Seuraava blogaus liittyy aiempaan blogiin isien isät. Olen koonnut tapahtumia eri vuosilta. Päähuomio on keskittynyt seuraamaan esi-isien vaiheita historian tapahtumien lomassa Inkeristä Savoon. Pakanuskoa käsittelevät maininnat erottelin kursiivilla.
Esi-isä koskevissa on korostus nimessä. Suomen maaperällä tapahtuvia sotatoimia, joita onkin aika tavalla olen boldannut punaisella.
800 Viikinkiaika vuosina 800-1050 Suomalaiset käyvät kauppaa etelä rannikolla purjehtineiden viikinkien kanssa etupäässä turkiksista. Asutus leviää kaskivijelyn ja tehopyynnin johdattamina Mikkelin tienoille ja Karjalaan. Vallitsee melko vauras talonpoikaiskulttuuri.
1155 Eerik Pyhä ja piispa Henrik tekevät ensimmäisen ristiretken varsinais-Suomeen.
1216 Paavi lupaa Ruotsin kuninkaalle oikeudet Suomeen (?!). Talonpojat kukistetaan ja Suomi alistetaan kruunun veromaaksi. Suomen historia on sen jälkeen satoja vuosia valloittajien kirjoittamaa.
1280 Lämmin jakso päättyy ja Pohjolan ilmasto alkaa viilentyä. Pohjois-Euroopassa alkaa vuosisatoja kestävä vaiheittainen ilmaston viileneminen Pieni jääkausi. Koittaa sarja pieneen jääkauteen sisältyviä yhä kylmeneviä jaksoja joista ensimmäinen, "Wolfin minimi" on vuosina 1280-1350.
1293 Viipurin linnan rakennustyöt alkavat. Samalla paikalla on sijainnut jo aiemmin Suomalais-Karjalainen linnoitus.
1294 Novgorod ja Ruotsi aloittavat Viipuri-Käkisalmi-Neva alueille keskittyvän 28-vuotisen sodan. Kolmas Suomeen suuntautunut ristiretki johtaa jo Suomen Karjalaisten perustamaan Käkisalmen linnaan.
1323 Viipurin linna lopulisesti valmis. Pähkinäsaaren rauha jossa kruunun hallintaan jäävät Savon, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat. Rajalinja kulkee Suonnejoella.
 |
| Pähkinäsaarenrauha Karjalan Sivistysseuran Sivuilta. |
1350 "Wolfin minimiksi" nimetty kylmäjakso päättyy.
1362 Suomalaiset säädyt saavat oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin.
1379 "Liittovaltio" Kalmarin Unioni alkaa Eerik Pommerilaisen (n.1382-1459) kruunajaisista. Valta keskittyy Tanskaan. Liittovaltion löyhästi määritelty "itäraja" Pähkinäsaaren rauhan rajalla.
1415 Lastukoski todetaan rajalinjaksi Turun maaoikeuden päätöksessä. Suomessa suoritetaan Ruotsalaisten toimesta rajankäynti jonka todennäköinen rajaluettelo on 1383 tehdyn kuitin takana. Anjalankoski – Mäntyharjun naulasaari - Toivakan Muurasmäki – Suonnejoki – Lastukoski tai Karjalanmaanselkä siitä riippuen kumman näistä Venäjän karjalaiset ja pohjalaiset hyväksyvät oman rajan kohtaamispaikaksi. (Tutkijat ovat kiistelleet tästä asiasta viimevuosikymmeniinä). Karjalanmaanselkä on Koivujärven ja Pyhäjärven välissä. Sen korkeimmalla kohdalla on neljän valtakunnan rajamerkkinä Rillankivi. Tämä on Hämeen, Savon, Pohjanmaan ja Venäjän vanha rajapiste Pähkinäsaaren rauhasta lähtien. Lastukoski on toistasataa kilometriä idemmässä ja täysin savolaistunut.
1434 Engelbrgt Engelbregtin poika Ruotsalainen kapinayritys (k.1436) irti Tanskan ja Eerikin vallasta.
1436 Kaarle Knuutinpoika Bonde (Kaarle VIII 1409-70) Valtionhoitaja 1436-38,kuningas 1448-70
1460 Auringon pilkkujen määrässä alkaa kylmä kausi, Spörerin minimi 1460-1550. Pohjolassa on edellistä jaksoa viileämpää.
1462 Moskovan suuriruhtinas Iivana III voittaa Novogordin ja hänestä tulee Venäjän ensimmäinen hallitsija.
1470 Talonpojat mainitsevat valituskirjeessä esieisiensä asuneen Tavinsalmessa jo Tottia ennen.
1475 Eerik Akselinpoika Tott aloittaa Olavinlinnan rakennuttamisen. Verotusta kiristetään.
1478 Moskova ottaa lopullisen vallan Novgorodista. Vaatimuksia kolmen kihlakunnan palauttamisesta.
1495 Knuut Possen saa aikaan Viipurin pamauksen jolla ”torjuntavoitto” Venäläisistä piirittäjästä. Kaksi vuotinen kova sota eli Vanha viha. Tuhoa aiheuttanut sota ei johtanut rajamuutoksiin.
1496 Eerik Tuurenpoika saa aikaan rauhan.
1500 Sten Sture vie originaalin Pähkinäsaaren sopimuksen Viipurista.
1504 Viipurin linnan päälliköllä Eerik Tuurenpojalla on olemassa kopio (jota on muutettu?).
1505 Venäjällä tulee valtaan Vasili III (1479-1533)
1523 Kalmarin unioni päättyy. Ruotsissa valtaan nousee vuosiksi 1523-68 Kustaa I Vaasa (1496-1560) . Hän karkoittaa joukkoineen Tanskalaiset Tukholmasta, mukana myös Savolaisia. Kustaa edistää asutusta, perustaa Helsingin, verojen kehitys ja maakirjat.
1526 Lastukoski-Syväri-Tiilikka joka myös uskontojen raja sekä aiempi Savolaisten ja Karjalaisten eränautinta-alueen raja, Ruotsalaisten tutkinnassa rajan linjaksi.
1533 Venäjällä Vasili III kuolee ja Iivana Julma nimellä myöhemmin tunnettu poika tulee valtaan kolmen vuoden ikäisenä.
1540 Pohjois-Savon riistakannat alkavat olla ryöstöpyydetty. Kustaa Vaasa nimittää Kustaa Flinken Suomeen palauttamaan sotaväen järjestykseen ja maksamaan sen palkat. Hämeen Suomalaisten orastavat itsenäistymisaikeet tukahdutetaan tiukasti.
1541 Kirjuri Klemetti Henrikinpoika Krok (Agricolan vävy). Kustaa Vaasa nimittämänä hänestä tulee Olavinlinnan isäntä, vouti. Tiettävästi ensimmäinen maininta Pentikäisestä. Lau Bendiken asuu Joroisissa joka kuuluu Juvan laajaan savolaispitäjään. Joroisissa on myös toinen Pentikäis-savu. Kolmas on Vesikansassa nykyisen Jäppilän-Suonenjoen seutuvilla.
1544 Venäjän rajalla mainitaan Bengt Bengttiken Muolaa Karjalankangas. Ihanus Bengtiken Uusikirkko Viipurin pitäjä.
1545 Perustetaan Tavinsalmen kuninkaankartano Maaningalle isäntänään Klemetti Krook. Hän toimittaa Savolaisten verotuksen ajan tasalle oma-aloitteisesti kuninkaan epäröivällä suostumuksella. Kuninkaankartanosta tulee Savon ja Kainuun uudisasuttamisen keskus. Savuja verotuksen piiriin tulee 60 eli puolet lisää entisestä. Kolmeksi vuodeksi myönnetty verovapaus houkuttelee rajaseudulle uudisasukkaita.
1546 Kuudentoista ikäiseksi tullut Iivana Julma kruunataan ensimmäiseksi Venäjän Tsaariksi.
1548 Uusi testamentti on suomennettu. Perustetaan kruunun toimesta ylläpitojärjestelmä kirkonvaivaisille köyhille ja kyvyttömille. Tähän kuulu pitäjänhospitaali eli vaivaistalo kirkon vieressä jolle maksetaan kaksi tynnyriä viljaa.
1549 Michael Agricola käy tarkistusmatkalla Savossa ja ehdottaa kirkon rakentamista Coopianniemeen. Bentt Bentticha Kannas on mainittu Venäjän rajalla.
1550 Pisa - Siikajärvien väli - Keyritynjoki – Alakeyritynjärvi rajalinjana. Verotus tehostuu.
1552 Kustaa Finke ilmoittaa kuninkaalle Coopionniemen kirkon olevan valmis.
1553 Kolmen vuoden verovapaus riitamaan uudisasukkaille. Mth Bentike mainittu Viipurin pitäjässä, kolmen talon muodostamassa Pentikkälän kylässä Kannaksella Kuolemanjärven pitäjässä Ruotsin puolella Venäjän rajanpinnassa.
1555 Alkaa kaksi vuotta kestänyt Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota. Tästä ei seuraa rajamuutoksia.
1556 Vesireitti Viipuri- Tavinsalmi- Oulu vakiintuneessa käytössä. Kuninkaan poika Juhana III Turku- Ahvenanmaan herttuakunnan päällikkö.
1559 Matti Pentinpoika mainitaan Järvisaari Kannas. Thomas Bengtickä 1559 KA 5191:
73v; Metsäkylä
1560 Eerik XIV (1533-77) valtaan 1560-68 Juhana vangitaan 1563 ja vapautetaan 1567.1561 Tavinsalmen pitäjässä yli 230 asuttua taloa n.1700 hlöä (Kallaveden alue 23 taloa 10%, Juurusvesi 16 ja 7%). Järvimalmista saadaan Savossa käyttörautaa jota jalostavat talolliset saavat lisätuloja. Jåkas Sochn, Jårås fierdingh, Jooskansa By s.84 Laur, Staffan och Nielz Bentikeinenn. Ett stycke aff ylöisen peldå, Kangas Peldo, Hirssj Niemj, Lomaisen Joen siw, Paloisten aho, Loukehen Randha
1562 Pentikäisiä on Joroisissa kolme savua.
1563 Pohjoismainen seitsenvuotinen sota 1563-1570. Seurauksena tuhoa, ei rajamuutoksia.
1564 Tavinsalmen pitäjässä 352 talonpoikaa (Koko Savo 3715).
1568 Juhana III (1537-92) kuninkaana (kukistettuaan ja vangittuaan Eerikin 1568). Valtaa Viron.
1570 Iivana IV Julma (1530-84) tuhoaa Novogordin omassa maassaan ja aloittaa sodan Virosta. Alkaa 25-vuotinen pohjoismainen sota eli pitkä viha 1570-1595. Pohjois-Savossa n. 240 taloa tuhotaan. Iivanan joukot suorittavat laajaa hävitystä raja-alueella Savossa, Uudellamaalla, Oulujärven seudulla. Kruunun vastaiskut mm. Käkisalmi 1580 ja Narva 1581 valtaus. Savosta muuttoliikettä länteen ja luoteeseen, kehitys pysähtyy.
1571 Matts Bentickä ja Tuomas Kolkkasen nautakunta Kuolemajärvi osallistuu (sotakorvaus) hopeaveroon Stettin rauhassa.
1572 Venäjällä Iivana Julman hallintokaudella säädetään liikkumista rajoittavia lakeja jonka johdannaisena talonpojat ajautuvat maaorjuuteen.
1580 Pieni jääkausi, sen ensimmäinen osa päättyy ja sääolosuhteet edes helpottuvat vähin erin. Paavo Pentikäisen Juvan Mäkiöisten kymmenys autio.
1581 Niilo Pentikäisen Juvan Mäkiöisten kymmenys autio.
1584 Venäjän tsaari Iivana Julma kuolee. Valtaan nousee hänen poika Fjodor I
1591 Suomen vaakunan laatii Willem Boyen.
1593 Juhanan kuoltua valtaan Sigsmund III Vaasa (1566-1632) Juhana III:n poika Puolan kuningas (1587-1632), Ruotsin kunungas (1592-99). Suomen ja Viron käskynhaltijana Sigsmundilla oli Klaus Eerikinpoika Fleming (n.1535-97) ja Suomi tuki aluetta.
