Maailman vanhin tunnettu, 12 100 vuotta sitten (ybp) valmistettu Šigirin puuveistos eli Šigirin puuidoli (Shigir Idol, Шигирский идол) täyttää ehdottomasti idolin määritelmän. Sen valmistamiseksi on aikanaan nähty tosi paljon vaivaa ja se on ollut varmasti yhteisönsä ihailun, arvostuksen ja/tai jopa palvonnan kohde. Tämä alunperin viisimetrinen, yhdestä puusta valmistettu veistos (tai toteemi) on valmistettu lehtikuusesta. Sigirin Ukko on kiinnostava myös siksi että Suomalais-Ugrilaisten esi-isät elivät veistoksen valmistamisen aikoihin samoilla seuduilla.
1800-luvun puolessa välissä Shigirin turvesuolla Keski-Uralin itärinteeltä sijaitsi avolouhos. Kullankaivajat kaivoivat esiin kreivi Aleksei Aleksandrovitš Stenbock-Fermorin mailla sijainneeta kaivokselta myös erilaisia esihistoriallisia esineitä. Niitä oli valmistettu sarvesta, luusta, puusta, kivestä tai savesta. Vuosien myötä esiin tuli lisää löydöksiä.
Lähellä Kalatan kylää (nyk. Kirovgrad ) ja noin 80 km Jekaterinburgista luoteeseen Chigir järven aueella sijainneesta kaivoksesta löydettiin 24. tammikuuta vuonna 1890 neljän metrin syvyydestä veistos. Kappaleiksi murtunut teos purettiin kymmeneen osaan. Nykypäivänä avolouhoksen löytöpaikka on tulvinut ja saavuttamattomissa.
 |
| Chigir järvi (Чигирское озеро). |
Kreivi lahjoitti löydökset paikalliselle Uralin luonnontieteiden ystävien seuralle (UOLE). Professori DI Lobanov yhdisti palasia yhteen saaden aikaan 2,8 metriä korkean veistoksen. Käsillä varustettu hahmo seisoi vitsikkäästi jalat ristissä. Se koottiin veistoksen kappaleista sattumanvaraisesti. Jotkin hahmon osat eivät olleet yhteydessä toisiinsa ja puolet fragmenteista jätettiin rekonstruktiossa kokonaan käyttämättä. Malli oli museossa esillä yli kaksikymmentä vuotta.
 |
| Rekonstruktio nro 1. |
Vuonna 1914 arkeologi Vladimir Jakovlevich Tolmachev suoritti jälleenrakennuksen tieteellisiin menetelmiin pohjautuen. Rekonstruktiossa hän käytti kaikkia veistoksen fragmentteja. V. Ya.Tolmachevin mukaan idoli oli vähintään 5,3 metriä korkea hahmo, jolla oli kookas veistoksellinen pää, lankkumainen runko sekä pitkäksi kartioksi veistetty alaosa.
 |
| Rekonstruktio nro 2. |
Vallankumouksen jälkeisen ajan Neuvostovenäjällä ei arvostettu veistosta ja se oli pakattuna varastossa. Seitsemänkymmenen vuoden säiytyksen aikana veistoksen rungon alaosasta katosi iso osa palasia tuntemattomista syystä. Mahdollisesti katoaminen oli tapahtunut jo vallankumouksen vuosina. Nykyään idolin korkeus on 3,4 metriä. Kadonneet palaset keskeltä kapenevaan pohjaan voidaan arvioida vain Tolmachevin piirrosluonnoksen perusteella. Kadonneen osan kokonaispituus on 1,95 m.
Vuonna 1997 havaittiin, että idolin pinta alkoi murentua, ja se päätettiin säilyttää. Sitä ennen päätettiin tehdä puun sisäkerroksista otettujen näytteiden radiohiilianalyysi Venäjän tiedeakatemiassa Moskovassa ja Pietarissa. Se antoi veistoksen iäksi noin 9500 vuotta. Tulos aiheutti tiedemaailmassa sensaation.
Vuonna 2015 tehtiin uusi mittaus Heidelberg yliopistossa Saksassa. Tämä analyysi antoi iäksi 11 500 vuotta. Kyseessä olisi siten kautta aikain vanhin tunnettu puuveistos. Shigirin Ukon läheltä löydetty koristeltu sarvi antaa samaan ajoituksen. Veistoksen kuvioita tunnetaan jääkauden päättymisen ajoilta. Se tukee myös tehtyä havaintoa. Ilmastollisesti tuolloin muututtiin pleistoseenistä holoseeniin, jolloin esimerkiksi golf-virta käynnistyi. Holoseenistä alkoi ilmastollisesti nykyisen kaltainen ajanjakso.
