Ibanez RG 440 P

Järjestyksessään kolmas kitarani oli tarkalleen ottaen Ibanez Roadstar II RG440 P.

Minulla oli studiosessioissa lainassa 1985 Ibanez Roadstar Comet II sarjan malli RS 136 EF. Se oli väriltään Enamel Fog tai Soft blue. Kitara on varustettu Stratocaster-tyyppisellä tekniikalla, eli kolmella yksikelaisella mikrofonilla jne. Tykästyin soittimeen niin kovasti että halusin ostaa itselleni samanlaisen vasenkätisenä.

Kuvassa  Enamel Fog värinen Ibanez 141 EF
(saman sarjan tuplakela versio)

Nurmeksessa oli tuolloin KK-Sound niminen musiikkiliike, josta loppukesästä 1986 laitettiin tilaus maahantuojalle. Muutaman viikon päästä selvisi että soitinta ei ole saatavissa Suomesta. Niin tilaus jatkoi Euroopan tukkuliikkeeseen. Muutaman viikon päästä saatiin tieto, ettei kyseistä soitinta löydy Euroopastakaan. Tilaukseni oli näin alkanut elää omaa elämäänsä ja jatkoi matkaansa sitten Japaniin.

Minun Ibanez RG 440 P

Ikuisuudelta tuntuneen ajan, joka todellisuudessa kesti joitain kuukausia, jälkeen kitara viimein saapui liikkeeseen. Kiireen kaupalla menin hakemaan soitinta ja saman tien selvisi ettei se ollut tilaamani vaan jotain muuta.

Hämmästelyä kesti aikansa. Mikä ihme oli tämä Ibanez? Mallia ei oltu vielä koskaan ennen nähty. Muutaman kuukauden kuluttua vuoden vaihduttua 1987 maailmalla julkaistiin uusi JEM 777 sarja, sekä sen johdannainen RG-sarja. Noin kuriositeettina, olisipa hauska tietää oliko minulla kunnia olla kautta aikain ensimmäinen RG-kitaran omistaja Suomessa.

Ibanez RG 440 P 1987 brosyyrissä.

Soittimessa on ohut pienemmälle kädelle sopiva ja miellyttävän laakea U-profiilin kaula, joka on todella tarkasti työstetty. Intonaatio kaulassa on hyvä. Erinomainen ratkaisu on ns. Ibanez Edge eli Floyd Roce lisenssilukkotalla sekä lukkosatula. Tallamikin Duo Sound humbucker-puolitus on myös hyvä innovaatio. Kuten pidin myös Cosmo Black Hardwaresta sekä mahonkisen lankun mustasta väristä. Lavan muotoilu on persoonallista, erottuvaa desingiä ja mielestäni erittäin onnistunut.

Ibanez 1987 mallistoa.

Myöhemmin on saatu huomata että RG-mallista kehittyi Ibanezille varsinainen vuosikymmenien menestystarina. Eli kautta aikain suosituin Hard rock ja metalli-kitara malli eli niin sanottuja super stratoja. RG on vielä tänä päivänä suosittu sekä tuotannossa. Näin se samalla jatkaa arvostetun Japanilaisen kitara-rakentamisen perinnettä.

Ismo ja Ibanez
RG 440 P keikalla.

RG 440 P oli ykkös-soittimeni seuraavat kymmenen vuotta. Sittemmin musiikilliset arvoni suuntautuivat kitaroiden klassikoihin. Ja niin vuosituhannen vaihduttua Ibanez pääsi uuteen kotiin. Jatkamaan siitä mihin se oli tehtykin. Eli ahkeraan soittoon.