1595 viimeiset 25 vuotta kestänyt sota päättyy Täyssinän rauhan rajaan. Käkisalmi ja Inkeri Venäjälle. Rajalinja Pohjois-Savossa linjalla Pisa - Keyrittyjärvi – Tiilikka.
 |
| Rajalinja Täyssinän rauhassa. |
1596 Suomalaisten itsenäistymishanke Nuijasota 1596-97. Talonpojat vastarintaan verojen ja rasitusten tähden Ilkkaset koki tappionsa Nokialla, Padasjoella ja Mikkelissä. Jaakon joukot Santavuoressasa. Kapina tukahdutettiin väkivältaisesti ja n.3000 talonpoikaa kaatui.
1598 Olli Pentikäisen Joroisen kymmenys autio. Venäjällä valtaan nousee Boris Godunov.
1600 Suuri katovuosi. Antti Bengtickeinen Järvisaari Kannas. Savonlinnassa toimii sahamylly. Tukista peräti 4 lautaa ja vuosituotos 400-800 lautaa. Käsikivet kovassa käytössä viljan jauhannassa myllyjen kovan verotuksen vuoksi. Valtaan Ruotsissa Kaarle IX (1551-1611) Vallattauaan Suomen tukahduttaa kapinan kovin ottein. Suomen hallinta mielivaltaista.
1601 "Iso hallavuosi". Paavo Tahvonpoika Joroisen kymmenys autio. Muutti Värmlannin Vitsandiin (Ruotsin ja Norjan raja) houkuttimena kaskenpolttotaitoisilla verovapaus ja kotiseudun tukalat olot.
1605 Venäjällä tsaariksi tulee Fjodor II joka syöstään samana vuonna vallasta. Tilalle tulee Vale-Dmitri I.
1606 Venäjällä nousee valtaan Vasili IV.
1609 Alkaa Venäjän sota eli Inkerin sota joka käydään vuosina 1609 - 1617.
1610 Venäjällä nousee valtaan Vladislav IV Vaasa.
1611 Kustaa II Aadolf (1594-1632) kuninkaaksi 1611-60 Kehittää hallintoa. Pohjanmaan kauppapakko. Muuttohalut rauhoittuvat.
1613 Kerätään Knäredin rauhan jälkeinen hopeavero. Venäjällä nousee valtaan Mikael Romanov.
1614 Joroisten Pentikäisen kymmenyksistä kaikki kolme ovat autioituneet
1617 Stolbovan rauha jossa Ruotsi saa Inkerin ja Käkisalmen. Venäjältä sulkeutuu yhteys Itämerelle. Sodassa jäljelle jääneet ordotoksi-karjalaiset pakenevat veroja ja Kruunun pakkokäännytystä Venäjälle. Siirtolaisuus Suomesta kannakselle on kielletty joskin laitonta sellaista esiintyy. Suomalaisia painaa alueelle verotaakka, katovuodet ja tämän seurauksena huono toimeentulo. Motiivina myös sotaväenottoa ja oikeuslaitosta pakoilu. Ruotsin on kautta aikain laajimmillaan. Esim. Pohjois-Savossa Raja siirtyy Lastukoskelta Nurmeksen ja Lieksan taakse.
 |
| Stolbovan rauhan raja. |
1619 Lauri Bengtine muuttaa Järvisaaren Oseran kylään Pentikinjärven pohjoisrantaan (lähtöisin Äyräpään kihlakunnasta Uuden kirkon pitäjästä Kaukjärven Tommilan kylästä) Järvisaaren ensimmäisiä luterilaisia siirtolaisia. Lauri mainitaan myös vuonna 1638. Pojat Heino (kuoli 1648), Lauri II (elossa 1649)ja Rossi (1656 muuttaa Spasski Borisovaan, elossa 1674). Muuttopainetta sotaväen ottojen taajetessa Puolan sotaan. Inkeriläisistä Luterilaisia alle 10%.
1623 Savossa 3846 hevosta 3031 talossa eli 1/talous. 3-4 lehmää keskimäärin mutta parhaimmillaan löytyy jopa 20 lehmän- tai 8 hevosen ratsutila.
1626 Savosta muuttaa pois 5000 henkeä vuosina 1626-30.
1627 Matti Pentikäinen asettuu Luiskerovan kylään Pentikinjärven rantaan. Hän on myös lähtöisin Tommilasta. Tieverkko on vielä varsin harvaa Savossa.
1628 Suomalaiset päästetään asuttamaan kannaksen satoja autiotiloja, lisäksi vapautus sotaväen otosta. Joukossa sotilaskarkureita (karkuriluettelossa ei mainintaa Pentikäisistä) ja muita. Myös värvärit antavat ruusuista kuvaa Inkeristä. Kolmen vuoden verovapaus sekä asepalvelusvapautus houkuttelee muuttajia.
1630 Aadolf vie Ruotsi-Suomen joukot Saksaan protestanttien tueksi 30v sodassa.
1631 Savosta lähtee n.4000 henkeä vuosina 1631-35 ja lisäksi kahden vuoden katokausi. Viipurin piispana Nicolaus Magni Carelius, joka johtaa koko Savon hengenmiehiä. Kuopioon rakennetaan kirkkoa.
1632 Kuningas Aadolf kuolee sotaretkellä Saksassa ja valtaan nousee Kristiina (1626-89) Ruotsi-Suomen kuningatar vuosina 1632-54. Täysi-ikäinen hän on vuonna 1644. Luvan omaavia kulkukauppiaita liikkuu mm. Savossa mutta 2/3 kaupasta käydään virallisilla kauppapaikoilla Viipurissa ja Lappeenrannassa.
1636 Poismuutto Savosta vähenee talokohtaiseen verotukseen siirtymisen jälkeen vuosittain muutamaan kymmeneen.
1637 Pietari Brahe (1602-80) Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1637-41 ja myöhemmin uudestaan vuosina 1648-54. Suomeen oma posti.
1639 Pietari Brahen ensimmäinen Itä-Suomen matka. Seurauksena koulun perustaminen mm. Savonlinnaan
1640 PerustetaanTurun akatemia. Uusia kaupunkeja mm. Lappeenranta, Kajaani. Helsingin siirto nykyiselle paikalle. Elinkeinoelämän elvytystä Brahella laajoja läänityksiä. Eletään ”Kreivin aikaa”. Kuopion maaherrankäräjillä maaherra Gyllenstierna määrää pappilaksi Niiralan, Sutelan ja Mattilan autiot vouti David Henrikinpoika monnin valmistelemana. Tervan jälkeen täkein kauppatavara on voi. Rossi pojalla on Oserassa vaimo nimeltään Magdaleena. Sepäntyöt ovat vielä talollisten sivutoimia.
1641 Raamattu on käännetty kokonaan suomeksi. Kuopion uusi kirkko tervataan jota menee 20 tynnyriä.
1642 Lauri Benttikain on vapautettu veronkannosta (60v).
1643 Inkerinmaan tilikirjoissa ei mainintaa Pentikäisistä? Rajaseudun käräjäkirjoja täällä. Kuopioon aletaan rakentaa tapulia. Tähän asti virkaa on hoitanut pylväs josta kello riippuu kyynärän korkeudella. Juhana Leskinen, Antti Pasanen ja Matti Rissanen Nilsiän Vuotjärveltä yrittävät perustella kirkosta jääntiään nälällä. Koska muut kyläläiset tulivat kirkkoon määrätään rikkojille 40 markan sakko.
1645 Tulee kylmä jakso nimeltään "Maunderin minimi" vuosina 1645-1715. Tämä on edellistä kylmää jaksoa kymempi. Matti Pentikäinen Luiskerova vaipuu populistiksi eikä tämän jälkeen mainintoja hänestä. Venäjällä nousee valtaan Aleksei Mihailovitš. Nilsiän Murtolahtelainen Matti Ollinpoika Jalkanen joutuu itse nihdiksi Savon jalkaväkeen kun rahalla ostettu varamies ei kelpaa. Muutenkin on tapauksia ettei aikamiespoikia ole ilmoitettu varsin lopulliseen kohtaloon. Tai sitten karkaillaan. Postitie kulkee Savosta etelään reittiä: Nissilä-Vieremä-Iisalmi-Onkivesi-Kuopio-Puutossalmi-Varkaus-Joroinen-Rantasalmi-Savonlinna-Viipuri (joka myös kaupankäynnin keskus)
1646 Rossi Pentikäisellä uusi vaimo Agneta. Rajaseudun käräjäkirjoja täällä.
Vesitien varteen Savosta määrätään talollisia sopivin välein pitämään majataloa virka- ja kulkumiehille.
1647 Heino pojalla vaimo Klara ja poika Martti (josta maininta 1653)
Pentikinjärven ympäristö läänitetään muonitusmestari Simon Skraggenskiöldille jolla läänityksiä myös Spasskin ja Korpiselän pitäjissä. Oluen anniskelu kielletään pyhäpäivinä Juvalla kirkkohäiriöiden ehkäisemiseksi.
1648 Vaikuttaa tiilenlyöjä Mäntyharjulla. Vaadittu kalkki tuotetaan polttamalla kalkkikiviä johon on omat erikostujansa talollisissa. Savonlinnassa toimii suutari, satulaseppä ja räätäleitä.
1648 Lauri II pojasta viimeinen maininta sairaalloisena. Vaimo Magdaleena mainitaan vielä 1656.
Savosta kuljetaan talvimarkkinoille Viipuriin rekikyydillä useamman talon ryhminä. Näin tietä auotaan vuoronperään. Matka kestää pitempään kuin kesällä joka silloinkin vie muutaman viikon.
Savossa vielä rippeitä vanhasta uskosta. Keväällä yrjönpäivän seutuun on juotu (Ukon) vakkoja metsässä tai kotona ja laulettu rukoillen menestystä ja suojelusta karjalle. Syksyllä elonkorjuun jälkeen keyrinä on kekri johon liittyy lammasuhri. Se keitetään ja syödään navetassa. Juhlajuoma on pantu uutiselosta ja lampaan luut heitetään illalla ulos ovesta.
1650 Lauri Bengtikein, Lappee
1651 Lars Persson Bentikain Hiitola lähtöisin Lappeelta.
Tieverkko ylettää jo Joroisiin ja löytyy siltoja sekä mm. Puumalan lossi. Kaikki tämän teko ja ylläpito on talollisten kruunulle kuuluvaa työtä.
1652 Perustetaan Nilsiään Halunan kylä. Muuta mäkiasutusta on Sänkimäessä ja Syvärinrannalla Nilsiässä. Itä-Savo on maakunnaan merkittävimpiä tervan lähteitä. Hindrich Hinderson Pendikainen (Heikki Heikinpoika Pentikäinen) Kärsämäki.
1654 Kaarle X Kustaa (1622-60) tulee Ruotsin kuningas. Savossa pyydetään mm. karhua sutta ja peuraa. Hirvet ovat yksioikeudella kuninkaan.
1655 Hyökkäys Puolaan eli Kaarle X Kustaan Puolan sota . Rossi (Inkerinmaan ainoa tunnettu Pentikäinen vuonna 1655) Järvisaaren Oserassa Pentikinjärven rannassa joutuu myös lähtemään? Sigfrid Pentikäinen syntyy Järvisaaren pitäjässä Inkerinmaalla. Henkirahan maksusta on vapautettu yli- ja alaikäiset, rakuunat, huovit, pursimiehet ja rälssimiehet (aateliset) palvelijoineen. Neljänneksen peruutus: Palautetaan neljännes tietyistä kruununtiloista, jotka aateli oli saanut lahjaksi, sekä kaikki hoville, sotavoimille ja kaivoksille välttämättömät kruununtilat jotka on lahjoitettu. (Vaikutukset vähäiset. Luterilaisia Järvisaaressa 45%).
1656 Ruptuurisota vuosina 1656-58 Seuruksena Pähkinäsaaren pitäjä autoituu (varsinkin rajaseutu) lähes täysin (myöhemmin luterialaistuen). Ordotoksit seuraavat Venäjälle armeijan perässä. Mukanaan he vievät joitakin luterilaisia joukossa ei Pentikäisiä.
