Vaatimuslistaan kuului se että on oltava riittävän hyvät puut. Pieni alkuaikojen -54 mallinen lapa, jossa lukee alkuperäisesti spaghettifontilla kirjoitettuna Fender Stratocaster. Kiinnitys neljällä pultilla. Lankku musta. Sanomattakin selvää oli että kaulan tuli olla virheetön ja lankun riittävän kepeä ja hyvin akustisesti soiva. Mexikolaisissa käytetään samoja kauloja sekä lankkuja kuin jenkki-vehkeissä, niin ne kelpuutin mahdollisten joukkoon. Tosin esimerkiksi meksikaani-lankku on valmistettu useammasta palasta liimaamalla, joten soittotatsi ja -tuntuma jäivät valintakriteerinä viimeisimmäksi tehtäväksi asiaksi.
Metalliosat:
Stratossa on erittäin tärkeää eteenkin Hank Marvin-tyyppisesti soitettaessa vibratallan herkkä toimivuus, sopiva vastus, tallan nopea reagointi liikkeisiin, vireen säilyttävyys, intonaation riittävä säädettävyys, kielten vaihdettavuus ja tärkein asia: kammen irrotettavuus sekä pysyminen halutussa asennossa. Vaikka eri valmistajilla puhutaan periaatteessa samasta tallasta, niin valmistajasta riippuen eroja löytyy esimerkiksi edellä mainituissa asioissa. Laitoin aiemmin omistamaani vintage-stratoon Wilkinsonin vasuritallan. Wilkinson tekee hyvät tallat ja sellainen sai tulla tähänkin.
Sähköt ja pleksi:
Mikkeinä halusin kitarassa olevan fenderin 57/62 mikit, jotka ovat ne oikean, alkuperäisen kuuloiset mikit kunnon mehiläisvahajohdoin. Sellaiset löytyi käytettynä muusikoiden netistä. Mikkikytkin, jakki sekä johdot laadukkaasta tavarasta löytyi Uraltonesta. Pleksiksi jenkki 3-kerros valkea pleksi, jossa tietenkin kunnon alumiinifolio hurinoita poistamassa. Kellastuneet potikan nupit. CTS:n potikat ja kangaseristetyt johdotukset.
Tällaisen soittimen siis halusin olevan ja mahdollisimman halvalla hinnalla. Oikeammin; halusin selvittää olisiko tällaista yhdistelmää mahdollista saada ja niin sanotusti budjettihinnalla. Selvää tässä oli se, että tässä tuli itselle tehtäväksi hankinnat eri lähteistä ja lopullinen kokonpano. Lisäksi soitin oli myös säädettävä itse.
Osia alkoi kertyä pikku-hiljaa. Tämä ei ole hätähousujen hommaa, vasinkin kun puhutaan vasuri-kitaroista. Puolen vuoden jälkeen oli lankkua ja kaulaa vaille kaikki koossa. Kokeilin Ibanez Roadrunner stratokopiota ja harkitsin myös Tokain valmistetta. Mutta lapa ei olisi oikea haluttu joten hyläsin nämä.
Sitten muusikoiden netissä tuli myyntiin Mexico-strato ja ostin soittimen upporikasta-rutiköyhää tyylillä eli näkemättä ja kokeilematta. Kitara tuli matkahuollon kautta perille pahvilootassa ja ihme kyllä ehyenä! Toinen ihmetyksen aihe oli se että soitin oli myyjä mainitsemassa kunnossa ja kuvassa näyttäneet roso-jäljet olivatkin peilauksia ihan niin kuin oltiin luvattu! Kolmas ihmetyksen aihe oli se, että kaula oli kaikin puolin virheetön, kiinnitys lankkuun hyvä, soittotuntuma ja akustinen sointi hyvä. Sitten muut vaaditut asiat paikalleen kitaraan, hienosäätö ja ei kun soittamaan. Mielestäni tein kokonaisuutena hyvät diilit.
Satula ja virittimet ovat alkuperäiset. Tällä hetkellä ne toimivat erittäin hyvin, joten ei ole tervetta vaihtaa niitä. Seuraavassa soundinäytettä.
Palastraton hinta 1.6.2020:
Mexico vm. 1999 lankku + kaula 360,10 e
Mikit (Vintage 2003 stratosta) 57/62 105,10 e
Wilkinson vintage-lefty 58,00 e
Sähköt, pleksi 40,87 e
--------------------------------------------------------------
Yhteensä 564,07 e
Postit 56,30 e
--------------------------------------------------------------
Osat posteineen 620,37 e
