Äidin äidit Eevasta pronssikauden alkuun

Suurin joukko Suomalaisista naisista kuuluu haploryhmään H. Tuttavallisimmin porukkaa sanotaan Helenan tyttäriksi. Suomalaisista naisista heitä on noin 41%. Reilut 2000 vuotta sitten heitä oli eniten Nykyisen Itä-Suomen alueella, mutta tänä päivänä suhteellisesti suurin osa elää Länsi-Suomessa. Nykytiedon mukaan Helenan äitien alkukoti on ollut kauan sitten Afrikassa, josta nykysijoille siirtyminen on kestänyt seuraavat parisataatuhatta vuotta.

L (mtDNA) eli Mitokondrio-Eeva. Tällä viitataan kaikkien nykyään elävien ihmisten viimeiseen yhteiseen esiäitiin katkeamattomassa äitilinjassa.

Sukupolvien myötä MtDNA:ssa tapahtuu mutaatioita. Tapahtuneiden mutaatioiden muutosten järjestys on pystytytty selvittäämään. Muutoksista käytetään nimitystä haploryhmiä. Isän perimä ei vaikuta mitokondrion DNA:han eikä myöskään sen mutaatioihin.

Mutaatioita katsotaan tapahtuvan suhteellisen säännöllisesti. Tutkijat ovat eri yksilöiden mitokondrioita vertailemalla voineet selvittää, miten kauan sitten kaikkien nykyihmisten äitilinjan kantaäiti on elänyt. Pisimmän katkeamattoman äitilinjan esiäitinä pidetään noin 200 000 vuotta sitten Itä-Afrikassa elänyttä naista, jota kutsutaan nimellä Mitokondrio-Eeva. Samoihin aikoihin eläneestä kansaisästä käytetään nimitystä Aatami.

Etiopia, kuvat: Pixabay

Eeva ei ollut oman aikansa ainoa nainen. Tuon ajan ihmisten populaation arvellaan olleen ehkä 10000 henkeä.

L3 (mtDNA) on eriytynyt Itä-Afrikassa tai Länsi-Aasiassa noin 70000 vuotta sitten

By Stefania Vai, Stefania Sarno, Martina Lari, Donata Luiselli, Giorgio Manzi, Marina Gallinaro, Safaa Mataich, Alexander Hübner, Alessandra Modi, Elena Pilli, Mary Anne Tafuri, David Caramelli, and Savino di Lernia - https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6401177/, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=82507462

N (mtDNA) on eriytynyt 50000-65000 vuotta sitten Aasiassa.

By Metspalu et al. - Metspalu, M.; Kivisild, T.; Metspalu, E.; Parik, J.; Hudjashov, G.; Kaldma, K.; Serk, P.; Karmin, M. et al. (2004). "Most of the extant mtDNA boundaries in south and southwest Asia were likely shaped during the initial settlement of Eurasia by anatomically modern humans". BMC Genetics 5: 26. doi:10.1186/1471-2156-5-26. PMC 516768. PMID 15339343., CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=7901622

R (mtDNA) on peräisin Etelä-KaakkoisAasiasta eriytyen noin 60000 vuotta sitten.

R0 (mtDNA) esiintyy noin 22000 vuotta sitten Lähi-idässä Arabian niemimaalla.

R0a (mtDNA) uskotaan kehittyneen Etelä-Arabiassa noin 22000 vuotta sitten.

HV (mtDNA) eli todennäköisesti alun perin Kaukasiassa ja Lähi-idässä varhaisessa viljelijä- ja paimenkulttuurissa. Sen oletetaan levinneen sieltä viimeisimmän jääkauden alkaessa vetäytyä noin 15 000 vuotta sitten. Paljon myöhemmin pronssikaudella vaikuttanut Ottomaani-kultturi on myös yhdistetty HV haploryhmään.

Kaukaasian vuoristoa

H (mtDNA) Haploryhmästä on myös käytetty tuttavallisesti nimitystä Helena. Se on eriytynyt HV.sta ja ikäennuste on noin 14 000 vuotta. Jääkauden jälkeen sen alaryhmät laajenivat nopeasti kooltaan ja monimuotoisuudeltaan neoliittisten kansojen laajentuessa kaikkialla Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja sen ulkopuolella.

Kaukasus

Nykyään H klaani on yleisin ja laajimmalle levinnyt äitilinja Euroopassa, suurimmassa osassa Lähi-itää ja Kaukasuksen alueella. Lapin saamelaiset on ainoa etninen ryhmä Euroopassa, joilla haploryhmän H prosenttiosuudet ovat alhaiset, 0–7%.

Haploryhmän H esiintyvyys Euroopassa on yleensä 40-50%. Alhaisimmat taajuudet havaitaan Kyproksella (31%), Islannissa (38%) sekä Valkovenäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Unkarissa (kaikki 39%), Suomessa (41%). Ainoa alue, jolla H ylittää 50% väestöstä, ovat Asturias (54%) ja Galicia (58%) Pohjois-Espanjassa ja Wales (60%). H ryhmään kuuluvilla saattaa l kohonnut sepelvaltimotaudin riski.