1657 Ulkovaltojen painostuksen jälkeen Kaarle perääntyy ja joutuu luovuttamaan vielä osia Tanskasta 1658. Savosta ”karkaa” liki 3000 henkeä vuosina 1658-63.
1658 Ruptuurisota päättyy. Savossa kaksi kirkonmäkeä on tyhjillään sodan tuhoamina. Skoone joutuu Ruotsin hallintaan. Käkisalmen ordotoksit ovat jättäneet talonsa autioksi joka houkutttelee mm. Savolaisia. Kuopion seudusta käydään markkinoilla lounaassa eli Kalajoella, Raahessa, Oulussa ja Lappeenrannassa. Käynti painottuu talvimarkkinoille koskapa vain vauraimmilla on vene ja kesällä painaa työkiireet. Talvella pääsee matkaan omalla hevosella ja aikaakin on paremmin.
Kesällä Nilsiästä lähdetään Lappeenrannan markkinoille ja ensimmäisenä päivänä päästään Onkivedelle Karvasalmen edustalle Myhkyrin saareen jossa on yöpyminen. Raskaasti lastattu vene jää ulommaksi ja väki soudetaan maihin. Päivämatka on 30 km. Etelään matka etenee niin että Varkauteen tullaan viidessä päivässä jossa voi mennä pari päivää riippuen liikenteen vilkkaudesta ja oman lastin koosta joka on siirrettävä maitse Taipaleessa siitinselän puolelle, jos ei rohjene mutkaiselle ja kiviselle väylälle. Tervojen siirrossa saattaa mennä kolmekin päivää vaikka talollisten pojat auttaa hevosineen korvausta vastaan. Varkaudesta seuraava yöpaikka on Haukiveden Saarsalossa jossa yhdytään Pielaveden, Karttulan tai Rautalammin markkinajoukkoon. Rantasalmella venejoukko kasvaa entisestään sikäläisistä aluksista. Savonlinnasta menee päivä Sulkavan vekaran salmelle ja sitten Oinaskalliolle jonottamaan tullausta. Tässä saattaa mennä pitkäänkin kun joukkoon liittyy Hämeen puolen Sysmäläiset, väkeä Mikkelin suunnasta ja Suur-Saimaan piiristä Karjalaiset. Tullauksessa saattaa olla joskus hankaluuksia omavaltaisesta tullimiehestä joka pyrkii huötymään asemastaan. Tullista saa sitten soutaa Lappeenrannan satamaan purkamaan lastia myytäväksi. Markkinat kestää kaksi viikkoa alkaen mikkelinpäivästä. Kaupankäynti velvoitetaan käymään toistuvasti julkisella markkinatorilla, mutta Viipurilaisilla kauppiailla on olemassa omat laiturit –selvästi hyötymistarkoituksessa. Tervatynnyrit täytyy leimata virallisella tarkastajalla eli praakarilla. Alimittaiset tynnyrit säretään ja sisältö menee hukkaan.
1659 Säyneisen Siikajärveläinen Heikki Parviainen ostaa Johan Croellilta 1.5 tynnyriä suolaa, mikä on aika paljon! Tukkurille tynnyri maksaa 16 taaleria ja talonpojalle 20-30 taaleria ollen herrojen herkkua.
1660 Kaarle XI (1655-97) tulee neljän vanhana Ruotsin kuningas ja holhoojahallitus on vallassa. Maa joutuu Ranskan liittolaisena mukaan laajoihin sotiin. Suomalaisia määrätään asuttamaan levotonta Norjan rajaa ”metsäsuomalaiset”.
Reduktio lakkaa olemasta voimassa paitsi Käkisalmessa. Käkisalmessa ja Pähkinälinnassa on Savolaiskomppaniat joilla perheet mukana. Olavinlinnassa toimii muurarimestari ja myös puuseppä, joka tekee mm. paneeliovet kuninkaansaliin. Vene maksaa teettäjälle tynnyrin viljaa.
Antti Juhonpoika Auvinen on tunnettu tietäjiä (arpamies) toimien Savonlinnan-Makkolan alueella. Hän katsoo kesän ensimmäisten ukkosten aikaan vuolluilla neljällä leppätikulla, jotka on vuoltu toiselta puolen litteiksi, eri asioita. Toimituksen alkuun luetaan aina kolmesti Isämeidän, uskontunnustus ja kymmenen käskyä. Tikkujen vuolentaaikaan katsotaan vuoden sää heittämällä kolmesti samalla kysyen. Litteät puolet päällä tarkoittaa hyvää. Varkaan paljastuksessa kysytään aluksi onko naimaton. Pyöreä puoli tarkoittaa ei ja näin jatketaan. Auvinen joutuu pidätettynä Viipuriin.
Taudinparannuksen opettajiksi mainitaan Änkilän Maikko Lappeenrannasta ja Luukas Pitkänen Säämingin (nykyään Savonlinna) ahvionsaaresta. Laukaan Kekkolassa hän on ollut vihaisen noitamiehen Pekka Leinosen opissa.
1661 Rossi joutuu sodan liikuttamana Simon Skraggenskiöldin läänityksillä Spasskin pitäjäjään Rohmanmäenkylään. Sitten läheiseen Borisovan kylään Nevajoen etelämutkan ja Tusina joen risteyksessä.
Järvisaaressa vain 31 henkirahan maksajaa. Kruunun suorittama pakko-Luterilaistaminen ja veropakolaisuus ajavat ordotoksisen väestön Venäjälle. Autioita asutetaan nopeaan tahtiin. Asuttajina luterilaisia paluumuuttajia sekä uudisasukkaita.
1664 on mainittu Bengt Bengtson Bentin Lappi alinen, Lappee. Bengt Sigfridsson Ohlsbähleen 1608 (Ohlsbach?), Äyr (Äyräpään kihlakunta?) Maanmittauspöytäkirja valmistuu Savosta. Nilsiässä on 25 tilaa. Kruunu on Euroopan johtava tervan tuottaja ja sen tärkein vientisatama on Viipuri(!) Sen välittämästä tervasta suurin osa on lähtöisin Savosta koko volyymin ollessa n.15 000 tynnyriä/vuosi. On siis tervantuotannon huippuvuodet ja alkaa kuulua valituksia tervasmetsien ehtymisestä. Viipuri on myös rahaliikenteen keskus. Viranomaiset patistavat määrätietoisesti kohentamaan tieverkkoa.
1665 Rossi Spasskin Borisovassa jää verotuksesta (60v.) Pojat Simo mainitaan 1665-96 ja –96 hänellä poika Juho. Tauben rakuunoita osallistuu 200 miestä 1665-66 ns. Bremenin sotaan.
1666 Savosta lähtee 1300 henkeä siirtolaisiksi 1666-70, eniten Itä-Savosta. Savossa kiertelee rajantakainen kauppias Kuisma perimässä saataviaan.
1667 Olkivuodet eli katovuodet 1667-68. Juvalaisia rasittaa Mikkelintien siirto Remojärveltä Pekkurilan kautta kulkevaksi.
1670 Rovasti Cajanus kauhistelee pakanajuhlia Iisalmessa ja Pelisjärvellä: Olavin ja Kekrin lampaita, Katariinan lahjoja, Tapanin maljoja, Ukon vakkoja ja muita. Kerimäellä Juhana Rinkinen auttaa palauttamaan verorahoja taikakonstilla. Hän vuolee tikun veneenpohjalaudasta, jonka päällä arkku oli ollut ja pyytää arkun avaimen. Tikun hän sitten heittää kahden kalikan välissä hautaan kirkkomaalla. Varasta vaivaa tauti ja kipu kunnes tikku lahoaa tai hän palauttaa arkun ja rahat.
1671 Rossin tilalle Pentikinjärven rannalle ilmestyy veljekset Simo ja Pertti (Simo k.1683? ja Pertti k.1686? mutta pian tilalle samannimiset henkilöt jotka mainitaan Oserassa vielä 1696) Myöhemmin (1675) vielä kolmas veli Pekka joka katoaa jo seuraavana vuonna.
1672 Kaarle XI (1655-97) Täysi-ikäinen. Holhoojahalitus väistyy ja kuningas alkaa itse hallita.
1673 Mainitaan Rossin poika Heino joka on jo kuollut. Gustaf Gyllenpång on aloittanut musketöörinä henkikaartissa ylenee Pähkinälinnan siirtolakomppanian lippumieheksi jota komentaa Konrad Meurman. Jatkossa hän ylenee Inkerin ritarirakuunoissa ja vuonna 1682 saa Savosta Pieksämäen komppanian johdettavakseen. Daniel Matinpoika maalaa Säämingin (nykyään Savonlinna) kirkon. Rovasti Cajanus pitää Kuopiolaisia toivottomana kun suurin osa ei osaa lukea yhtään kristinopin kappaletta ulkoa oikein. Niinpä hän määrää kummiksi tai avioon pääsemisen ehdoksi kuusi uskonkappaletta tai ainakin Lutherin selitys toiseen kappaleeseen. Samalla aletaan tähdentää lukutaidon merkitystä.
Lapinlahdella Martikkalan Pekka Ristonpoika Martikainen on tunnettu tietomies jolla on taito vioittaa ja parantaa.
1674 Rossi mainitaan vielä Tusinan kylässä. Lapinlahdella joutuu eräs mies käräjille luvattomasta kaupankäynnistä kun hän myy tupakkaa, joka on yleistynyt vauhdilla kautta 1600-luvun. Kruunun monopolia rikotaan kovasti Savossa jo pelkästään kulkukauppiaidenkin toimesta.
Iisalmessa on Seika (Cecilia) Kovotar tietäjä, joka tulee poikapuolensa Eerikki Nissisen taloon ottaen pytystä patasudin. Pyyhkien sillä kolme kertaa kattilan ympäri ja vieden sen sitten mukanaan. Tämä tiesi taloon kolmen lehmän, härän ja hevosen menettämistä.
1675 Pentikäisiä Pähkinälinnan läänissä Spassin pitäjässä Nevalinnan (myöh. Pietarin) ja Pähkinälinnan välissä (Sigfrid 20 vuotta. Ei mainintaa Pähkinälinnan läänin kirjoissa)
Järvisaaren Spasski Pentikinjärven tila Rossin siirryttyä pois :
Lopen pitäjä:
Kuivaisten pitäjä aivan Inkerin pohjoisosassa:
Vuonna 1675 Pähkinälinnan väestä 86% luterilaisia. Pohjois-Savosta lähtee 70 taloa 136:sta jatkuvan ilmaston viilenemisenkin takia. Alkaa sota Tanskaa vastaan eli Skoonen sota ja raskaat menetykset aluksi merellä ja sitten Skoonen menetys. Savon poikia on sodan lisäksi Nevalinnan linnoitustöissä. Nihdin perheiden lapsikuolleisuus on alhainen joka kertoo hyvästä olosuhteista. Nihdiksi otetaan 16 vuotta täyttäneet.
1676 Suomalaisia mukana taistelemassa Hälsingborgin valtaamiseksi. Siellä alkaa ns. nälkäsota jossa taudit ja ruoan puute tekee riveihin pahimmat aukot. Tanskalla 9500 ja Ruotsilla 6000 miestä ja joulukuussa Lundin voitto jossa joukoista kaatuneita on puolet. Venäjällä nousee valtaan Fjodor III.
1677 Toimeenpannan väenotto Suomessa. Talot velvoitetaan muutaman talon (kesim. 4) ruotuina ylläpitämään sotamiestä joka käy aika ajoin harjoituksissa. Yrjön päivänä juodaan vakkoja.
1678 Kesällä saadaan kootuksi Viipurin ja Savonlinnan läänistä 321 ratsutilaa ja valintaa suorittanut Falkenberg määrätään Viipurin läänin maaherraksi. Suomalaiset joukot tarkastetaan Riiassa ja alkaa matka Pommeriin auttamaan ahdinkoon joutuneita Ruotsalaisia. Operaatiota johtaa Henrik Henrikin poika Horn. Taisteluita ja vetäytymistä takaisin Riikaan. Kuopiossa rovasti Cajanus paheksuu rahan löytymistä kyllä tupakkaan mutta vaikeasti ja napisten kirkkoviinin kustannuksiin.
1679 Sotaretkelle lähteneistä 567:stä Suomalaisesta palaa 240. Kaarle XI solmii rauhan.
Kuopion kesäkäräjillä asiankantajana ollut Maikko Lassin tytär Saikotar asetetaan syytteeseen viskattuaan tuomarin kamarissa penkin alle palttinatilkun. Tutkittaessa tilkun keskelle havaittiin leikatun risti ja laitoihin lovet. Lautamies Matti Tiihonen pitää tätä lapinkonstina ja heittää tilkun lattialle josta Maikko sieppaa sen ja lennättää metsään. Rangaistuksena 40 mk:n sakot jotka kuitataan selkänahalla.
1680 Kaarle XI:n holhoojahallitus tilille. Savossa joku perää Riikassa sotineen palkkamiehen saatavia. Iisalmessa kirkkoherra Hoffrenius valittaa kirkkorannassa vietettävää elämää: siellä ryypätään ja kiroillaan eikä tulla kirkkoon. Helluntaina Kuopiossa kirkkoherra Stenius lähettää rakuuna Tuomas Pohjalaisen asettelemaan kirkkorannassa mellastavia humalaisia joutuen tappeluun Vehmasmäkeläisen Lassi Tiihosen kanssa. Myöhemmin käräjillä tämä ei muistanut tapahtuneesta mitään. Yrjönpäivä on otollinen kaurankylvöpäivä pakanauskon mukaan. Verotuksesta rajaseudulla.
1681 Narvassa on Savolaisia ainakin kahdessa komppaniassa. Viipurin tervanvientikiintiö on 36000 tynnyriä johon Savosta 16440 eli lähes puolet. Laatu on korkealuokkaista verrattuna esim.Venäläisten vastaavaan. Myös tynnyrit valvotaan. Viralliseen vaihtoon tervasta niin kuin muustakin päätyy suurin osa talonpoikien ja kauppiaiden toimiessa myös mahdollisuuksien mukaan ohi monopolien (terva, tupakka, voi ja suola). Talollisia rasitetaan tienkunnossapidolla, siltojen ja lossien teolla sekä sotaväen ottoina.
1682 Kuningas suorittaa aatelisläänitysten vähennyksen kovin ottein (iso reduktio). Peruuttaa kaikki kreivi ja vapaaherrakunnat sekä suuret lahjoitukset. Tämä lisää hallitsijan valtaa. Lisäksi päätetään perustaa "uusi" ruotulaitos. Savossa toimii Savon rykmentti. Sigfrid on 27-vuotias . Kirkossa käyntiä aletaan valvoa todenteolla. Rangaistuksena sakko. Venäjällä tulee valtaan Pietari Suuri.
1683 Inkerinmaan kenraalikuvernööri ja kenraali Jören Sperling ehdottaa Savolaisten (jalkaväen) nihtien asuttamista Liivinmaan ja Inkerin varuskuntiin. Säämingissä (nykyään Savonlinna) joutuu Kaisa Sipari syytteeseen taikuudesta pantuaan kangastilkun kirkonoven sarananväliin saarnan aikaan. Näin varas kuihtuisi vähitellen kuoliaaksi ellei palauttaisi tavaraa.
1674 Rossi mainitaan vielä Tusinan kylässä. Lapinlahdella joutuu eräs mies käräjille luvattomasta kaupankäynnistä kun hän myy tupakkaa, joka on yleistynyt vauhdilla kautta 1600-luvun. Kruunun monopolia rikotaan kovasti Savossa jo pelkästään kulkukauppiaidenkin toimesta.
Iisalmessa on Seika (Cecilia) Kovotar tietäjä, joka tulee poikapuolensa Eerikki Nissisen taloon ottaen pytystä patasudin. Pyyhkien sillä kolme kertaa kattilan ympäri ja vieden sen sitten mukanaan. Tämä tiesi taloon kolmen lehmän, härän ja hevosen menettämistä.
1675 Pentikäisiä Pähkinälinnan läänissä Spassin pitäjässä Nevalinnan (myöh. Pietarin) ja Pähkinälinnan välissä (Sigfrid 20 vuotta. Ei mainintaa Pähkinälinnan läänin kirjoissa)
Järvisaaren Spasski Pentikinjärven tila Rossin siirryttyä pois :
- Simo ja Pertti Järvisaaressa Parfiovan kylässä (alk.1671) ja veli Pekka ainoastaan 1675.
- Eero Menshoin Lurkinan kylässä Skraggenskiöldin läänityksillä (alk.1674 k. 1681)
- Matti Lukkulan kylässä (1665-81 ja 1676 mainitaan seurassa veli Yrjö),
- Simo (1672) ja Pekka (1673-75) Pentikäinen Puruskausarin kylä.
- Simo (Spasski) Borisova grivassa, poika Juho (mainitaan vielä 1696) onko tämä Sigfridin 20 v koti?
- Paavo Spasskin Järvisaaressa.
Lopen pitäjä:
- Yrjö Lopen Mustaväärässä (Gorkan kylä 1666-83).
- Heikki Pentikäinen populina 1692 Samosian- ja 1696 Pekkalan kylässä aivan rajanpinnaassa josta samana vuonna karkaa Venäjälle.
- Matti ja Lauri veljekset 1696 Mustallan kylä.
Kuivaisten pitäjä aivan Inkerin pohjoisosassa:
- Tuomas ja veli Heikki Pohjoispuolella Nevaa Korpiselan Kammolassa (1675-80 ja 1696 Spasski Borisova).
- Tuomaalla poika Tuomas II
Vuonna 1675 Pähkinälinnan väestä 86% luterilaisia. Pohjois-Savosta lähtee 70 taloa 136:sta jatkuvan ilmaston viilenemisenkin takia. Alkaa sota Tanskaa vastaan eli Skoonen sota ja raskaat menetykset aluksi merellä ja sitten Skoonen menetys. Savon poikia on sodan lisäksi Nevalinnan linnoitustöissä. Nihdin perheiden lapsikuolleisuus on alhainen joka kertoo hyvästä olosuhteista. Nihdiksi otetaan 16 vuotta täyttäneet.
1676 Suomalaisia mukana taistelemassa Hälsingborgin valtaamiseksi. Siellä alkaa ns. nälkäsota jossa taudit ja ruoan puute tekee riveihin pahimmat aukot. Tanskalla 9500 ja Ruotsilla 6000 miestä ja joulukuussa Lundin voitto jossa joukoista kaatuneita on puolet. Venäjällä nousee valtaan Fjodor III.
1677 Toimeenpannan väenotto Suomessa. Talot velvoitetaan muutaman talon (kesim. 4) ruotuina ylläpitämään sotamiestä joka käy aika ajoin harjoituksissa. Yrjön päivänä juodaan vakkoja.
1678 Kesällä saadaan kootuksi Viipurin ja Savonlinnan läänistä 321 ratsutilaa ja valintaa suorittanut Falkenberg määrätään Viipurin läänin maaherraksi. Suomalaiset joukot tarkastetaan Riiassa ja alkaa matka Pommeriin auttamaan ahdinkoon joutuneita Ruotsalaisia. Operaatiota johtaa Henrik Henrikin poika Horn. Taisteluita ja vetäytymistä takaisin Riikaan. Kuopiossa rovasti Cajanus paheksuu rahan löytymistä kyllä tupakkaan mutta vaikeasti ja napisten kirkkoviinin kustannuksiin.
1679 Sotaretkelle lähteneistä 567:stä Suomalaisesta palaa 240. Kaarle XI solmii rauhan.
Kuopion kesäkäräjillä asiankantajana ollut Maikko Lassin tytär Saikotar asetetaan syytteeseen viskattuaan tuomarin kamarissa penkin alle palttinatilkun. Tutkittaessa tilkun keskelle havaittiin leikatun risti ja laitoihin lovet. Lautamies Matti Tiihonen pitää tätä lapinkonstina ja heittää tilkun lattialle josta Maikko sieppaa sen ja lennättää metsään. Rangaistuksena 40 mk:n sakot jotka kuitataan selkänahalla.
1680 Kaarle XI:n holhoojahallitus tilille. Savossa joku perää Riikassa sotineen palkkamiehen saatavia. Iisalmessa kirkkoherra Hoffrenius valittaa kirkkorannassa vietettävää elämää: siellä ryypätään ja kiroillaan eikä tulla kirkkoon. Helluntaina Kuopiossa kirkkoherra Stenius lähettää rakuuna Tuomas Pohjalaisen asettelemaan kirkkorannassa mellastavia humalaisia joutuen tappeluun Vehmasmäkeläisen Lassi Tiihosen kanssa. Myöhemmin käräjillä tämä ei muistanut tapahtuneesta mitään. Yrjönpäivä on otollinen kaurankylvöpäivä pakanauskon mukaan. Verotuksesta rajaseudulla.
1681 Narvassa on Savolaisia ainakin kahdessa komppaniassa. Viipurin tervanvientikiintiö on 36000 tynnyriä johon Savosta 16440 eli lähes puolet. Laatu on korkealuokkaista verrattuna esim.Venäläisten vastaavaan. Myös tynnyrit valvotaan. Viralliseen vaihtoon tervasta niin kuin muustakin päätyy suurin osa talonpoikien ja kauppiaiden toimiessa myös mahdollisuuksien mukaan ohi monopolien (terva, tupakka, voi ja suola). Talollisia rasitetaan tienkunnossapidolla, siltojen ja lossien teolla sekä sotaväen ottoina.
1682 Kuningas suorittaa aatelisläänitysten vähennyksen kovin ottein (iso reduktio). Peruuttaa kaikki kreivi ja vapaaherrakunnat sekä suuret lahjoitukset. Tämä lisää hallitsijan valtaa. Lisäksi päätetään perustaa "uusi" ruotulaitos. Savossa toimii Savon rykmentti. Sigfrid on 27-vuotias . Kirkossa käyntiä aletaan valvoa todenteolla. Rangaistuksena sakko. Venäjällä tulee valtaan Pietari Suuri.
1683 Inkerinmaan kenraalikuvernööri ja kenraali Jören Sperling ehdottaa Savolaisten (jalkaväen) nihtien asuttamista Liivinmaan ja Inkerin varuskuntiin. Säämingissä (nykyään Savonlinna) joutuu Kaisa Sipari syytteeseen taikuudesta pantuaan kangastilkun kirkonoven sarananväliin saarnan aikaan. Näin varas kuihtuisi vähitellen kuoliaaksi ellei palauttaisi tavaraa.
1684 Iisalmen kirkkoherran leski Kaarina Maisatar saa 40 mk:n sakot viinan ja oluen kaupasta rukouspäivänä. Näin lesken”elinkeino” tuli uhatuksi.
1686 Nuutilalainen Olli Laurinpoika Tolonen nykyisen Tervon alueella vaikuttaa parantajana. Opettajanaan jo kuollut rautalampilainen Vappu Korhotar.
Verenvuoto seisautetaan seuraavasti:
Rauta poica woleiatar/ Poicaissi teki Paha/
Tule työssi tundeman/ Wamaissi parandaman/
enen Cuin Eijckoissi (eukkosi?) Pala/ Wanhmbassi Cummene.
Rintapaise paranee saunassa kylvettäen:
Neitsy Maria Emoinen/ puhu sulalla suulla/
hengi hengellä hyvällä/ lieho Herran leukaluilla.
Tietäjä tuomitaan käräjillä kuolemaan.
1688 Rossin poika Matti mainitaan Borisovassa 1688-96. Posti kulkee Viipurista Ristiinaan 4 viikkoa. Simo mainittu Oserassa.
1689 Petrus Bångin pitämän piispantarkastuksen jälkeen ei päästetä lukutaidotonta valalle eikä naimisiin Savossa. Nilsiän laaja seurakunta perustetaan Kuopiosta lohkaistuna. Kuopiossa Julkulan Antti Julkusen Riitta vaimo on tietäjänaisia.
1690 Kotkatlahden herra (everstiluutnantti ) Nils Grotenfelt pyrkii kokoamaan rakuunarykmenttiä ja saa kokoon luettelot 4 rakuunakompanian viroista viranhaltioineen. Miehistö piti värvättämän Viipurin sekä Uudenmaan-Hämeen läänien autiotiloilta. Suur-Savon tuomarina on aatelinen Salomon Tavaststierna 1690-1710 asuen Mikkelin kirkonkylässä. Savon kruununvouti on Otto Carl Thijle 1699-1706 asuen 1704 Säämingin (nykyään Savonlinna) Nojamaassa. Kihlakunnankirjurina toimii Reinhold Witting alk. 1690 ja seuraaja Herman von Borgen asuen Nojamaassa.
1686 Nuutilalainen Olli Laurinpoika Tolonen nykyisen Tervon alueella vaikuttaa parantajana. Opettajanaan jo kuollut rautalampilainen Vappu Korhotar.
Verenvuoto seisautetaan seuraavasti:
Rauta poica woleiatar/ Poicaissi teki Paha/
Tule työssi tundeman/ Wamaissi parandaman/
enen Cuin Eijckoissi (eukkosi?) Pala/ Wanhmbassi Cummene.
Rintapaise paranee saunassa kylvettäen:
Neitsy Maria Emoinen/ puhu sulalla suulla/
hengi hengellä hyvällä/ lieho Herran leukaluilla.
Tietäjä tuomitaan käräjillä kuolemaan.
1688 Rossin poika Matti mainitaan Borisovassa 1688-96. Posti kulkee Viipurista Ristiinaan 4 viikkoa. Simo mainittu Oserassa.
1689 Petrus Bångin pitämän piispantarkastuksen jälkeen ei päästetä lukutaidotonta valalle eikä naimisiin Savossa. Nilsiän laaja seurakunta perustetaan Kuopiosta lohkaistuna. Kuopiossa Julkulan Antti Julkusen Riitta vaimo on tietäjänaisia.
1690 Kotkatlahden herra (everstiluutnantti ) Nils Grotenfelt pyrkii kokoamaan rakuunarykmenttiä ja saa kokoon luettelot 4 rakuunakompanian viroista viranhaltioineen. Miehistö piti värvättämän Viipurin sekä Uudenmaan-Hämeen läänien autiotiloilta. Suur-Savon tuomarina on aatelinen Salomon Tavaststierna 1690-1710 asuen Mikkelin kirkonkylässä. Savon kruununvouti on Otto Carl Thijle 1699-1706 asuen 1704 Säämingin (nykyään Savonlinna) Nojamaassa. Kihlakunnankirjurina toimii Reinhold Witting alk. 1690 ja seuraaja Herman von Borgen asuen Nojamaassa.
1692 Bentikäin Petter mainittu Loppi ja Joutseno. Bentinen Anders Loppi ja Joutseno, Lappee. Viipurissa maaherrana Anders Lindhjelm joka ei kannata kaavailuja pienentää ruotuja (4 kpl) määrän lisäämiseksi. Tämä voisi lisätä karkailua Venäjälle. Kuopioon tulee kirkkoherraksi Israel Willander Rantasalmelta.
1693 Kuopiossa valmistuu ahtaaksi käyneen kirkon jatkotyö jonka aloitteen teki rovasti Cajanus jo 21 vuotta aikaisemmin. Piispa Bång patistaa Kuopion kirkkoväen vaisua naisväkeä virren laulantaan. Virsikirjoja, aapisia ja katekismuksia aletaan tavata kansan joukosta. Ruotujakolaitosta eli vakinaista armeijaa valmistellaan, laivaston uudistus, valtiontalouden parannus ja rahatoimi järjestetään kuninkaan toimesta. Suomelle suotuisaa aikaa. Eurooppalaisessa kulttuurihistoriassa sisämaan elosta saa paljon vaatimattomamman kuvan.
Talonpoikaiselämä Savossa: Naisella on keskimäärin neljä (kivijalka)paitaa. Nimi tulee vyötärön alapuolisesta aivinaisesta ellei vallan rotimaisesta karkeasta kankaasta kun taas yläosa on ohutta ja arvokasta palttinaa. Hameeseen kuluu viisi verkakyynärää. Näistä parempi saattaa olla villa- puolivilla sarssi- sarka- Englannin kerseyn kirsin- tai verkakangasta, mistä viimemainittu on ylivoimaisesti käytetyin.
Kerran mainitaan pitkäkarvainen friisi hollantilaisalkuinen polamit ja jopa silkkihamekin. Väreistä suosituin on punainen, vihreä ja sininen sitten ruskea, valkea ja musta. Paidan päälle tulee liivi tai röijy, jakku tai kasjakka. Liivi on mustaa verkaa tai raskia edestä nyöritettynä. Röijy tai jakku samoista villakankaista kuin hame ja verkaisia näistäkin enemmistö värinä musta. Lisäksi tulee esiliina ja huivi. Koristuksena metallinivelisetvyöt ja solki paidan sepalusta sulkemaan. Arkena käy rauta- tai vaskisolki ja juhlaan hopeainen. Jalassa on naisella kuin miehelläkin sukat ja arkisin tuohivirsut, kirkossa nahkakengät.
Mies pukeutuu kesällä avina- tai piikohousuissa ja talvella sarkaan. Juhlissa joku voi olla säämiskähousuissa. Kesähousut loppuu polven alapuolelle kiinnittyen kalvosimella ja soljella. Säären suojana on sukka. Paidan päällä joskus nuttu, jakku tai palttoo, päässä patalakki ja vauraammilla kirkkoon hattu talvella turkislakki.
Käytössä Pohjois-Savossa on sääskiteltta kesäisin ja villapeitto talvella. Lähes joka talonpojan talossa on kolme sirppiä kaksi viikatetta ja kirves. Vaskikattila on kuitenkin kodin arvokkain väline. Paloviina yleistyy tällä vuosisadalla aiemman mallaspohjaisen olen rinnalle. Arvotavara säilytetään arkussa joita talossa voi olla kaksikin. Siinä on hopeat: risti ketjuineen, sormuksia, lusikoita lainojen pantiksi ja ehkä joku tuoppikin joka on suurin ja arvokkain. Tämä hyvien aikojen elämä rikkoontui helposti sodan tai viljakadon vuoksi.
1694 Tuomas Marttista sakotetaan puulle uhraamisesta Mikkelin vanhamäessä. Kuopiossa tavataan juhannuspäivän kirkkopäivänä uhrinyytejä (sisällyksenä kaksi sormea leveä ja kolme kyynärää pitkä pellava kaista jonka sisällä heinämytty ja kourallinen villoja siteenä vähän hamppua), oravannahkoja, kokonaisia oravia. Ehtoolliselle voidaan jättää rahaa. Antia on kierretty kolmesti päänpäällä ennen antoa. Tähän pakanuuteen aletaan puuttua. Mainittu Per Persson Bentinen Loppi ja Joutsa.
1695 Suuret kuolonvuodet 1695-97. Ruotujako valmiiksi. Savon jalkaväessä on 875 ja Viipurin 33 ruotua. Talonpojat valittavat ruotuihin laitetuksi autioita. Maaherran luvataan asuttaa autiot ruoturasituksen tasaamiseksi. Savon väkiluku on n. 40 000 henkeä ja sotavoimat siitä vajaa 4% eli 336 ratsumiestä, 1039 jalkamiestä ja viisi rakuunaa sekä n. 125 sotilasviran haltijaa. Savossa rakuunoiden värväys epäonnistuu jokseenkin täydellisesti kun niitä tulee vain viisi. Sigfrid 40v. Alkaa katovuodet 1695-96 jossa kolmasosa Suomalaisista menehtyy.
1696 Rossin pojat Simo, Matti ja Tuomas mainitaan Spasski Borisovassa. Sigfridille 41v. ja Marialle syntyy Urbanus.
Vuodesta 1696 alkaen Kuopion kirjurina toimii pitäjän aiempi nimismies Olof Strenghäll.
1697 Mainittu Bentinen Crister Taipalsaari. Kaarle XII (1682-1718) Ruotsin kuninkaaksi. Hän hallitsee vuosina 1697-1718. Iisalmessa varastetaan kirkosta 22 vaskitaaleria ja vuodenpäästä viinikassa 26 taaleria ja kirkonkassa lukitusta arkusta 55 taaleria 13 äyriä. Kuopiossa on kirkkoherrana Hoffrenius ja kappalaisena (eli apupappina) Mattias Mattihiae Mollenius. Piispa asettaa kirkkoherra-ehdokkaaksi Viipurin lukion tai muun koulun käyneitä ja näistä pitäjäläiset suorittavat valinnan.Murtolahtelainen Pekka Jalkanen esittää Kuopion käräjillä lankovainajansa kaiketi pielaveteläisen Heikki Niskasen (joka näyttää rahoittaneen koko pohjois-Savon puutteenalaisia) 12 saatavaa, joista kaksi Nilsiästä.
1699 Ilmassa on sodanuhka ja rajalinnoituksia miehitetään. Savon jalkaväestä 300 miestä päällystöineen Narvaan ja Nevanlinnaan. Voin ja kuivakalan tuotannon painopiste on siirtynyt 60 vuodessa Etelä-Savosta pohjoiseen. Sen sijaan eläinkauppa pitää jalansijansa. Yhtenä syynä pääasiassa maitse tapahtuva rahtaus josta eräät talonpojat kehittävät sivutoimen. 1639 viljan viljely on ollut vielä varsin vaatimatonta mutta nyt sitä tuotetaan jo kauppatavaraksi muuten paitsi Länsi-Savossa ja Iisalmessa.
1700 Alkaa suuri pohjan sota talvella 1700-1721. Sigfrid 45v.Kruunun vakinaiset joukot eli Karoliinit joutuvat liikekannalle talvella ja Savon jalkaväkirykmentti kootaan. Huhtikuussa Viipurista Narvan ja Tarton kautta edetään kohti Riikaa jossa Väinäjoen suun linnoituksen varusväeksi. Ratsuväki myös liikkeelle ja lisäksi otetaan kaksinnusmies kahdesta ruodusta tai ratsutalosta, joka tuottaa ongelmia kun palkkamies ei enää riitä ja perheenjäsenistä ei haluta luopua. Näiden harmaasarkanuttuisten sotilaiden lähtö tapahtuu kuitenkin marraskuussa ja tammikuun alussa ollaan Viipurissa. Myöhemmin tarvitaan vielä kolminnusmiehet kolmen talon ruodusta. Sillä aikaa Ruotsissa nopea voitto Tanskasta. Kesällä Narvan voitto Venäläisistä. Kuopio Kymenkartanon lääniin.
Kivekäs joukot (Liisilän ja Inkereen talonpoikia) tekevät ensimmäisen omatoimisen hävitysretken Inkerinmaalta Venäjälle. Aluksi Suomen sotavoimien Ylipäällikkö iäkäs kenraali Abraham Cronhjort kieltää omatoimisuuden armeijan toimintaa haittavana. Myöhemmin kuningas Kaarle XII salli sen. Ohtaanniemen, Vehkalahden, Hipanlahden ja Siikajärven kyläläiset anovat oikeutta käydä kelirikkoaikaan Kaavin kirkossa joka myönnetään.
1701 Sotatoiminta jatkuu Itämeren maakunnissa kesällä ja syksyllä venäläispainetta kohdistuu Nevajoelle. Henkikirjoissa siltavoutina Kuopiossa esiintyy Yrjänä Hanska 1701-04.
1702 Kaarle XII joukkoineen operoi Puolassa 02-07. Kuningas August viralta. 12 600 Venäläistä piirittää 275 miestä käsittävää Pähkinälinnaa kun sotapäällikkö Cronhiort ei rohkene häiritä heitä. Lokakuussa alkaa tykistötuli ja kahdenpäivän päästä linna antautuu. Lappeenranta menettää kaupunkioikeudet ja kaupankäynti keskittyy Viipuriin. Kuopiossa määrätään kappalaisen virkataloksi Risto Antinpoika Julkusen perintötalo Julkulanniemestä eikä hovioikeuteen tehty valituskaan auta. 1702 alkaen siltavoutina eli tieverkosta vastaavana toimii Erasmus Haran poika Jonas. Heikommin toimeentulevat ovat loisia myös Savossa ja sotaan tarvitaan täydennysmiehiä. Venäläiset tekevät laajan hävitysretken Inkerin kaakkoisosiin ja Savoon saapuu ensimmäiset pakolaiset.
1703 Maaliskuussa Kivennavalla tuhoutuu 600 miehinen Inkerin rakuunajoukko. Venäläiset valtaavat Nevajoen eteläpuolisen maakunnan ja Nevalinnan. Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin valtaamalleen maalle. Kivekkään vastarintatoiminta aiheuttavaa lisä-ärtymystä Venäläisissä. Kivekäsjoukot liittyvät perääntyvään armeijaan. Heihin puolestaan liittyy Savolaisia ja Karjalaisia. Näin siitä muodostetaan värvätty kevyt jalkarakuunaosasto. Suomen puolustuksen tueksi siirretään Liivinmaalainen ratsurykmentti ja kesällä tarvitaan täydennysmiehiä kotoa Viipuria vahvistamaan. Halla vie viljan. Talveksi miehistöä asutetaan maaseudun taloihin elätettäväksi ja mm. Inkerin värvätyn jalkaväenrykmentin väkeä on Savossa talvella 03-04. Pietari Suuri alkaa rakentaa Pietarin kaupunkia valtaamansa Nevajoen suuhun.
1704 Inkeristä matkaan nähtenyt Sipi, Simo Sippe, Sigfrid Pentikäinen 49v. saapuu perheineen Nilsiään tilalle Murdolax 3. Perheeseen kuuluvat lisäksi vaimo Maria, lapset Sigfrid k.15v, Anna 9v. ja Urbanus 8v. Murtolahti muodostuu kolmesta tilasta joista kaksi muuta ovat Sianjalkasella ja Lapvetisellä. Perimätiedon mukaan silloin on tullut silkkihattuinen ja -pukuinen mies. Kuopiossa kirjoille tullessaan oli esittäytynyt Kivekkääksi. Pappilassa hänelle kirjattiin "uusi" nimi. Matkaa (evakkona?) on tehty monta vuotta ja liikkeelle piti lähteä pois sodan jaloista. Inkerissä on ollut sukua. Murtolahden tilan koko on arviolta yli 3000 ha (isojaossa tehty laskelma).
Sortavalasta pakolaisväkeä Kuopioon tulee enemmänkin. Neuvokkaimmat ovat lähettäneet tavaraa tutulle varastoitavaksi jo vuonna 1700. Pääosalla evakoista on entisiä yhteyksiä Savoon jonne on helpoin palata rajaseudulta. Puutossalmessa on Kuopion kirkonkylän posti- ja majatalo. Kuopion nimismiehenä toimii 1703-05 Savisaaren isäntä pappissukua oleva Zachris Jooninpoika Argillander. Sitten samaa sukujuurta Henrik Hoffrén toimien ohi Isonvihan. Käräjiä pidetään kahdesti vuodessa, toimessa kaksitoista lautamiestä. Posti kulkee pääasiassa maitse ja suuri osa majataloista on postitaloina. Venäjä piirittää liivinmaalla joukoista kevennetyt Tarton ja Narvan huhtikuussa. Suomen armeijaa johtaa nyt Georg Johan von Maijdell joka etenee päästen Nevajoelle mutta joutuu sitten perääntymään. Jalkaväkeä täydennetään sotaväen ottoina. Tarto antautuu keskikesällä, Narva elokuussa. Talolliset joutuvat rahtaamaan veroviljansa Viipuriin. Savossa taistelut tuntuu kaukaisille joskin verorasitukset ja sotaväenotot rasittavat.
1705 Kuopiossa mainitaan Kivennapalainen sotapakolainen ja renki Kalle Kuhanen. Kuopion kappalaiset Henrik Mechelin asettuu Risto Julkusen ja Johan Mollerus Antti Julkusen paikalle perustettavaan virkataloon. Ruokoveden itärannalla sijaitsee vielä tunnettu Metelinkallion uhripaikka. Sotaväsymystä myös kotijoukoissa jatkuvien sotaväenottojen ja rasitusten johdosta. Myös halla vie viljan. Maijdell yrittää muutamia hyökkäyksiä kesällä Nevajoen suunnalla uhaten Hirvisaarelle perustettua uutta kaupunkia Pietaria tuloksetta. Kaksinnusjoukoista melkoinen osa ja vakinaisistakin osa talvehtii kotona tai rintamailla talojen elätettävänä niin tänä kuin muinakin talvina.
1706 Kerimäellä Kuopialainen Lauri Makkonen joutuu sakkoon yritettyään ensikertalaisena edistää asiaansa maariidassa pakanakonstein. Hän oli heittänyt tuomarinpöydälle kangaspussin jossa on kaksi lastua ja villasykkyrä. Kesällä Majdell yrittää uhata Pietaria taas tuloksetta. Syksyllä puolestaan venäläiset kokoavat 13 000 miestä, 5000 ratsuväkeä ja 2000 kasakkaa käsittävän joukon, jolla edetään aina Viipuuriin asti tätä piirittämään. Samaan aikaan on Lappeenrannassa markkinat ja Viipurin porvareille tulee hätä päästä kotiin ohi piirittäjien. Lokakuun loppuun piiritys kuitenkin raukeaa venäläisten vetäydyttyä.
1707 Kaarle XII joukkoineen Venäjällä 1707-09, tappio Pultavassa. Savossa on talvisin vaikeuksia majoitettavien sotilaiden häiriköidessä eri tavoin. Sotaväen otoissa eräät upseerit keräävät sijaan lunnasrahoja saamatta miestä hankituksi. Sepän ammatti ei ole enää talollisen sivuansio vaan sepät alkavat olla päätoimisia.
1708 Kuningas lähtee itään aikomuksena uhata Pietaria. Kenraali Lybeckerk antaa lähtökäskyn 11500 miehelle ja joukot etenevät kohti Nevajokea rohkenematta uhata suoraan Pietaria vaan joki ylitetään inkereenjoen suulla venäläiset karkottaen. Näin edetään aina Kaprioon saakka jossa taistelu jossa vihollinen lyödään. Voitto ei ole kuitenkaan ratkaiseva ja niin kutsutaan suomenlahdella liikkunut laivasto-osasto Kolkanpäähän kuljettamaan joukkoja turvaan. Ratsut ja kuormastohevoset on teurastettava. Samaan aikaan pääarmeija etenee Mohileviin kohti Moskovaa perässään Lewenhauptin joukot. Smolenskissä vastassa on venäläiset ja kuningas kääntyy (ilman tukea ja huollonkin puutteessa) etelään kohti Ukrainaa. Perässä tarpova Lewenhauptin joukot saavat kosketuksen viholliseen Liesnajassa jossa on melkoiset menetykset. Tykistö ja kuormasto hyläten pääarmeija saavutetaan ukrainan rajoilla sitoen näin venäjän voimat etelään. Paine Suomessa hellittää.
1709 Kaarle XII sotii Pultavassa jossa tappio miesylivoiman alla. Sittemmin hän ajautuu Turkkiin ollen siellä vuodet 1709-14(!) (Benderin kalabakiikki -13) yrittäen lepäilyn ohessa saada sulttaania sotaan Venäjää vastaan.
1710 Tsaari Pietari I ryhtyy todenteolla valloittamaan Liivinmaata ja Viroa. Linnoituksissa riehuva rutto auttaa hyökkääjää. Myös Viipuria ja Käkisalmea vastaan keskitetään voimia 18 000 miestä. Ylipäällikkö Lybecker vetäytyy jättäen kaupunkiin 5000 miestä. Kevään tullen piiritys kovenee ja linnoitus antautuu saamatta apua. Venäläiset pettävät lupaamansa vapaan lähdön. Joukot (joukossa savolaisia) liivinmaalla ja Virossa antautuvat. Ratsuväen eversti joukkoineen suojaa Savoa lähinnä Kivekkäitä jahdanneilta venäläisiltä. He ovat Taneli Luukkosen ja Pietari Långströmin johtamina saaneet aikaan suurta vahinkoa viholliselle. Kuopion nuoriso saa kiitosta osattuaan katekismusta selityksineen.
1711 Jalkaväen järjestely käynnistyy uudestaan kenraali Karl Nierothin käskystä ja alipäällystöön sekä miehistöön alkaa ilmestyä myös joukko säätyläisnuorukaisia. Jalkaväkeenkin otetaan (lähinnä omien säästämiseksi) Inkeriläisiä, Kannakselta ja Käkisalmesta tulleita sotapakolaisia. Helmikuussa aloitetaan hyökkäys ja Parikkalassa saadaan voitto. Seuraavaksi venäläisten varikolle suoritettu yllätys epäonnistuu Ruotsin valtaan kyllästyneen Parikkalan koitsanlahtelaisen Kalle Vaskisen kavallettua aikeen ja vihollinen ehtii evakuoida pääosan varastoista. Parikkalan talonpojat ovat kavaltaneet miehittäjälle jo aiemmin maarakuunoita eli inkeriläisiä sissejä. Taistelu voitetaan ja saaliiksi saadaan mm. 200 hevosta. Kesällä päälliköksi vaihtuu taas Lybecker joka luopuu taistelutta karjalasta vetäytyen kymijoen länsipuolelle. Luukkosen joukot kärsivät ensimmäisen tappion likellä Viipuria.
1712 Venäläispaine kohdistuu Mäntyharjun- Hirvensalmen suuntaan Taneli Luukkosen siirrettyä tukialueensa sinne. Myös paikkakuntalaisista nousee valituksia joukkojen omavaltaisesta vapaakyydeistä ja muusta kurittomuudesta. Kesällä eversti Tshekin onnistuu etenemään aina Mäntyharjulle saakka asettuen Toivolan kylään. Nyt järjestetään armottomia ulosottoja, uhataan pampuin pappeja, kylänvanhimpia ja nimismiehiä. Lisäksi miehittäjä aiheuttaa pahan nälän ja rehupulan tuoden tullessaan hevoskapin. Lukkonen joutuu vetäytymään Pertunmaalle joka näin säästyy hävitykseltä. Venäläiset tekevät hävitysretkiä Puumalan kautta Sulkavalle, Savonlinnan liepeille, Kulennoisiin ja uudelleen Puumalaan.
1713 Juvalla talvehtii suomalainen ratsukomppania. Sulkava joutuu miehittäjän hävitysretken kohteeksi ja mm. nimismies pannaan keittämään heille viinaa. Paikalliset joutuvat tappojen, hävityksen, rosvouksen ja pakkooton uhriksi. Venäläispaine siirtyy Uudeltamaalta Hämeeseen, ja Karjaalla viivyttävät 20 elokuuta savolaisjoukotkin.4. Lokakuuta tulee ratkaiseva tappio Pälkäneellä vihollisen saadessa mm. Savon joukot hajalle ja miehitysaika eli Isoviha (1713-21) alkaa. Loppuvuodesta upseerit keräilevät kotiin palannutta miehistöä marssittaen ne pääjoukkojen yhteyteen pohjanmaalle.
1714 Urbanus on 18v. Venäläiset liikkuvat mm. Hirvensalmella saaden kosketuksen kokoiseensa (40 miestä) suomalaisjoukkoon kärsien tuntuvan tappion ja hevosten menetyksen. Kangasniemellä suomalaiset saavat kosketuksen miehittäjän joukkoihin (80 miestä) tuhoten tämän. Helmikuun 14 käydään Isokyrön Napuella ratkaisevat taistelut jossa suomen joukot lyödään hajalle. Täältä Venäläiset ratsujoukot palaavat etelään Kuopion kautta pakkoverottaen tienvarsia. Kesäkuussa miehittäjä työntyy Savonlinnaan piirittämään Olavinlinnaa 6 viikoksi jonka jälkeen linna antautuu. Ryöstöjen pelossa Savonlinnassa vuorostaan piilotellaan omaisuutta ja sitä on lähetelty rintamaille mm. Savoon. Jossa puolestaan kiertelee väenotossa mm. Ltn. Gustaf Henrik Ehrenroot. Miehittäjän jalkaväki (1000) majailee Kuopion Savilahdessa neljä päivää marssitaukoa ryöstäen talon viinapannuineen. Marssijoukot aiheuttavat vahinkoa muuallakin mutta taistelutoimet Savossa päättyvät tähän Venäläisten miehitykseen. Elokuussa Karjalan ratsurykmentti kahakoi suojaten vetäytyviä Suomalaisia Vähässäkyrössä. Virkamiehet enimmäkseen pakenevat kuninkaan käskyn mukaan niin myös Nils Södermarck Kuopiosta jättäen arkistonsa paikoilleen. Venäläiset löytävät paperit käyttäen ne panoskääreiksi tai muuten hävittäen.
