Toiseksi suurin joukko Suomalaisista miehistä kuuluu haploryhmään I1, joka tunnetaan myös nimellä I-M253. Tuttavallisimmin porukkaa sanotaan Iivarin pojiksi. Suomalaisista miehistä heitä on noin 29%. Määrällisesti yleisintä esiintyminen on Kokemäenjoen varrella. Nykytiedon mukaan alkukoti on ollut kauan sitten Afrikassa, josta nykysijoille siirtyminen on kestänyt seuraavat parisataatuhatta vuotta.
A (Y-DNA) eli Haploryhmä Aatami
A (Y-DNA) eli Haploryhmä Aatami
Nimityksellä viitataan kaikkien nykyään elävien miesten varhaisimmin tunnettuun yhteiseen esi-isään katkeamattomassa isälinjassa. Aatami ei ollut oman aikansa ainoa mies. On todennäköisintä, että samaan aikaan oli useita muitakin miehiä. Muiden miesten sukupuu on vain päättynyt jossain vaiheessa ennen nykyaikaa. Aatami on elänyt 200000-300000 vuotta sitten Afrikassa mahdollisesti nykyisen Botsvanan alueella koko ihmispopulaation ollessa ehkä 10000 henkeä. Suunnilleen näistä ajoista lähtien on ollut olemassa anatomisesti nykyihmisiä.
A-L1085 (Y-DNA) on esiintynyt 140000-300000 vuotta sitten Keski-Luoteis-Afrikassa.
A-P305 (Y-DNA) on eriytynyt noin 161300 vuotta sitten Afrikassa.
A1b (Y-DNA) Afrikka
BT (Y-DNA) on esiintynyt 150000-145000 vuotta sitten Afrikassa.
CT (Y-DNA) on vaikuttanut Afrikassa mahdollisesti pohjois-Afrikassa noin 70000-100000 vuotta sitten.
CF (Y-DNA) on esiintynyt 70000-75000 Itä-Afrikassa haarautuen kauden lopulta Aasiaan.
F-M89 (Y-DNA) on vaikuttanut 45000-60000 Aasiassa.
GHIJK (Y-DNA) on esiintynyt 45000-50000 Aasiassa.
HIJK (Y-DNA) on vaikuttanut 45000-50000 Aasiassa.
IJK (Y-DNA) on esiintynyt 49000-59000 Aasiassa. Tästä haploryhmästä on eriytynyt IJ sekä K. K:n jälkeläisiä ovat Suomessakin yleinen haploryhmä N-miehet. Eli IJK on molempien ryhmien yhteinen esi-isä!
I-M170 (Y-DNA) on jakaantunut Kaukaasiassa, Euroopassa tai Lounais-Aasiassa 31000-35000 vuotta sitten. On esitetty että nämä olisivat poikkeuksellisen pitkiä miehiä eli yli 180 cm.
 |
| Sněžka vuori Elben latvoilla |
I-M253 (Y-DNA) tunnetaan myös nimellä I1on vaikuttanut Elbe-joen varrella noin 7500-6500 vuotta sitten. Varhaiset Funnel-beaker kulttuurin viljelijä-karjankasvattajat hakeutuivat alaville jokivarsiseuduille. On myös esitetty että tämä haploruhmä liittyy nauhakeraamiseen kulttuuriin.
Heidän puhumasta kielestä on lainautunut jonkin verran sanoja nykypäivän Suomen kieleen. Alkuperäisillä puhuma-alueillaan se oli alkanut muuttua noihin aikoihin indoeurooppalaiseksi kieleksi jota siellä puhutaan nykyään. Vanha germaanikieli hävisi aikaa myöten alkuperäisiltä puhuma-alueiltaan kokonaan pois.
Voisi siis sanoa että tänne tulleet germaani-sanat ovat museoituneet osaksi elävää Suomen kieltä. Vanhimmat metalleihin ja metallin käsittelyyn liittyvät lainat on esigermaaneilta ja kokonaisuutena vanhoja germaanilainoja on enemmän kuin balttilaisia eli yli puoli tuhatta erityisesti alkaen varsinaissuomen rannikolta. Germaaneilta on lainattu esimerkiksi kalpa, kehto, mallas ja ruhtinas.
Arkipäivän substantiivejä kantagermaaneilta ovat esimerkkinä häpeä, kansa, kuva, lupa ja äiti. Laina-adjektiivejä puolestaan ovat esimerkkinä arka, harras, kiivas, köyhä, raaka, rakas, rikas, upea ja viisas. terveyttä ja tunnetilaa kuvaavia lainoja ovat haava, sairas, tauti, vaiva, vamma, arpi, rupi, vainaja. Kehoon kuuluvina ovat esimerkiksi kuve, lantio, maha, otsa ja parta. Lainaverbejä ovat haluta, hukata, levätä, pyrkiä, ruokkia ja tavata.
Kulttuurisanastona on yhteiskunnan hierarkisuutta kuvaavia armahtaa, hallita, lunastaa, kuningas, ruhtinas, valta ja vartija. Aseisiin viittaa esimerkiksi keihäs, miekka, tuppi ja nuija. Rikoksien sanastoa ovat esimerkkinä varas, tuomita, sakko, murha. Kaupankäynnissä tarvittavia lainoja ovat kappa, kauppa, laina mitta, puntari ja raha. Vaatetukseen kuuluvia lainoja ovat vaate, hame, huopa, paita, lakki, sukka, liina, neula ja lanka.
Kotiin kuuluvia lainoja ovat kattila, kello, malja, pöytä, lukko, naula, rengas, vanne, saha, varsi ja vipu. Rakennuksiin kuuluu tupa, lato, kartano, lattia, liesi, pankko ja laipio. Metallin käsittelyyn liittyvät ahjo, palje, rauta, ruoste, tina ja kulta ovat lainasanoja kuten kalastuksessa käytetty verkko. Itse verkkokalastustahan täällä vuosituhansia vanha pyyntitapa.
Viljelysanastoa ovat pelto, aura, kaura, ruis, ruko, kuhilas, akana, taikina vierre ja leipä. Kotieläimiin liittyviä esimerkiksi ratas, ohja, satula, kana, lammas, nauta, vuohi, juusto, teuras, kinkku, ihra, silava, lanta ja tunkio. ( Häkkinen Kaisa; Suomalainen esihistoria kielitieteen valossa, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 s. 160-161)
Nykypäivänä I-M253 haploryhmän huipputaajuudet löytyvät Ruotsista Västra Götalandin läänistä 52% (Göteborgista Vänern-järvelle Nordre älv-joen suistosta) ja Länsi-Suomesta Satakunnasta yli 50%. Kansallisesti I1-miesten jakauma on Ruotsissa 35-38%, Tanskassa 32,8%, Norjassa 31,5% ja Suomessa noin 28%.
Myöhemmin eläneitä tunnettuja I-M253 eli I1 miehiä on tutkimuksen mukaan Ruotsin historian merkkihenkilöihin kuuluva Birger Jarl ja hänen dynastiansa kuusi kuningas-jälkeläistään. Että ihan herras-sukulaisia heh. Muita eupedian mukaan on mm. Snorri Sturluson, Leo Tolstoy, Jimmy Carter, Bill Clinton, Warren Buffett, Björn Wahlroos ja Sting
Heidän puhumasta kielestä on lainautunut jonkin verran sanoja nykypäivän Suomen kieleen. Alkuperäisillä puhuma-alueillaan se oli alkanut muuttua noihin aikoihin indoeurooppalaiseksi kieleksi jota siellä puhutaan nykyään. Vanha germaanikieli hävisi aikaa myöten alkuperäisiltä puhuma-alueiltaan kokonaan pois.
Voisi siis sanoa että tänne tulleet germaani-sanat ovat museoituneet osaksi elävää Suomen kieltä. Vanhimmat metalleihin ja metallin käsittelyyn liittyvät lainat on esigermaaneilta ja kokonaisuutena vanhoja germaanilainoja on enemmän kuin balttilaisia eli yli puoli tuhatta erityisesti alkaen varsinaissuomen rannikolta. Germaaneilta on lainattu esimerkiksi kalpa, kehto, mallas ja ruhtinas.
Arkipäivän substantiivejä kantagermaaneilta ovat esimerkkinä häpeä, kansa, kuva, lupa ja äiti. Laina-adjektiivejä puolestaan ovat esimerkkinä arka, harras, kiivas, köyhä, raaka, rakas, rikas, upea ja viisas. terveyttä ja tunnetilaa kuvaavia lainoja ovat haava, sairas, tauti, vaiva, vamma, arpi, rupi, vainaja. Kehoon kuuluvina ovat esimerkiksi kuve, lantio, maha, otsa ja parta. Lainaverbejä ovat haluta, hukata, levätä, pyrkiä, ruokkia ja tavata.
Kulttuurisanastona on yhteiskunnan hierarkisuutta kuvaavia armahtaa, hallita, lunastaa, kuningas, ruhtinas, valta ja vartija. Aseisiin viittaa esimerkiksi keihäs, miekka, tuppi ja nuija. Rikoksien sanastoa ovat esimerkkinä varas, tuomita, sakko, murha. Kaupankäynnissä tarvittavia lainoja ovat kappa, kauppa, laina mitta, puntari ja raha. Vaatetukseen kuuluvia lainoja ovat vaate, hame, huopa, paita, lakki, sukka, liina, neula ja lanka.
Kotiin kuuluvia lainoja ovat kattila, kello, malja, pöytä, lukko, naula, rengas, vanne, saha, varsi ja vipu. Rakennuksiin kuuluu tupa, lato, kartano, lattia, liesi, pankko ja laipio. Metallin käsittelyyn liittyvät ahjo, palje, rauta, ruoste, tina ja kulta ovat lainasanoja kuten kalastuksessa käytetty verkko. Itse verkkokalastustahan täällä vuosituhansia vanha pyyntitapa.
Viljelysanastoa ovat pelto, aura, kaura, ruis, ruko, kuhilas, akana, taikina vierre ja leipä. Kotieläimiin liittyviä esimerkiksi ratas, ohja, satula, kana, lammas, nauta, vuohi, juusto, teuras, kinkku, ihra, silava, lanta ja tunkio. ( Häkkinen Kaisa; Suomalainen esihistoria kielitieteen valossa, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 s. 160-161)
Nykypäivänä I-M253 haploryhmän huipputaajuudet löytyvät Ruotsista Västra Götalandin läänistä 52% (Göteborgista Vänern-järvelle Nordre älv-joen suistosta) ja Länsi-Suomesta Satakunnasta yli 50%. Kansallisesti I1-miesten jakauma on Ruotsissa 35-38%, Tanskassa 32,8%, Norjassa 31,5% ja Suomessa noin 28%.
Myöhemmin eläneitä tunnettuja I-M253 eli I1 miehiä on tutkimuksen mukaan Ruotsin historian merkkihenkilöihin kuuluva Birger Jarl ja hänen dynastiansa kuusi kuningas-jälkeläistään. Että ihan herras-sukulaisia heh. Muita eupedian mukaan on mm. Snorri Sturluson, Leo Tolstoy, Jimmy Carter, Bill Clinton, Warren Buffett, Björn Wahlroos ja Sting
I-CTS6364 (Y-DNA)
I-Z2337 (Y-DNA)
I-L22 (Y-DNA) on muodostunut noin 4100 vuotta sitten pronssikaudelle tultaessa runsastuen. Nykyään I-L22 tavataan pääasiassa ruotsissa, norjassa ja suomessa.
I-Z2338 (Y-DNA)
I-CTS6868 (Y-DNA)
I-Z74 (Y-DNA) on muodostunut noin 4100 vuotta sitten.
I-CTS2208 (Y-DNA) on eriytynyt Jyllannin niemimaalla tai Etelä-Skandinaviassa Göteborgin - Vänernin alueella pronssikauden lopulla noin 2900 vuotta sitten runsastuen tämän jälkeen voimakkaasti. Tämä CTS2208 on luultavasti lukeutunut Germaaneihin. Hänellä on ollut myös veli L813.
I-L287 Muutto liittyy ajanlaskun alun aikoihin maahan tulleeseen muuttovirtaan. Väki on tuonut tullessaan viljely-, karjankavatus- ja kyläyhteisökulttuurin Satakunnan - Kokemäenjoen alueelle. Ympäröivät alueet ovat olleet vielä joitain vuosisatoja tuon jälkeen Saamelaisia keräilijä-metsästäjä kulttuurin alueita. Saamelaisten lisäksi Päijänteen - Laatokan Karjalan välisellä alueella on elänyt Suomalais-Ugrilaista kieltä puhunutta ja kaskiviljelyä harjoittanutta N-väkeä.