Vuonna 2021 Göttingen yliopiston (Saksa) tutkijat julkaisivat AMS-tulokset esittäen veistoksen iäksi noin 12 100 vuotta. Tuloksen mukaan teos olisi valmistettu juuri viimeisimmän jääkauden lopussa. Tuohon aikaan alueella liikkui suur-riistaa pyytäneitten metsästäjä-keräilijöiden lisäksi esimerkiksi mammutteja, villihevosia, jättiläispeuroja, naaleja sekä luolaleijonia.
 |
| Mammutti by Thomas Quine |
Tehdyt radiohiiliajoitukset tukevat yhteisesti käsitystä siitä että Shigirin Idolli on Mesoliittinen kauden alusta. Samalla se on esimerkiksi yli 6000 vuotta vanhempi kuin Stonehenge ja yli kaksi kertaa vanhempi kuin Egyptin pyramidit! Orgaanisesta aineesta valmistettu teos muistuttaa iältään ja ulkonäöltään, turkkilaisen Göbekli Tepen kiviveistoksia. Göbekli Tepe on usein mainittu ihmiskunnan historian ensimmäisinä monumentaalisina rituaalirakenteina. Viimeisimpien mittausten tulosten mukaan Shigir Idol olisi tätäkin vanhempi!
Luonto oli järjestänyt ainutlaatuisen aikakapselin säilöessään veistoksen vuosituhansien ajaksi suohon. Jos Venäläiset osasivat kadottaa löydettyään osan veistoksesta, niin Suomessa ei edes tiedetä mitä kaikkea on kadotettu soita kuivattaessa. Kuivatettu suo ei enää säilö orgaanista materiaalia vaan hajottaa ne.
Tuosta tulikin mieleen että tietämistä on sanottu olevan neljää lajia. 1. Ei tiedä, mitä ei tiedä. 2. Tietää, mitä ei tiedä. 3. Luulee että tietää ja 4. Tietää että tietää. Mitä kauempana historiassa liikutaan sitä varmemmin myös tiedemiehet liikkuvat ensimmäisessä kolmessa luokassa.
Onneksi tieteilyyn on rakennettu itseään korjaava takaisinkytkentä. Kun tiedettynä pidetystä asiasta esitetään aukottomasti ja kattavasti perustellen uusi tieto, otetaan se käyttöön.
Sigirin Ukko on alkuperäisessä muodossaan ollut on vähintään 5,3 metriä veistos. Se on veistetty yhden kypsään ikään ehtineen lehtikuuksen sydänpuusta. Lehtikuusen lahonkestävyys on siis tunnettu jo tuolloin. Vuonna 2014 tutkijat laskivat vuosirenkaista veistoksessa käytetyn puun iäksi 159 vuotta.
Konekäännöksen mukaan: "Ensimmäiset 18 rengasta ovat huomattavasti kapeampia kuin muut, mikä viittaa vaikeisiin olosuhteisiin puun varhaisessa kasvuvaiheessa, mahdollisesti lähellä olevien puiden takia. Noin 20 vuoden iässä puun kasvu vakiintui ja tasainen kasvuvaihe kesti 60 vuoteen asti. Seuraavalla jaksolla havaitaan epävakaa kasvuvauhti. 30 vuoden aikana merkittävät laskut osoittavat toistuvia vaikeita ilmasto-oloja, jotka luultavasti olivat vaikeita myös metsästäjä-keräilijöille".
"Keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti 2,49 mm on huomattavasti alhaisempi kuin nykyinen (esimerkiksi Etelä-Uralin subalpiinivyöhykkeen keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on 9,89 mm ), renkaiden leveys vaihtelee myös vähemmän kuin nykyaikaisissa näytteissä.
Veistoksen yläpään niukat kasvuvuodet vastaavat veistoksen ala-osaan, josta näytteet otettiin. Tämä havainto on todistaa veistoksen kaikkien palasten kuulumisesta yhteen ja samaan puunrunkoon".
Vuosirenkaiden- sekä tunnetun ilmaston perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään puiden sijoittumista esihistorialliseen aikaan. Tiettävästi tämän veistoksen vuosirenkaita ei ole vertailtu aikakauden ilmasto-oloihin.
