että ulkomailla ei olla ihan niin pikkutarkkoja kuin Suomessa. Rothin pullossa oli pelkkää jääteetä.
Edellä mainittujen teosten kirjallisen annin voi aika hyvin kiteyttää mainioon akkaa päälle-sarjan Vähän jeesiä-jaksoon.
Viime vuoden loppupuolella BMI julkaisi Deke Dickersonin toimittaman Merle Traviksen elämänkerran. Kirja sisältää myös laajasti Traviksen omakirjoittamia muisteluja sekä arkistomateriaalia, joten kirjan kirjoittajaksi on merkitty molemmat edellä mainituista. Deke mainitsee aineistoa olleen käytettävissä niin runsaasti, että ainoastaan tärkeimmät osat pääsivät mukaan julkaisuun.
Sixteen Tons - The Merle Travis Story by Merle Travis & Deke Dickerson
Tämä 446 sivuinen tietojärkäle sisältää lukuisia sukulaisten, puolisoiden, lasten, muusikoiden, ja ystävien sekä yhtestyökumppaneiden haastatteluja. Mukana on lehtileikkeitä sekä triviaa, jota ei ole saatavilla mistään muualta.
Ihmettelen suuresti että täytyi kulua aikaa peräti neljäkymmentä vuotta Merlen poismenosta ennen kuin noinkin suuresta maasta löytyi riittävästi intoa toteuttaa projekti?! Onhan kyseessä sentään Yhdysvaltojen kautta aikojen suurin kitaristi.
Sen lisäksi Merle oli aikaansa edellä ollut monitaituri ja innovaattori, joka kehitti sähkökitara- ja vahvistinkulttuuria sekä laitteita. Yhteistyössä olivat esimerkiksi Standel, Bigsby, Gibson ja Guild. Merlen soittotekniikka, Travis Picking, tunnetaan yhtenä Americana-näppäilysoittotyylinä. Sanon suoraan että tämä kirja on kuttuuriteko, josta olisi syytä antaa Dickersonille jonkinlainen virallinen tunnustus!
Travis oli aikaansa edellä myös elämäntavoiltaan ja hän eli kuin Rock'n Roll tähti ennen varsinaisia rock-tähtiä. Kynttilän polttaminen kahdesta päästä otti veronsa mutta se ei himmennä yhtään Merlen virtusiteettia kitaransoittajana. Muusikon karisma oli niin vahva, ettei hän tarvinnut esintyessään välttämättä mitään muuta bändiä.
Kirjan parissa meneekin runsaasti aikaa, koska siitä avautuu niin suuri maailma että sisäistäkseen sen täytyy asioihin palata ja kerrata kuvioita yhä uudelleen.
Uusin levyni Golden Roots of Rockin' on kuunneltavissa sähköisissä musiikkipalveluissa kuten esimerkiksi iTunes/Apple Music, Deezer, Spotify, YouTube Music, Tidal, Amatzon, Qobuz, Pandora, Claro Música, iHeartRadio, Anghami, Tecent, NetEase, TikTok, Resso, Boomplay/Ayoba, Snapchat, Jaxsta, Joox, Napster, LyricFind, Facebook/Instagram.
5.7.2023 käynnistyy 70-vuotis juhlavuosi Elvis Presleyn, Scotty Mooren ja Bill Blackin vuonna 1954 julkaisemasta ensisinglestä That's All Right / Blue Moon of Kentucky. Julkaisin Golden Roots of Rockin'-levyn täyttyvän juhlavuoden kunniaksi. Levyn coverit ovat Blue Moon Boysien vuosien 1955-1956 Louisiana Hayride keikkalistasta. Levyn valmistelu kesti kaikkiaan yhdeksän vuotta. Levyn musaa pystyy käyttämään vaikkapa Rock’n’swing-tanssissa.
Golden Roots of Rockin'.
Löysin takavuosina bootleg-levyn kirpputorilta. Musiikin tekninen laatu oli toivottoman surkea mutta tunnelma oli todella vahva. Soitto oli vapautuneempaa kuin esimerkiksi aikalaisilla Sun-records levyillä. Olin aina siihen asti kuvitellut että Sun-rcords levyillä Elvis, Bill ja Scotty olivat parhaimmillaan. Myöhemmin tuo keikkakooste-bootleg on julkaistu virallisesti Elvis '55 (Recorded Live At the Louisiana Hayride)-nimellä.