Saksa

H31 (mtDNA) On eriytynyt Helenasta noin 4000 vuotta sitten eli 2000 vuotta ennen ajanlaskua. H31:tä tavataan Euroopassa pronssikauden alusta alkaen Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja kelttien mukana siirtyneenä Skotlannissa, Englannissa, Irlannissa sekä Skandinaviassa. Pienemmässä määrin myös Puolassa, Italiassa sekä Venäjällä.

Pronssikaudella Britteensaaret olivat tärkeä paikka pronssinvalmistuksessa tarvitun harvinaisen tinan takia. Toinen kahdesta pronssin valmistuksessa tarvitusta metallista on kupari ja sitä puolestaan saatiin Uralilta.

Aiemmasta käsityksestä poiketen on saatu uutta tietoa siitä että H-ryhmä olisikin tullut Suomeen ohran kaskiviljelyä sekä nautoja ja lampaita kotieläiminä pitäneen kulttuurin mukana Äänisen-Laatokan suunnasta ja vasta rautakaudelle tultaessa. Tuolloin H-haploryhmä ollut viimeisimmän käsityksen mukaan Itä-Suomessa Länsi-Suomea huomattavasti yleisempi päinvastoin kuin nykyään on asian laita!

Laatokka

H31:n tiedossa olevia alaryhmiä ovat tällä hetkellä (6.10.2019):

H31 *: stä on 6 näytettä: 2 Skotlanti, Irlanti, Saksa, Suomi.
H31a (T72g) noin 1000 vuotta vanha mutaatio, 15 näytettä: 4 Skotlanti, 2 Englanti, Saksa.
H31b (C15247T) noin 1000 vuotta vanha mutaatio, 15 näytettä: 2 Englanti, Norja.
H31 * Ryhmä C (C198T, C2789T) 3 näytettä: 2 Ruotsi, Norja.

Noin 850 ajanlaskun jälkeen H31 alaryhmiä esiintyy Viikinkien idäntien eli Volgan reitin varrelta Laatokan rannoilta Britteensaarille.

Seuraavassa on listattu H31 äitien-äidit alkaen toistaiseksi vanhimmasta tunnetusta henkilöstä.

Liisa Nissinen s. 1702 k. 21.1.1742 Vieremäjärvi, Isä Oloff Nissinen (Wermäjärfj 1693 henkikirja). Puoliso Iivari Katainen. Lapset: Paavo Iivarinpoika Katainen; Elina Iivarintytär Katainen; Olli Iivarinpoika Katainen; Olli Iivarinpoika Katainen ja Taavetti Iivarinpoika Katainen.

Elina Iivarintytär Katainen s.~ 1726 Iisalmi msrk, Vieremäjärvi k. 4.3.1819 Iisalmi msrk, Valkeamäki 3. Puoliso Antti Hannunpoika Juntunen
Lapset: Liisa Antintytär Juntunen; Kaisa Antintytär Juntunen; Antti Antinpoika Juntunen; Pekka Antinpoika Juntunen ja Juho Heikki Antinpoika Juntunen.

Kaisa Antintytär Juntunen s. 1764 k. 18.11.1808 Iisalmi msrk, Vieremäjärvi. Puoliso Pekka Ollinpoika Nissinen. Lapset: Elin Pekantytär Kellberg; Liisa Pekantytär Nissinen ja Loviisa Pekantytär Nissinen.

Loviisa Pekantytär Nissinen s.1798 Iisalmi msrk, Vieremäjärvi k. 6.4.1867 Iisalmi msrk Walkiamäki. Puoliso Heikki Heikinpoika Huttunen. Lapset: Olof Henriksson Huttuin; Pekka Heikinpoika Huttunen; Thomas Henriksson Huttunen; Anna Lisa Henriksdotter Huttuin; Johan Henriksson Huttuin; Paul Henriksson Huttuin ja Johanna Henriikka Huttunen.

Johanna Henrika Huttunen s. 24.8.1838 Iisalmi msrk Valkeismäki 4, k. 29.8.1912 Iisalmi msrk Rahvaanmäki. Puoliso Juhan Andersson Kauppinen. Lapset: Miina Juhontytär Kauppinen; Riitta Maria Kauppinen; Emilia Loviisa Juhontytär Kauppinen; Eliina Juhontytär Kauppinen; Reeta Tiina Kauppinen; ja Johanna Juhontytär Kauppinen.

Emilia Loviisa Juhontytär Kauppinen s.25.10.1867 Iisalmi msrk Kauppilanmäki k. 16.12.1932 Sonkajärvi, Kauppilanmäki. Puoliso Pekka Huttunen. Lapset: Saimi Johanna Huttunen; Miina Huttunen; Reeta Tiina Huttunen; Iida Huttunen; Taavetti Vilhelmi Huttunen; Martta Eudia Huttunen ja Elias Huttunen.

Reeta Tiina Huttunen s. 8.3.1903 Sonkajärvi, Kauppilanmäki k.1.6.1967 Nilsiä, Syvärilä 6.