I-BY594 (Y-DNA) uudisasukas talonpoikahaploryhmä on muodostunut Hämeenkyön seudulla 400-550 ajanlaskun jälkeen. Yhteyksiä pidettiin pohjanlahden takaisiin sukulaisiin ja esimerkiksi viitan kiinnityksessä oli käytössä samanlaisia solkia. Elämästä Hämeenkyrön seudulta kerrotaan esimerkiksi yle areenan ohjelmissa. Eurooppaa mullisti näihin aikoihin Hunnien alulle saattama liikehdintä eli kansainvaellusaika.
Voit tarkastella isän-isien reittiä tässä vaihtoehtoisessa esityksessä, lisää hakukenttään I-BY594.
Iso-isovanhempia on jokaisella ihmisellä kahdeksan henkilöä. Neljä miestä ja neljä naista. Minulla neljästä isä-isästäni puolet eli kaksi henkilöä on Iivarin poikia. Josias Niemi on I-BY594 (Y-DNA) ja muuttanut savoon Kangasalta. Petter Heiskanen s.18.12.1838 Tuusniemi Enonsalo 3 on I-L287 (Y-DNA). Heiskasen suku on puolestaan savolaistunut vuosisatoja sitten.
 |
| Jyllanti (Pixabay, EFMac) |
I-CTS7676 (Y-DNA) on haarautunut Ruotsissa mahdollisesti Taalainmaan seudulla noin 2500 vuotta sitten. Väki on liikkunut myös Pohjoisella Itämerellä.
 |
| Vänern-järvi (Pixabay, lenalindell20) |
I-L287 (Y-DNA) on haarautunut Suomeen Kokemäenjoen varrelle Satakunnan - Pirkanmaan alueelle noin 1900 vuotta sitten eli 100 ajanlaskun jälkeen. Jokisuistoon kuten Rieskaronmäelle on hakeuduttu edellisten pronssikauden Germaanisukupolvien tapaan viljelemään ja myös osaksi turkiskaupan houkuttelemana. Vauraimat ihmiset saattoivat myös omistaa Hevosen. Näihin aikoihin on arveltu tulleen käyttöön riimukirjoitus. Pirkka tarkoittaa riimusauvaa joka oli kalenteri. Voisi ajatella esimerkiksi kauppapaikkaa johon tultiin Pirkkaan merkittynä aikana. Suomeen tulleella I-L287 haploryhmällä on kaksi tunnettua jälkeläislinjaa L258 ja BY594 joista jälkimmäisen ryhmän määrä on koko porukasta noin 1/3.
 |
| Pori, Yyteri (Pixabay, letgo1) |
I-L287 Muutto liittyy ajanlaskun alun aikoihin maahan tulleeseen muuttovirtaan. Väki on tuonut tullessaan viljely-, karjankavatus- ja kyläyhteisökulttuurin Satakunnan - Kokemäenjoen alueelle. Ympäröivät alueet ovat olleet vielä joitain vuosisatoja tuon jälkeen Saamelaisia keräilijä-metsästäjä kulttuurin alueita. Saamelaisten lisäksi Päijänteen - Laatokan Karjalan välisellä alueella on elänyt Suomalais-Ugrilaista kieltä puhunutta ja kaskiviljelyä harjoittanutta N-väkeä.
I-BY594 (Y-DNA) uudisasukas talonpoikahaploryhmä on muodostunut Hämeenkyön seudulla 400-550 ajanlaskun jälkeen. Yhteyksiä pidettiin pohjanlahden takaisiin sukulaisiin ja esimerkiksi viitan kiinnityksessä oli käytössä samanlaisia solkia. Elämästä Hämeenkyrön seudulta kerrotaan esimerkiksi yle areenan ohjelmissa. Eurooppaa mullisti näihin aikoihin Hunnien alulle saattama liikehdintä eli kansainvaellusaika.
 |
| Hämeenkyrö (Googlen kartta) |
Iso-isovanhempia on jokaisella ihmisellä kahdeksan henkilöä. Neljä miestä ja neljä naista. Minulla neljästä isä-isästäni puolet eli kaksi henkilöä on Iivarin poikia. Josias Niemi on I-BY594 (Y-DNA) ja muuttanut savoon Kangasalta. Petter Heiskanen s.18.12.1838 Tuusniemi Enonsalo 3 on I-L287 (Y-DNA). Heiskasen suku on puolestaan savolaistunut vuosisatoja sitten.