Vuonna 2014 tapaturman seurauksena kunto meni kokonaan ja alkoi uudestaan soittamaan opettelu. Soittokunnon takaisinsaamiseksi tein "kuntoutushankkeena" rautalankalevyn. Opettelin myös sormisoittoa ja lopputuloksena akustisen bluespitoisen levyn. Levyjen myötä itseluottamus koheni. Noihin aikoihin sain sitten jostain päähäni, että haluan toteuttaa löytämästäni kirpparilevystä historian elävöittämishankkeen.
Kylläkin jos olisin tuolloin tiennyt kuinka iso työ- ja opiskelumatka ideasta lopulta kehittyi, olisin ehkä jättänyt aloittamatta koko shown. Mutta nyt voi sanoa että olipa hyvä kun sitten kuitenkin tuli tehtyä. Tuli isän sanoeks paljon oppia, hehe.
Elvis kumppaneineen esitti 50-luvulla keikoillaan lainabiisejä, jotka oli sovitettu aivan ennenkuulumattomaan tyyliin! Materiaalina heillä oli ihonväristä riippumatonta hillbilly (myöh. Country) kuin blues musiikkia. kappaleiden sovituksessa käytettiin jazz soinnutusta (esim. 9-soinnut) ja hilbillystä tuttua thumb picking-kitarasoittoa. Bassossa käytössä oli slap soittoteknikka pystybassolla toteuttaen. Alunperin rumpuja ei kuulunut bändiin ollenkaan! Rytmin muodosti Elviksen iskevä kitarakomppaus, rytmikäs staccato bassottelu sekä Scottyn bassolinjaan soittama oktaavia korkeampi tuplaus.
Minun piti opetella Scottyn käyttämät lickit ja kuviot. Etsin myös muusikoita soittamaan esimerkiksi Billin slapback bassokuvioita, mutta testailuista huolimatta sopivia ei tuntunut löytyvän tai aikataulut eivät osuneet yhteen. Nykypäivän muusikot, itseni mukaanlukien, eivät osaa soittaa alkuperäisellä 50's tyylillä. Se vaatii paljon harjoitusta. Perustin jopa bändin ajatuksena tuottaa levy sen kanssa. Jokin kuitenkin aina tökki. Lopulta päädyin itse soittamaan levylle rumpuja ja stemmoja myöten aivan kaiken. Soittoa tuli kolmetoista kertaa viisi raitaa plus kolme-ääninen laulustemma. Välillä projeti täytyi laittaa tauolle ja tehdä muita hankkeita. Kädet oli jumissa ja tenniskyynäpäätä ym.
Lopulta itse äänitykseen kaikkineen kului vuosi aikaa välillä 2022-2023. Raidat ovat suurimmaksi osaksi nopeasti kerralla sisään soitettu. Soiton piti saada kuulostamaan tuoreelta ja elävältä, joten pienet tekniset virheet saivat jäädä kuuluville. Ne myös todistavat samalla ettei musiikkia ole manipuloitu. Minulle on erittäin tärkeää että soiton puhtautta kuten sävelkorkeuksia ja taimia ei ole keinotekoisesti korjattu. Kaikki on vanhanaikaisesti aitoa, eli ns. luomua. (Keinotekoista sävelpuhtauden korjailua on harjoitettu musiikissa 2000-luvun alusta asti ja nyt jo puhutaan keinoälyn luomasta musiikista!)
Hanketta varten piti valmistaa kitara sekä vahvistin. Kaiku on kuusikymmentä vuotta vanha ja piti kunnostaa ensin. Äänitys miksaus ja masterointi ovat omat. Äänityspöytää piti korjata välillä. Joskus työ saattoi keskeytyä kuukausiksi sairastelujen takia. Tietoa piti etsiä teemaan liittyen monesta suunnasta.
Luultavasti vaikeinta rock- kitaransoitossa on soittaa katu-uskottavasti puhtaalla kitarasoundilla. Hankkeen myötä nousi arvostus Scotty Moorea (ja esim. Cliff Gallupia) kohtaan!
Kaikkineen tästä levystä saattaa tulla päähanke minun soittajan uralla. Ainakin käytettyjen resurssien ja käytetyn ajan osalta. Levyhanke kesti kaikkiaan yhdeksän vuotta.