Veistoksen pää on suuri ja sen takaosa on siististi pyöristetty. Kasvojen ilme on ikään kuin yllättynyt. Syvältä katsovat silmät ovat ilmeikkäät. Silmäkulmat ovat ulkonevat, litistynyt nenä ja hieman avoin huolellisesti pyöristetty suu. Nenästä korviin kulkevat poikkiraidat kuvaten mahdollisesti tatuointeja.
 |
| Pujopartainen Sigirin Ukko - Shigir Idol - Шигирский идол. |
Veistoksen lankkumainen runko on kauttaaltaan peitetty kaiverruksilla. Siksak-kalanruotokoriste kiertyy koko pituudella. Vartalon yläosassa sekä edessä että takana kulkee vaakasuuntaiset ja vinot raidat. Päähän suuntautuvia hartioita, kylkiluita ja lapaluita esitetään myös kalanruoto-kuviolla. Veistoksen ala-osa on kartio ja pohjassa on syvennys, ikäänkuin erottamassa jalkoja toisistaan.
Yleisesti ottaen veistos oli suunniteltu ja valmistettu erittäin huolellisesti, vaikkakin lehtikuusi puumateriaalina ei ollut kiitollisin työstettävä. Rungossa näkyy jälkiä lukuisista sälöistä sekä oksista. Rungon tasaiset sivut on tehty terävästi teroitetulla kiillotetulla piikivestä valmistetulla kovelokirveellä, jossa oli suora terä.
Työssä käytettiin tämän lisäksi ainakin kahta piikivestä valmistettua talttaa. Ensimmäisessä oli 2–3 cm leveä terä ja toisen terä oli 4–5 cm leveä. Terän kärjen toinen sivu oli kaareva, kuin lusikka.
 |
| Talttauksen kuviointia. |
Veistoksen kumpikin pää pää on leikattu vinosti muotoillulla taltalla, jossa on leveä, heikosti kovero terä. Koveron taltan valmistaminen sekä pyöreän muodon luominen ovat vaatineet erityistaitoja. On esitetty että talttaamisessa käytettiin majavan alaleuan etuhampaita.
 |
| Sigirin Ukon pää ja vartalon palanen. |
Mesoliittisestä kaudesta käytetään usein nimitystä (mesoliittinen) kivikausi. Useat alkuperäiskulttuurit, kuten esimerkiksi aboriginaalit eskimot, intiaanit tai saamelaiset saattoivat elää "kivikauden" kultturissa lähelle nykyaikaa. Terminä "kivikausi" on niin entisten- kuin myöhäisempienkin aikojen alkuperäiskansojen elämäntyyliä leimaava ja alentava käsite, josta kyllä pitäisi vähitellen päästä eroon. Voi hyvin nähdä, että noissa kulttureissa on sydämen viisaus ja esimerkiksi luontosuhde ollut paljon edellä nykyajan "korkeakulttuureita". Toki on heidänkin kilvessä oma tahransa. Jääkauden jälkeen ihmiskunnalla on ollut osuus megafaunan katoamiseen.
---------------------------
Veistoksen löytymisestä alkaen on pohdittu sen käyttöä ja esillelaittoa. On huomattava että veistos oli korkea mutta varsin ohut. Leveyden ja korkeuden suhde oli noin 1:20. Se tarkoittaa sitä, että teos oli altis rikkoontumaan. Sitä ei ole ollut helppo asettaa pystyyn ja laskea alas. On myös havaittu että teoksen alaosassa ei ole merkkejä lahoamisesta, joka on niin ikään hämmentänyt tutkijoita.
Ehkä Sigirin Ukko sidottiin puuhun tai pyvääseen? Vai asetettiinko se kiviseen kartiokuoppaan ja ainoastaan juhlamenojen ajaksi? Veistoksen pohjassa olevaa koloa on arveltu erottamaan jalat toisistaan. Voisiko sillä olla käytännöllisenpi tarkoitus. Entä jos kolo oliki tarkoitettu vivulle tai köydelle, jolla patsas saatiin irroitettua kartiokolostaan hallitusti?
