perjantai 4. joulukuuta 2020

1975 Cimar SG-1905 (MIJ) ja 1976-1981 Cimar SG-1945 (MIK)

1975 Hoshino Gakki Cimar SG-1905

Tämä on "ninja"-kitaraHoshino Gakki perustettiin vuonna 1908 (Nagoya, Aichi, Japani). Alussa se kuului Hoshino Shoten -kirjakaupan ketjuun, sen soitinliikkeenä. Vuonna 1929 Hoshino Gakki alkoi tuoda Japaniin laadukkaita Espanjalaisia Salvador Ibáñezin instrumentteja. Ennen toista maailmansotaa Hoshino Gakkin lisäksi Japanissa oli kolme muutakin Salvador Ibáñez kitaran maahantuojaa.


Hoshino Gakkin omistama Cimar-tuotemerkki

Salvador Ibáñez kuoli vuonna 1920 ja hänen kaksi poikaansa jatkoivat työpajassa. Vuonna 1933 pojat möivät Salvador Ibáñez tuotenimen, henkilöstön sekä koneet Telesforo Julvelle, joka sisällytti ne omaan yritykseensä. Vuonna 1944 Julve käytti edelleen valmistamissaan kitaroissa Salvador Ibáñez e Hijos -tarroja. 

Tuotemerkki perustettiin vuonna 1975

Hoshino Gakki aloitti omien espanjalaisten ja akustisten kitaroiden valmistamisen vuonna 1935. Salvador Ibáñez-kitaroita ei ollut saatavilla Espanjan sisällissodan (1936-1939) aikana koska kitarapaja oli tuhoutunut sodassa. Näin Hoshino Gakki alkoi käyttää itse valmistamissaan kitaroissa tarraa: "Ibanez Salvador", mutta lopulta yksinkertaistettiin muotoon: "Ibanez." Linkin sivulla sanotaan "kunnioituksesta" laatukitaroiden merkkiä kohtaan. Niin, tästäkään lainasta ei tarvinnut maksaa mitään.. Hmm

1960-luvulla Japanilaisten kitaravalmistajien kitarat olivat lähinnä kopioita eurooppalaisista ja amerikkalaisita kitaroista kuten Hagström tai Gretch. Vuonna 1966 Hoshino Gakki lopetti omien Tama industries-kitaroidensa valmistuksen ja alkoi käyttää tuotanossaan Teisco- sekä FujiGen Gakki OEM-kitaratehtaita. Teisco-kitaratehtaan suljettua 1970-luvun alussa kaikki Ibanez-kitaroiden valmistus siirtyi FujiGen Gakki -kitaratehtaalle.

Hoshino Gakki Ibanez-esite vuodelta 1965

60-kymmentä luvun kuluessa Amerikkalaisista Fender, Gibson sekä Martin-kitaroista oli tullut suosittuja mutta soittimet olivat todella arvokkaita. 70-luvun alussa kilpailu markkinoilla kiristyi ja Hoshino Gakki halusi hankkiutua Amerikan tuottoisille kitaramarkkinoille. 


Harry Rosenbloom oli perustanut Medley Music-yrityksen, Pennsylvanian Bryn Mawriin vuonna 1954. Yritys valmisti laadukkaita käsintehtyjä "Elger" nimisiä kitaroita. Vuonna 1965 Rosenbloom päätti lopettaa kitaroiden valmistuksen ja siirtyä (Japani) kitaroiden maahantuojaksi. Tässä vaiheessa Aria oli maailman suurin Japani-kitaroiden kansainvälinen jakelija. 

Elger aloitti yhteistyön Hoshino-kitaroiden tuomisesksi Japanista yksinoikeudella 50/50 osuuksin. Vuonna 1971 Hoshino osti Elger-kitaran saaden kaikki Pohjois-Amerikan jakeluoikeudet itselleen. Syyskuussa 1972 Hoshino Elger aloitti Ibanez-kitaroiden Amerikan tuonnin. 

Kiristyvässä kilpailussa kitaramarkkinoilla oltiin siirrytty entistä agressivisempaan kopiointiin. Hoshino Gakki alkoi kehittää Ibanez-kitaroiden tuotenimeä laadukkaampien kitaroidensa merkiksi. Edullisempien kansankitaroiden kysyntää täyttämään se perusti tuotemerkin Cimar vuonna 1975. 


Vuoden 1975 Cimarin esitteessä voidaan tavata hyvin saman näköinen hybridi SG-kitara kuin aiemmissa blogauksissa esiteltellyt Lyle SG ja Sears SG. Hoshino Gakki käytti tässä vaiheessa OEM valmistajanaan pelkästään Fujigeniä.


Cimar esitteessä vuonna 1975

Cimar SG-1905 kopiossa oli Maxonin mikit sekä kiinteä talla "SG-1905, Full Length 38", Width 16 1/2" x 13" Two Pick Up, Walnut Finish". Ibanez ja Cimar-kitaroissa käytettiin suoraa Gibsonin "avoin kirja"-kopiolapaa viimeistä kertaa vuonna 1975. Kuka tietää, ehkäpä Hoshino Gakkia varoiteltiin kopiointia seuraavista mahdollisista oikeustoimista..


1975 Hoshino Gakki Cimar SG-1905_2


1975 Hoshino Gakki Cimar SG-1905
"Avoin kirja"-lapa

1975 Hoshino Gakki Cimar SG-1905
Virityskoneisto

1975 Hoshino Gakki Cimar SG-1905
Pulttiliitoskaula

--------------------------------------------------------------


Vuoden 1976 malleista alkaen lavan muotoa muutettiin. Cimarin tuotanto siirrettiin halvemman työvoiman Koreaan. Tästä eteenpäin Hoshino Gakki kitaroissa ei näyty enää avoinkirjaa lapaa.

1976 Cimar SG-1944 Made in Korea

Gibsonin omistuksen uudelleen järjestelyt olivat tulleet valmiiksi vuonna 1974. Vasta 28. kesäkuuta vuonna 1977 uusi omistaja Norlin Corporation sai aikaiseksi aloittaa oikeustoimet kitaroidensa kopioimista vastaan. Ensimmäinen haaste esitettiin Philadelphian Federal käräjäoikeudessa Gibson Guitars emoyhtiö vastaan Elger Hoshino USA Aihe: vastaaja käytti Gibson lavan muotoa ja logoa. Asiaa soviteltiin tuomioistuimen ulkopuolella vuoden 1978 alussa, ja se saatiin virallisesti päätökseen 2. helmikuuta 1978. 

Näiden vuosien aikana Norlin ei aloittanut enää muita kopiointioikeudenkäyntejä, vaikka sen malleja kopioitiin lukuisilla eri merkeillä myös Amerikassa. Se hyöty tästä ennakkotapauksesta sille kuitenkin oli, että kopiointia selvästi vähennettiin myös muiden kitaran tuottajien kun Hoshino Gakkin toimesta.

1976 Cimar SG-1945

Syyskuussa 1981 Elger Hoshino muutettiin Hoshino USA: ksi. Yrityksen Amerikan pääkonttori säilyi Bensalemissa, Pennsylvaniassa jakelukeskuksena. 
Cimarin tuotanto lopetettiin vuonna 1981. Suomen maahantuoja oli Fazer ja Saksassa Meinl.

Vuosien 1976-1981 Cimareita on vielä liikkeellä jonkin verran.

2 kommenttia:

  1. Terve vaan, ole hyvä. Tietoa tosiaan on saatavilla niukasti. Hyvä jos olet saanut lisävalaisua asiaan!

    VastaaPoista
  2. Minä omistan tällä hetkellä 2023 CIMAR Stratocaster Sunburst Stratocasterin jonka löysin sattumalta 5 vuotta sitten alkuperäiseltä omistajalta ja olin jo pitkään katellut 76-77 Cimar ja Ibanez Stratoja koska ne on tuttuja 70 luvulta jolloin aloitin kitaran soiton ja rakennellut soittimia ja omistan USA Stratoja myös.
    Mutta ensi kaupan kitara piti saada ja 1976 Ostin uuden Olympic White Cimar Stratocasterin jonka hinta oli 670mk Usa Fender olisi ollut 2450mk tuohon aikaan...sitten kaverilla oli aito-72 stratocaster josta otettiin Pleksi irti mikkeineen kaikkineen ja laitoin sen Cimariin jolloin selvisi kuinka paljon mikeissä on eroa....Testivahvistimina oli alkuperäinen -63 Vox AC30 TopBoost 2 x 12" Combo sekä -74 Marshall JMP-50 vahvistin ja 100w Marshall kaappi. Tuohon aikaan -76 ei ollut myytävänä laatu USA mikkejä, Kitaran rakennus-sarjoja jne... mutta DiMarzio oli yksi ensimmäisistä ja Tilasin Cimariin VS1 Usa Vintage mikit..jotka maksoi silloin 98mk/kpl.
    Tuolla kitaralla harjoittelin vimmatusti ja 1977 syksyllä perustettiin Petri Tiilen eli Pelle Miljoonan kanssa Pelle Miljoona NUS yhtye joka tiettävästi teki suomen ensimmäisen suomeksi lauletun ns. PUNK sinkun ja 18 biisin LP:n Love Recordsille joka äänitettiin Lahden Microvox studiolla Marras & Joulukuussa 1977 ja Dave Lindholm toimi tuottajana.
    Tuolla LP:llä on 18 biisiä joista 14 on soitettu Cimarilla ja vahvistimenani oli tuolloin 1967 JMP-50 "small box" Marshall Tube Amp sekä 4 x 12" 120w Kaappi.
    Tuohon aikaan vertailtiin mitä eroa oli -72 Iso-Lapa "Bullet" Fender Stratocasterilla sekä uudella -76 Cimarilla niin päälimmäisenä jäi mieleen Viimeistelyn ja tarkuuden laatu sekä symmetrinen kaula profiili kun Fendereissä se on epäsymmetrinen ja Cimar kaula profiili oli U-Profiilinen ja Fender lähinnä D Profiilinen.
    Hyvää on se että Cimarissa on 4-bolt Kaula kiinnitys kun -72-81 Fendereissä se on 3-bolt koska niissä on Tilt-neck kaulakulman säätö kuusio ruuvilla.
    Cimar mikit on tehokkaat ja metallisemmat soinniltaan kuin USA Fender tai DiMarzio mikit.
    Nyt yli 40 vuotta vanhana Puut ovat eläneet kuivunmeet asettuneet joten kun vie tuollaisen Cimarin osaavalla soitinrakentajalle joka huoltaa sen täydellisesti, hioo kaulan suoraksi ja vaihtaa nauhat ja luu satulan sekä Laadukkaat kiristimet sekä Mikrofonit sekä koko Tremolo systeemin niin hyvä yksilö ei häviä 70 luvun esikuvilleen...kaikki Japan tuotteet ei ole hyviä yksilöitä johtuen laadun tarkkailusta, mutta Hyviäkin on siellä seassa kuten tuo minun -76 Sunburst jossa Cimaria ei ole kuin Kaula (profiloituna) sekä 2 palan Ash Body. Kuvankin olisin voinut tänne laittaa mutta ei taida onnistua...

    VastaaPoista