 |
| Juhana, Suomen herttua ja sitten Ruotsin kuningas 1568-1592 |
 |
| Sigismund kuningas 1593-1599 |
 |
| Kaarle IX kuningas 1604-1611 |
 |
| Iivana Julma Tsaari 1533-1584 |
 |
| Feodor I Tsaari 1584-1598 |
 |
| Boris Tsaari 1598-1605 |
Venäjän kanssa on käyty pitkä sota joka alkoi Iivana Julman ja Juhana kuninkaan ollessa vallassa. Sen aikana on ehtinyt kasvaa yksi polvi peräti aikuiseksi ja hallitsijat vaihtua. Venäjän hallitsija on Iivana Julman kuoltua tämän vähä-älyinen poika tsaari Fjodor Ivanovits. Todellista valtaa Venäjällä pitää asiamies Boris Godunov josta itsestään tulee myöhemmin Tsaari.
Rauhan tultua vuonna 1595 Kaarle aloittaa Ruotsissa heti vehkeilyn kuningasta vastaan. Suomessa vallan kahvassa on tiukasti Sigismund-mielinen Klaus jolle taas on eduksi muodollinen sekä kaukainen "unionin" päämies Puolassa asti. Rauhassa päätetään kolmesta rajankäyntiä suorittavasta komissiosta. Kumpikaan valtion päämies ole paikalla ratifioimassa sopimusta allekirjoituksillaan.
Ensimmäisessä vodevojien ryhmässä ovat kruunun edustajina (Sigismundin mieliset):
Viipurinlinnan päällikkö Matti Laurinpoika Kruus,
Käkisalmenlinnan päällikkö Lauri Torsteninpoika Ram
He käyvät rajajoen suulta nykyisen Parikkalan ristimäkeen josta aloittaa seuraava ryhmä.
 |
| Clas Fleming. |
Toisen joukkoon, jossa käydään rajasta tärkeä Savo-Käkisalmen linja vuonna 1595 tulee (edelleen Sigismund-mieliset):
Klaus Fleming, CF Suomen ja Viron diktaatorimaisena käskynhaltija sekä kruunun rautamarskina tunnettu
Arvid Henrikikinpoika Tawast, AT Käkisalmenlinnan päällikkö.
Gödig Fincke, GF Savon- Olavinlinnan päällikkö.
Yrjänä Horn, IH (Göran Henriksson) Turunlinnan päällikkö.
Tämä toisen ryhmän rajankäynti pysähtyy Pisalle vaikka heidän olisi kuulunut jatkaa Repolaan saakka.
Kolmas ryhmä riitelee jo rajankäynnin aloituspaikasta. Venäläiset haluaisivat jatkaa Pisalta johon edellisen työ on päättynyt. Ruotsalaiset taas pitävät kiinni sopimuksessa mainitusta Repolasta. Niin kruunun puolella komissiossa aloittivat Ruotsista tulleet (Kaarlen mieliset) työnsä maaliskuussa vuonna 1596:
Mauri Yrjönpoika,
Monikkalan Hannu Hannunpoika,
Sven Bagge,
Gerdt Josting,
sekä Pohjanmaan alilaamanni ja vouti Tuomas Yrjöpoika.
Neuvottelua käydään rajasuolla ja pyykitystä jatketaan Iivaaraan asti josta alkaa varsinainen Lappi.
Klaus Fleming on kiireellinen toisaalla sillä hänen täytyy johtaa joukkojaaan talonpoikien nostamaa kapinaa vastaan käyden "nuijasotana" myöhemmin tunnettua taisteluja. Kansa on kyllästynyt linnaleirin rasituksiin eikä Suomalaiset pidä siitäkään että sitä jaetaan entistä voimaperäisemmin kahden valloittajan etupiiriin ja tulee kansannousu.
Kaarle herttua onnistuu kaappaamaan vallan Ruotsissa. Myös Virolaiset siirtyvät hänen alamaiseksi. Suomessa Kaarlen asiamiehet yllyttävät kapinointiin alttiita talonpoikia liikkeelle (Kaarlen lupaukset huomataan myöhemmin katteettomaksi). Sigismund-mielinen Klaus lyö sodan karkaisemine joukkoineen vastaan nousseet talonpojat armotta eikä ainoatakaan säästetä. Vuoden päästä vuonna 1597 Klaus sairastuu yllättäen ja kuolee. Jäljelle jäävä aatelijohto ei kykene kokoamaan rivejään ja niin Kaarle joukkoineen valtaa Suomen vuonna 1599 liittäen maan takaisin kruunun alamaisuuteen.
Savossa kallioihin pari vuotta aiemmin rajamerkkejä hakanneilla suurmiehille käy elämä lyhyeksi.
Klaus Fleming (CF) kuolee siis ensimmäisenä vuonna 1597. Arvid Tavast (AT) siirryttyään Viipurin linnan johtajaksi häviää Kaarlen joukoille taistelun Sigismund-mielisistä viimeisenä. Hänet mestataan vuonna 1599. Gödig Fincke (GF) onnistuu pelastamaan nahkansa luovutettuaan Savonlinnan taisteluitta Kaarlelle samana vuonna. Yrjänä Horn (IH) siirtyy Kaarlen riveihin ja kuolee parin vuoden päästä Kirkholman taistelussa vuonna 1605. Luonnollisen kuoleman kokee siis vain yksi mies Gödig noin vuonna 1617 halvaannuttuaan sitä ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti