Vakuuttamisen historiaa

Usein vakuuttamisen katsotaan alkaneen jo noin 3000 vuotta ennen ajanlaskua Babyloniassa, joka kuului Mesopotamiaan. Ennen karavaanimatkaa kauppias otti matkansa tavarat velalla. Velanantaja saattoi olla vaikkapa varakas oluenpanijasukulainen, joka luotti kauppiaaseen. Hän oli valmis ottamaan riskiä ja antoi tavarat ilman ennakkomaksua.

Caravan (Pixabay)

Kauppiaan palattua matkalta onnistuneesti hän maksoi velkansa. Lisäksi kauppias maksoi hyvityksenä ison koron lainaajalle aiheutuneelle riskille. Jos matka epäonnistui ja kauppias tuli matkalla ryöstetyksi sekä tapetuksi tappio jäi velanantajalle (Yksityistapaturmavakuutuksen yleisimmät korvausriidat korkeimman oikeuden ja vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännöissä, Vakuutusoikeus, 2006, s 10).

1100-luvulla Ruotsissa viikinkikauden loppuvaiheessa maakaareen lisättiin paloapusäädöksiä. Asumuksen palaessa kyläläiseltä oli muiden kiiruhdettava autettamaan yhteisvastuullisesti vahingon kokenutta.

Norja (Pixabay)

Vuonna 1666 Euroopan tuohon asti tuhoisimman tulipalon Lontoon palon jälkeen käynnistettiin hankkeita, joissa rakennusten arvoa alettiin määritellä vahingon varalta. Arvo vaikutti vuosittaiseen etukäteen suoritettavaan maksuun. Tätä pidetään modernin vakuuttamisen alkuna. Kautta aikojen ensimmäisen palovakuutusyhtiön perusti Lontoossa rakennuttaja Nicholas Barbon vuonna 1680.

Great Fire of London.

Kööpenhaminan ja Tukholman palovakuutuskonttorit perustettiin 1730-luvulla. Ruotsin vanhin Tukholman palovakuutuskonttori toimii yhä.

Vuonna 1744 Skotlantilaiset Robert Wallace ja hänen ystävänsä Alexander Webster päättivät perustaa kuolleiden kirkonmiesten leskille sekä orvoille rahaston. Määritellessään rahaston osallistumismaksua he kääntyivät Edinburghin yliopiston matematiikan professorin Colin Maclaurinin puoleen. Lopputuloslaskelma perustui useisiin uunituoreisiin tilastotieteissä ja todennäköisyyslaskennassa tehtyihin läpimurtoihin.

Scottish Widsows

Laskelmat onnistuivat niin hyvin ja suorastaan ennen näkemättömän hyvin, että vuonna 1765 rahaston arvoksi arvioitu 58 348 puntaa heitti toteutuessaan ainoastaan yhden punnan verran! Tästä eteenpäin alkoi sekä lakisäteisen että vapaaehtoisen vakuuttamisen kaikkia osapuolia hyödyttävä menestyminen.

Vakuutuksen antaja otti vaastattavakseen riskin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta tiettyä vuosittaista summaa vastaan. Vakuutuksen ottaja puolestaan sai huolettomat yöunet. Vakuutusyhtiöiden kilpaillessa vapailla markkinoilla keskenään kilpailu huolehti maksujen pysymisestä kohtuullisella tasolla. Vakuuttaminen myös mahdollisti yritysten toimimisen aiempaa riskipitoisemmilla aloilla.

Vuonna 1775  Suomen ollessa osa Ruotsia kuningas Adolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. 1782 Perustettiin Ruotsiin ensimmäinen koko maan kattava Yleinen palovakuutusrahasto. Suomeen siitä anoi ensimmäisen palovakuutuksen Turun ja Porin läänin maaherra Uudenkaupungin kaupunginosassa sijaitseville kruununpolttimon myllyille vuonna 1785.

NNKY:n vakuutussopimus 1923

Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa ja yksi Euroopan köyhimpiä kolkkia vuonna 1890 perustetiin henkivakuutusosakeyhtiö Suomi ja vuotta myöhemmin 1891 Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola.

Pohjolatalo Aleksanterinkadulla, Helsingissä.

Suomalaisuuden vahvistuessa ja kansan sivistyessä elettiin Suomalaisen taiteen, uheilun ja kulttuurin kultakautta. Suomalainen vakuuttaminen on näin ollut osa kansakunnan kehittymistä heti sen alkuvuosista lähtien yhtäjaksoisesti nyt jo 128 vuotta eli jo aikana ennen itsenäistymistä. Vuoden 2019 aikana Pohjola liikemerkki palaa jälleen entiselle paikalleen vakuutusliiketoimeen.

Artisti maksaa - kannattavuustekijöitä musiikkibisneksessä

Kirjoitin tuossa opintojen lopuksi ja vapun kunniaksi opinnäytyön, jossa perehdytään artistitoimintaan. Sisältö on edelleen ajankohtaista ja sopii mainiosti kaikille musiikkialasta kiinnostuneille. Aloitteleville artisteille opinnäytetyöstä löytyy kattavasti tietoa, kuten myös pitempään alalla olleille uusia näkökulmia sekä syventävää tietoa.

Opinnäytetyö "Artisti maksaa - kannattavuustekijöitä musikkibisneksessä"  tiivistelmä:

Opinnäytetyössä selviteltiin artistitoimintaan liittyvän hinnoittelun perusteita ja toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi työssä käsiteltiin sitä, kuinka artistitoimintaa voidaan järjestää. Materiaalina käytettiin alan kirjallisuutta sekä ammattijulkaisuja.

Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Ritmos Oy nimiselle ohjelmatoimistolle. Yhteyshenkilönä oli yrittäjä sekä ohjelmamyyjä Pasi Piiroinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelu koostui neljästä pääteemasta, jotka olivat musiikkiala, tulot ja menot, toiminnan järjestäminen sekä kehittäminen. Haastateltavana oli viisi pitkään musiikkialalla toiminutta artistia. Tarkoituksena oli saada käsitys siitä, kuinka artistit itse kokivat ammattinsa muuttuneessa toimintaympäristössä. Analysointi suoritettiin fenomenografisella analyysilla.

Artistien tulot tulevat pääosin esiintymisistä. Kustannuksia aiheutuu eniten kalustosta, matkustamisesta sekä palkoista. Toiminta järjestetään joko omana yrityksenä, ohjelmatoimiston kautta tai yhteistyössä musiikkiyhtiön kanssa. Vaikka musiikkiala Suomessa on viime vuosina keskittynyt kolmen monikansallisen toimijan kesken, toimintamahdollisuuksia nähtiin olevan vielä myös muille toimijoille.

Opinnäytetyön avulla aloittelevien artistien on mahdollista saada tuntemusta musiikkialan erityispiirteisiin sekä parantaa kustannustietoisuuttaan. Yhteisen toimintaympäristön parempi tunteminen myös helpottaa aloittelevan artistin sekä ohjelmamyyjän välistä yhteistyötä.

Title of Thesis The artist costs – profitability factors of the music business

Abstract

In this thesis project, the basics of pricing in the artist business and the costs of the music business were analyzed. In addition, the thesis focused on the various viable options how the business of the artist can be organized. Literature and professional publications were used as materials.

The thesis was commissioned by Ritmos Oy. The contact person was the entrepreneur, the agent Pasi Piiroinen. The research method used was the qualitative research method that was executed as a theme interview. The interview had four main themes: the field of music, revenue and expenditure, organization, and the development of business. The interviewees had experience for a long time in the music field. The primary aim was to obtain knowledge of how the artists themselves experienced their profession nowadays as the music business is in constant change. The analysis was conducted applying a phenomenographic approach.

The results of the study indicated that the revenue of artists comes mainly from performances. Expenses are accrued mostly by the equipment, traveling and the salaries. Furthermore, the business is organized either as a company, through a program agency, or in cooperation with the music industry organisations. The music industry in Finland has been concentrated into three multinational corporations in the past three years. Nevertheless, there still seems to be room for other actors of music.

Through this thesis project, novice artists can gain knowledge of the specific features of the music business and improve their cost awareness. Moreover, a better understanding of the common environment of the music business improves the cooperation between the novice artist and the program agency.

Hauskoja lukuhetkiä.