On saatu myös selville että veistos on ollut käytössä korkeintaan muutamien vuosikymmenten ajan. Jos veistosta säilytettiin pituusasennossa, olisiko äkillinen vedennousu ja lössimaan kulkeutuminen voinut haudata sen seuraavan kymmenen tuhannen vuoden ajaksi ja myöhemmin löydettäväksi?
 |
| Sigirin Ukko. |
Veistoksen suurimman arvoituksen kuitenkin luovat siinä olevat kuviot. Huipulla olevan pään lisäksi teoksesta löytyy useita kasvoilla varustettuja hahmoja. Hahmojen piirteet vaikuttavat aluksi kaavamaisesti laadituilta, osa luurankotyylisesti esitettynä. Tarkemmin tarkasteltaessa jokaisella heistä on havaittavissa oma yksilöllinen luonteensa.
V.Ya. Tolmachev laski veistoksesta kaikkiaan viisi hahmoa. Hahmoista kolme on edessä ja kaksi veistoksen takana. Vuonna 2003 Svetlana Savtšenko havaitsi lisäksi kuudennen naamion vartalon takaa. Vuoden 2014 tutkimuksissa löydettiin seitsemäs, vaurioitunut naamio. Tämän lisäksi ehdotettiin, että hahmoja on mahdollisesti enemmän. Idolin ruumiissa on "sokeita pisteitä".
 |
| Toteemista löydettyjä kasvokuvia vuoden 2014 laskennassa. |
Keitä tai mitä nämä hahmot sitten ovat? Aikojen saatossa tutkijat ovat esittäneet aiheeseen lukuisia erilaisia päätemiään ja ehdotuksia. Kieltämättä hahmot saavat mielikuvituksen liikkeelle. Ovatko nämä maailman luomiseen osallistuneiden hahmojen symboleja? Muodostavatko hahmot ikään kuin pystyyn luodun universumin? Onko hahmoja oltava juuri 7 kappaletta? Kuvataanko tässä kolmikerroksista maailmaa? Onko veistos tarkoitettu antamaan seuraajilleen jotain erityistä voimaa, taikakalu? Onko tämä maailmanpylväs, universaali elämänpuu, tai maailmanpuu?
Ehkä kysymyksiin ei saada koskaan vastauksia.
Sen sijaan tiedetään että jääkauden eli myöhäispaleoliittisen kauden lopussa oli mielenkiintoinen nuorempi dryas-kausi. Patsaan valmistusajankohta sijoittuu nuoremman dyas-kauden loppuun. Kauden lopussa oli myös valtava Baltian jääjärven purkaustulva. Sen jälkeen alkoi ilmastollisesti nykyisenkaltainen holoseeni jakso.
Venäläisiä tutkijoita kovasti askarruttava kysymys on myös, onko idoli "paikallisten perinteiden" tuote vai oliko se joidenkin Uralin poikki vaeltaneiden lukuisten heimojen veistämä? Ehkä heidän pitäisi ensin pitäisi määritellä mitä mainitsemansa käsitteet tarkoittavat.
 |
| Pohjankurun puujumalainen. |
--------------------
Shigir-idoli on kirjailtu universaaleilla kuvioilla. Symboleita ja joitain hahmoja tarkastelemalla voidaan ehkä yrittää tavoittaa veistoksen "sanomaa".
Ylimmäisenä on ohutkaulainen Sigir-hahmo. Onko tämä yhteisön pääjumaluus? Voi hyvin kuvitella keskikesän juhlaa, jossa aurinko muodostaa veistoksen pään ympärille sädekehää. Yläviistoon katsottaessa teoksen kasvojen ilme näyttää entistäkin jylhemmältä. Veistokselle on voitu myös lisätä julien ajaksi esimerkiksi päähine tai kaulassa liehuva nauha. Aamun aurinko muodostaa veistokselle ohuen ohuen varjon, joka leviää keskipäivällä täyteen mittaansa kunnes iltaa kohti taas kapenee näkymättömiin.
 |
| 1. Sigir-hahmo. |
 |
| Natiivi Amerikkalainen1800-luvun lopulta vastaavanlaisella rintakoristeella varustettuna. |
Järjestyksessään toinen hahmo on verhoiltu kauttaaltaan siksak-kuviolla. Esittääkö hän yhteisön shamaania? Siksak-kuvio on ikiaikainen, eräs vanhimmista ihmiskunnan symboleista. Eittämättä kuviossa on voimakkaasti latautunut merkitys. Siksak-kuvio on voinut tarkoittaa vahvasti hyvä tai vahvasti pahaa. Mieleen tulee käärmeenpalvonta, jossa käärmeitä pidettään pyhinä ja kunnioitettavina olioina. Käärmeen myrkky ja lääke ovat saman asian kaksi eri puolta. Kokonaisuutta saatettiin ymmärtää tuolloin nykyistä paremmin.