1715 Pohjolan satoja vuosia kestäneen "pienen jääkauden" kylmin huippu on saavutettu ja "Maunderin minimi" päättyy. Tämän jälkeiset historian kylmät jaksot pohjolassa ovat kerta kerralta miedompia. Kaarle palaa Ruotsiin ja lähes kaikki omistusmaat on menetetty. Ruotsissa laajat hallinnon ja verotuksen uudistukset aiheuttavat virkamiesaatelissa katkeraa vastustusta. Kajaanin linnassa torjutaan Savon läpi edennyt venäläishyökkäys joulukuussa. Samaan aikaan Karjalan ratsurykmentti taistelee Suomen länsirajalla Kemissä ja vielä helmikuussa Kaakamossa Kemin länsipuolella. Täältä vetäydytään Uumajaan. Miehittäjältä salassa Nilsiän Sänkimäessä kyläläiset rakentavat metsäriihen Kauppisenjärven Kinahmin puoleiselle rannalle keskelle synkkää korpea. Paikka saa näin nimen riihiranta. Nilsiän Lehtomäkeen rakentaa hevosen omistava mies (ratsusotilas?) tallin isovihaa paeten asumuksekseen. Piilopirtin nimeksi tulee ajan myötä tallikorpi.
1716 Urbanus on 20v. Tukholmassa olevassa Savon jalkaväkirykmentissä on 44 Kuopiolaista joista 4 on lukutaitoisia ja 31 Iisalmelaista joista 13 lukutaitoisia. Kajaaninlinna puolustautuu ampuen tykinluotien loputtua kiviäkin piirittäjä Tshekinin joukkojen niskaan joutuen lopulta antautumaan 24 helmikuuta. Väki vangitaan vastoin lupausta ja toimitetaan Venäjälle. Suomen miehitetyt alueet jaetaan komissariaatteihin ja Iisalmen sekä Kuopion 574 taloa hallitsee Lorenz Ranström. Veron kannossa mukana on venäläisiä sotilaita. Sotavoimille tärkeä tiestö pidetään kunnossa ja Kuopiossa siltavoutina on Lauri Tiihonen. Tielinja Joroinen-Leppävirta-Kuopio on rakennettu jo rauhan aikaan. Näihin aikoihin tietä jatketaan Iisalmeen seuraavasti: Kelloniemestä lossilla Ranta-Toivalaan. Rissala lännenkautta-Hakkarala-Kasurila jatkaen myöhemminkin käytössä olevaa uraa pitkin Iisalmeen. Sieltä taas on aukaistu urat jo rauhan aikaan Vieremän kautta pohjanmaalle ja Sukevan suuntaan Kajaaniin Nimismiehenä Kuopiossa jatkaa vanha tuttu Henrik Hoffren ohi Isonvihan (vuoteen 1717 asti). Nilsiästä vastaavana lautamiehenä toimii Matti Väänänen. Lisärasitukseksi miehittäjä velvoittaa talonpojat 6-7 talon ruoduissa varustamaan mies (joskus lisäksi hevonen) ropottityöhön rakentamaan Viipuria ja vasta perustettua Pietarin kaupunkia. Savossakin saadaan tottua miehittäjän itäiseen tapaan voidella virkamies oman asian edistämiseksi. Savossa kiertää sissiosasto väenotossa johtajanaan Inkeriläinen Pohjanmaanrykmentissä palvellut tunnettu sissi Majuri Salomon Enberg.
1717 Miehitetyssä Savossa kiertelee väenotossa sissipäällikkö Lauri Kärki joka Taneli Luukkosen tavoin on ylennetty upseeriksi (kapt.) vapaakomppaniansa päällikkönä saaden sukunimekseen Kerckisudd (udd= kärki). Propagandauutisena sissitoimintaa vastaan maakuntaan asetetaan miehittäjän joukkoja jotka jäävät talollisten rasitukseksi.
1718 Kaarle XII käskee joukkonsa Norjaan. Armfelt johtaa tätä Trondheimiin suuntautunutta surullisen kuuluisaa retkeä 7500 miehen voimin. Joukosta puolet on Suomalaisia ja heistä 600 Savolaisia. Savon jalkaväkeen kuuluu 385 miestä sekä päällystö. Sissipartiot ovat saaneet mukaan ainakin 44 miestä Savosta. Kuningas kuolee Norjan retkellä. Toisen tiedon mukaan Fredrikstenin linnan piirityksessä marraskuun 30 päivän ilta. Alkaa tuhoisuudestaan kuuluisa paluumarssi lumimyrskyissä ja pakkasessa yli tunturiharjanteen. Tuntureille Savolaisia jää 87 miestä. Loppujenkin saadessa eriasteisia paleltumavammoja. Ruotsin kuningattareksi Ulriika Eleonoora.
1719 Kuopion jatkettu kirkko palaa elokuussa ja uuden rakentamisesta päätetään talvella 1722. Venäläiset tiukentavat otettaan lisäten miehitysjoukkoja. Suhteellisen rauhalliseen Savoon tulee väkeä asumaan mm. Pohjanmaalta.
1720 Koko Savossa otetaan kolmasosa viljasadosta veroksi. Olojen vakiintumisesta kertoo Lappeenrannassa pidetyt markkinat sitten pohjan sodan. Venäläiset hyökkäilevät Uumajassa ja muuallakin Ruotsin rannikolla. Talonpoikien postivelvoitetta hankaloittaa Venäläisten upseerien omavaltainen kievarihevosten käyttö. Ruotsin kuninkaaksi tulee Fredrik I.
1721 Urbanus on 25 vuotta ja 21 vuotta käyty Pohjan sota päättyy Uudenkaupungin rauhaan elokuun 30 päivä. Tähän päättyy myös Ruotsin suurvaltakausi. Rauhassa Ruotsi menettää mm. Baltian ja Inkerin. Tieto rauhasta leviää pian Savossa oleville miehittäjille jotka ryhtyvät laittomiin pakkoluovutuksiin. Näitä opitaan väistämään yhtä pian. Lappeenrannassa pidetään markkinat. Kruunun palattua valtaan kuninkaan menettäneessä Ruotsi-Suomessa siirrytään säätyjen valtaan. Suomen kielen asemaa parannetaan mutta talouden kehittämisessä Suomi jätetään Ruotsista jälkeen. Savossa syytellään sissejä menneen miehitysajan vastarintatoimista ja pakkoluovutuksista, joita pidetään isänmaan hävittämisenä. Tiloista kruunulla 70%, rälssillä 7% ja perintötalonpojilla 23%. Pohjois-Savo säästyy miehitysajasta vähimmällä verrattuna muuhun Savoon. Sodan takia autioituneet asutetaan ripeästi puutteen poistamiseksi. Jos ei löydy sukua tilan saa kuka tahansa. Vahinkojen laajuudesta riippuen tilat saa useita verovapaita vuosia.
1725 Venäjällä Keisarinnaksi nousee Katariina I.
1726 Urbanukselle (30v.)ja vaimolleen Margareta Taskiselle (32v.)syntyy Påhl 24.1.1726
1727 Venäjällä hallitsijaksi tulee 12 vuoden ikäinen "pikku" Pietari II.
1730 Ensimmäistä Suomalaista filosofian väitöskirjaa valmisteleva Gabriel Maximus on kotiopettajana Kuopion pappilassa Argillandereilla. Venäjällä valtaan nousee keisarinna Anna.
1733 Sigfrid Pentikäinen kuolee 78 vuotiaana 28.4.1733. Murdolax 3 tilan perii Urbanus 37 vuotta. (1696-11.7.1758 k.62v.)
1735 Urbanuksen tila kuuluu ruotuun 69.
1738 Nilsiään perustetaan Kuopion rukoushuonekunta.
1740 Venäjällä valtaan Iivana VI.
1741 Hatut aloittavat sodan Venäjää vastaan. Revanssia käydään vuosina 1741-43. Venäjällä valtaan nousee Elisabet.
1743 Sota päättyy Turun rauhaan, jossa kruunulle aiheutuu lisää aluemenetyksiä. Torpan saa rakentaa perintötilalle verottomana. Georg Magnus Sprengtporten perustaa Suomen ensimmäisen upseerikoulun Rantasalmen laajaan Savolaispitäjään.
1745 Påhl (19v.)vie vihille 20.10.1745 Christina Toivosen (20v.)
1747 Koska ”liiat” talollisten pojat eivät halkomiskieltojen takia halua avioitua annetaan astus joka sallii tilojen halkomisen 6-8 osaan. Lupa kihlakunnan oikeudelta.
1751 Ruotsin kuninkaaksi Aadolf Fredrik.
1752 Aadolf Fredrik tekee kesällä matkan Suomeen. Hän on ensimmäinen Ruotsin kuningas Suomessa yli 120 vuoteen.
1756 Påhlille (30v.) ja Christinalle (31v.)syntyy viides lapsi ja ensimmäinen poika Anders I 20.5.1756
1758 Urbanus 62v. kuolee Murtolahden suurtilalla (C Pentickala skattehem eli Pentikkälän perintö/verotilalla N:o 3 11.7.1758, ilmeisesti nykyisen Lassilan tienoo).Vaimo Marketta Taskitar elää 5 vuotta pitempään. Påhl 32v. (Nilsiään rakennetaan pieni ja katoton(?) rukoushuone. Kuopio saa kaupunkioikeudet. Urbanuksen talo kuuluu ruotuun 69.
1762 Venäjällä valtaan Pietari III ja samana vuonna leskeksi jääneestä vaimosta tulee keisarinna Katariina II "Suuri".
1767 Påhlin tila kuuluu ruotuun 69.
1769 Nilsiään tehdään ensimmäinen kappeli.
1771 Ruotsin kuninkaaksi nousee Kustaa III.
1775 Kuopion lääni perustetaan. Palohaavan hoitamiseksi tehdään seuraava voide: Otetaan hienoa tuhkaa kolmesta eri sisäuunista ja sekoitetaan kermaan. Mukaan kuuluu lukukin mutta voide auttaa ilman sitäkin niin jotta palaneeseen ei tule edes rakkulaa. Munuaisvaivoihin keitetään pienessä pannussa katajanmarjoja, puolukanlehtiä ja siankärsäheinää josta tulee hyvänmakuinen juoma.
1777 Syntyy herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen Lapinlahdelle talollisen pojaksi.
1782 Påhl Bendikäin tila kuuluu ruotuun 69.
1784 Isojako murtolahdessa. Kylän kolme tilaa jakaantuu seitsämäksi. Tila N:o 3 jaetaan Urbanuksen lasten kesken tiloiksi N:o 6 Påhl s.-26, N:o 5 Urbanus -28 ja N:o 7 Pehr -34. Muut sisaret: Sigfrid –23 kuolee 18 vanhana. Maria -30, Johannes –33 (kuolinajasta ei tietoa), Anna –37 ja Margareta –40. Påhlin tila N:o 6 on 2148 tynnyrialaa eli yli 1000 ha asuttaen 106 henkilöä. Veljellään Pehrillä on samankokoinen (ja hän jää myöhemmin torppariksi poikansa Urbanuksen ottaessa tilan hoitoonsa). Urbanus s.1728 veljeltä tila N:o 5 liukuu Herr Landräntemästaren eli maavuokramestari Edbomille. Påhlin ja Urbanuksen tiloista peräti 2/3 ”hyvää kaskimaata”.