Uskomuksissa ja taikuudessa käärmeiden merkitys on eläimistä suurin. Käärmet on esitetty enne-eläiminä, toteemieläiminä ja falloksen vertauskuvina. Ne ovat liittyneet hedelmällisyyskulttiin ja haudan vartijoihin. Ihmisen sielu matkalla tuonelaan on saatettu esittää käärmeenä. Nahkan luominen myös vertautuu uudestisyntymiseen.
 |
| 2. Käärme-hahmo. |
Kalliomaalauksissa "siksak-kuviot ja muutamat metamorfoosiset hahmot, joissa on sekä ihmisen että eläimen piirteitä nk. teriantrooppihahmot, voidaan tulkita transsin eri vaiheidenkuvauksina (Lahelma 2001:2-21). Kivikäs (1997:44-45) puolestaan esittää, että siksak-kuvio saattaa olla tulkittavissa mm. käärmeeksi tai salamaksi. Pentikäisen (1995:89) mukaan käärme ja sitä symboloiva siksak -kuvio ovat yleisiä myös saamelaisrummuissa, joissa niiden sijainti Aution (2000:198) mukaan viittaa hyvään onneen ja menestymiseen. Nämä em. kuviot on todettu universaaleiksi silmän sisäisiksi malleiksi, joita on nähtävissä mm. muuntuneissa tajunnantiloissa. Tällainen tila on saavutettavissa esim. erilaisten huumaavien aineiden kautta. Myös migreeniä sairastavat näkevät samantyyppisiä kuvioita esim. sahalaitaisia siksak-viivoja".
Käärmeitä on saatettu pitää myös elättikäärmeinä. Siksak-kuviolla on käärmeelle itselleen kolme käytännöllistä tehtävää. Se maastouttaa eläimen, havaittuna varoittaa ja paetessaan aiheuttaa näköharhan saalistajalle.
Veistoksen järjestyksessään kolmannella hahmolla lähtee säteet päästä. Hahmon lukeutuu niin sanottuihin aurinkopäisiin jumaluuksiin. Heitä on kuvattu eri aikakausina eri tavoin. Veistoksen vasemman puoleisessa kyljessä kulkeva vinoraidoitus muuttuu tässä kohtaa siksak kuvioksi. Oikeassa kyljessä kulkeva siksak kuvio päättyy tähän hahmoon. Veistoksen takapuolella vastapäätä aurinkopää-hahmoa on vaurioitunut ja seitsemäntenä löydetty siksak kuviosta kalanruotoon muuttuva hahmo.
 |
| Aurinkopää-hahmo. |
Idea ilmentyy seudulla vielä tuhansia vuosia myöhäisemmässä Suomalais-Ugrilaisen metallurgien permian pronssivaluissa ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä.
 |
| Paljon myöhäisemmän pronssikauden permiläisiä aurinkojumaluuksia |
 |
| Kalanruotopää sekä nainen |
Vastaavaa esitystä ei ole tavattu juuri mistään muualta. Hieman yllättäen näin piirretty nainen on löydetty vähintään tuhat vuotta vanhemmasta, ehkä 15 000 vanhasta luolamaalauksesta Etelä-Uralin Ignatievskajasta luolan takaosasta.
Viimeisenä veistoksessa on vasemmalla idolin ruumin "sokea piste" jossa siis mahdollinen siksak-vartaloinen hahmo. Veistoksen takana kuudentena löydetty ja osin vaurioitunut kalanruotoinen hahmo. Kalanruoto on esihistoriallisen ajan yleisimpiä symboleja. Kuvio toistuu tärkeissä yhteyksissä vielä pitkästi historiallisella ajalla. Kantaosan päässä on myös nähtävissä kolo.
 |
| "Sokea piste" sekä kalanruoto-hahmo. |
Olisi hauskaa joskus veistää veistoksesta kopio tai pienoismalli ihmeteltäväksi. Ehkäpä sille vielä liikenee aikaa muilta mielenkiintoisilta harrastustuksilta.
Sigirin ukko antaa venäläisellä Шигирский идол hakusanalla paljon tuloksia niin kuvina kuin teksteinä. Veistosta säilytetään nykyään Sverdlovskin paikallismuseossa, jos joskus tulee käyntiä Venäjällä niin tässäpä ykköskohde.