Påhlin –26 (vaimo Cristina Toivonen) tila N:o 6 jakaantuu Påhlille ja pojilleen seuraavasti:
Tila N:o 6.2 Pieksänkoskea viljelee Påhl –26 (isä), Tilaa N:o 6.1 isännöi Andres I (28v. Påhlin poika) s.20.5.1756 (nykyinen Paavolan ja Leskelän tienoo) ja Tila N:o 6.3 hoitaa Påhl (Påhlin poika 1769-1807 k.37v Koskiniemen, Lassilan ja Lyytikkälän tienoot).
Muut Påhlin –26 lapset ovat: Reeta s.1747, Christina s.1749 (Mies sotilas Juho Bucht Kuopio Hakkarala 4 Myöhemmin Pieksä 3 Pelonniemi), Maria s.1751 (mies Pekka Rissanen), Helena s.1754 (Mies Matti Ruuskanen, Reserviläinen Murtolahti 3), Anna s.1758 (mies torpparin poika Olli Voutilainen, Tuusjärvi), Kaisa s.1761-62, Paavo 1763-63, Henrik s.1767-91.
Anders I:n lapset ensimmäisestä liitosta Leena Heikkisen kanssa ovat kaksoset Helena ja Christina s.1776 joista molemmat kuolevat äitinsä kanssa vähän jälkeen syntymänsä. Vuoden päästä vuonna 1777 maaliskuussa Anders I vie vihille Anna Erkintytär Vartiaisen ja joulukuussa syntyy Paavo joka kuolee kahden vanhana. 6.1.1780 syntyy Anders II (1780-1838). Muut sisarukset ovat: Christina s.1782 (mies Matti matinpoika Pitkänen Kuopio Hakkarala 4), Erik 1785-86, Påhl s.1786-1833 (Myöhemmin Kuopio Pelonniemi 2, 1 tytär), Petter s.1792-1825 (Murtolahti 3, 4 tytärtä) ja Mooses s.1799-1800.
Näin Anders I:n haaraa Anders II on ainoa, joka jatkaa suvun nimeä. Murtolahdessa asuu nyt näin isojaon jälkeen Väänäsiä, Parviaisia, Miettisiä, Roinisia ,Hartikaisia, Lukkarisia, Rissasia, Ruuskasia, Vainikaisia ja Savolaisia. Heistä monet ovat Urbanus tai Påhl Pentikäisen vävyjä.
1788 Kustaa III:n sota.
1790 Alkaa kylmä kausi "Daltonin minimi" joka kestää vuosina 1790–1830. Värälän rauha jossa ei rajamuutoksia.
1791 Påhl kuolee 22.5.1791 65v. Vanhana poikansa Anders I on 35v. ja pojanpoika Anders II 11v.
1792 Kustaa III:n tultua murhatuksi Ruotsin kuninkaaksi nousee Kustaa IV Aadolf. Koska hän on vain 13-vuoden vanha hänelle tulee holhoojahallitus vuoteen 1976 saakka.
1795 myös Påhl Pentikäisen tilalle ruotuun 69 osakkaaksi ilmestyy Kon. Räntmäst. Edbom.
1796 Venäjän keisariksi Paavali I.
1797 Nilsiään valmistuu puinen ristikirkko.
1801 Venäjällä valtaan nousee Aleksanteri I
1805 Anders II 26v. vie vihille 10.3.1805 Maria (Maija) Pekkarisen 27v. Isännöiden Murtolahti 3 tilaa. Antti Petter syntyy 30.11.1805 (Asuen myöh. Vuotjärvi 10 ja 1856 Haluna 12), Henrik I 8.5.1808, Påhl 8.10.1813, Eeva 3.9.1816, Stffan 20.5.1819 ja Maria Helena (Maja Lena) s.1823
1808 Suomen sota (1808-09)
1809 Haminan rauha jossa Suomi liitetään Venäjän alaisuuteen autonomisena suuriruhtinaskuntana. Vuosisataisesta Kruunun alustalaisuudesta johtuen sota tuntuu suuresta osasta Suomen kansaa "hävitylle". Siitäkin huolimatta että Suomalaisuusajatukset ovat orastaneet jo pitemmän aikaa ja ne ovat johtaneet valintoja idän sekä lännen välissä. Se että Kruunu on laiminlyönyt Suomen kehittämisen viimeisen sata vuotta keskittyen pelkän hyödyn ottamiseen ei ole heille eduksi. Yksi uskoiseen Suomeen määrätään nyt uskonvapaus josta syystä Ruotsalaista tuontia olevat herätyliikkeet saavat voimakkaasti kannatusta (symbolisena vastaliikkeenä). Maaorjuutta ei oteta täällä käyttöön. Suomi saa Venäjään liitettynä autonomisen aseman. Yhteys Ruotsiin katkeaa ja heidän kuninkaaksi vaihtuu Kaarle XIII.
1812 Väkiluku Suomessa 1 milj.
1816 Nilsiä irrotetaan omaksi seurakunnakseen.
1818 Anders I kuolee 19.2.1818 62 vuotiaana, poika Anders II on 38v. Ja pojanpoika Henrik I on 10v.
1823 Anders II 43v.(herännyt, körttiläinen) muuttaa 1823 isännöimältään Murtolahti 3 tilalta perheineen Rissalaan linnanmäelle (nyk. Sydänmaa vuodesta 1840) Nilsiässä. Poika Henrik I on 15v. Hän opettelee maanviljelyn lisäksi suutarin taidon. Myöhemmin valmistuu kengät mm. vallesmannille. Aikuisella iällä hänelle tulee kerran -hengenahdistus. Joku naisihminen suosittelee käymään Paavo Ruotsalaisen juttusilla mutta neuvo ei kelpaa. Ahdistuksen jatkuessa hän kuitenkin päättää mennä ja saa apua. Näin hänestä tulee herännyt isänsä tapaan.
1830 Pohjolan viimeisin kylmä jakso "Daltonin minimi" päättyy.
1832 Elias Lönnrot viettää Nilsiässä muutamia kesäpäiviä vieraillen Pisanvuorella.
1836 Henrik I 28v. vie vihille Anna Miettisen 20v. 27.12.1836 (ja Maria syntyy1838, Johan (Juho)s.1840. Anders s.1842-66, Helena s.1844 ja Henrik II s.28.12.1847)
1838 Anders II kuolee 58vuotiaana, poika Henrik I on 30v.
1843 Valmistuu Nilsiään puinen kellotapuli (ollen pystyssä vielä 160 vuoden päästä 2001).
1847 Henrik II syntyy.28.12.1847
1848 Henrik I 40 vuotta muuttaa 1848 perheineen ostamalleen Syvärilä 6:n tilalle Levämäen Pitkässälahdessa Palonurmen kylässä tullen näin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen naapuriksi. Miehillä on herännäisten sanoiksi -hengen yhteys. Vaurastunut Paavo lainaa Henrik I:lle tilakaupassa tarvittavaa rahaa ja myöhemmin takaisin maksun aikaan Ukko Paavo kieltäytyy ottamasta korkoa sanoen –sinä meinaat minut syntiin langettaa (koronkiskonnasta). Henrik II on nyt vuoden vanha.
1850 Peter syntyy 18.2.1850 eläen lähes viisivuotiaaksi kuollen 25.12.1854.
1852 Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen kuolee Aholansaaressa. Heränneet tapaavat nimittää ei heränneitä ”suruttomiksi”. Herik I:lle ja Annalle syntyy vielä Anna 1852 ja Paul (Paavo) 13.4.1855 (myöhemmin tunnettu puuseppä)
1858 Henrik I:n (50v.)vaimo Anna kuolee 22.4.1858 ja seitsemän lapsen leski vie uuden vaimon Anna Tuovisen (27v)vihille 12.12.1858. Vilhelmiina syntyy 1859, Eeva 1861-63 ja nuorimmainen Adolf 1865. Pojat tapaavat kirmailla kesäisin pitkillä hiekkarannoilla jossa hiekka on hyvin hienoa. (Myöhemmin kun Syvärin pintaa lasketaan yhteensä 3,8 m mahtavat rannatkin ”katoavat” vesirajan siirtyessä kymmenien tai yli sadan metrienpäähän). Pojista Paavo on kätevä käsistään ja hirsikehikon päälle rakennetun savutuvan uunin alla hän tekee ensimmäisen karmastuolinsa, joka on purettava jotta sen saisi luukusta ulos.
1866 Anders kuolee kesken heinän seivästyksen niille sijoilleen ja tämän johdosta veljensä Henrik II kokee uskoon herätyksen.
1872 Henrik I isä kuolee 16.4.1872 64v. pojat Johan (Juho) on 32 vuotta, Henrik II (Heikki)25v. ja Paul (Paavo) 17v.
1876 Henrik I:n perilliset (kauppakirjassa Juho ja Heikki)myyvät Syvärilä 6 tilan Saunaniemen Pirisille. (Myöhemmin Mooses Pirisen leski avioituu Hermanni Jenun kanssa asuttaen näin Syvärilä 6:tta). Pojista Johan (Jussi) ostaa osuudellaan tilan Varpasjärven Siikakoskella nimeltään Paloinen 3. Hän ottaa auliisti huollettavakseen nuorempana ihan ”virkeän” mutta sittemmin henkisesti häiriintyneen Maria siskonsa ja 11 vuoden vanhan Adolf velipuolen. (Myöhemmin Jussin kuoltua perilliset käyvät käräjiä Marian hoitovelvoitteesta pyrkien saamaan muut sisaret osavastuuseen hoidossa tässä onnistuen) . Marialla on pelkona Toivosen työkalu eli haudankaivajan lapio ja puheet on muutenkin uskon värittämiä kuten huoli armon saamisesta. Jussi on kätevä käsistään ollen melko tunnettu taidoistaan taitaen myös kirjoitustaidon. Myöhemmin Iisalmessa toimii hänen jälkeläisiä rakennusurakoitsijana. Henrik II ostaa osuudellaan Tilan Nilsiän Halunalta. Tilaan kuuluu vielä tässä vaiheessa myöhemmin Taskilaksi irrotettu osuus ja täällä hän asuu alkuun poikamiehenä ollessaan. Paul (Paavo) juo perintönsä jääden velkaan 200 mk, mikä onkin aika paljon tämän ajan rahaa. Sitten hän kuitenkin ryhdistäytyy mennen viideksi vuotta rengiksi Muuruvedelle Pelonniemeen useaankin taloon. Siellä hän myös tapaa tulevan vaimonsa. Sittemmin hän alkaa urakoida itse oppimansa puusepän taidolla menestyen lopulta varsin hyvin. Hän laittaa verstaan Muuruveden Matkussaareen vilkkaan (höyrylaiva)vesitien varteen ja kerran talvella ohi kulkee herroja pysähtyen Paavon vaimon Vilhelmiinan pitämään kahvilaan kysyen Paavolta -missä mestari on opin käyny. Johon tämä vastaa että –savutuvan uunin alla (jossa teki ensimmäisen karmistuolin osat).
1878 Henrik II (31v) vie vihille Anna Stiina Rissasen (28v) 26.5.1878 Konttimäestä ja pari asettuu (Taskilan talosta) nykyisen Pentikkälän paikalle. Isännällä on kädentaidot vähänlaiset ja heinänteon tullessa hän laittaa vaimon naapuriin sitomaan viikatteen terän. Kätevyyden isäntä korvaa uutteruudella. Hän tapaa soittaa virsikannelta.
1879 Väkiluku Suomessa 2 milj.
1880 Henrik II:lle (33v.)ja Annalle (30v.) syntyy Henrik III Rikhard (Riko, Riku) 26.4.1880 Kaaraslahti 14 , Hilda Maria 17.6.1883, Johannes (Juho) 1.9.1885 ja Anna Helena 23.8.1887
1893 Savo-Karjalan tammikuun numerossa kerrotaan Nilsiän uutisia.
1894 Kiertävä veistokoulu Nilsiään.
1902 Mikkelin sanomissa uutisia Nilsiästä.
1904 Puuseppämestari (Paul) Paavo urakoi Muuruveden kirkon puusisustuksen Se on yksi hänen urakoimistaan viidestä kirkosta. Myöhemmin vielä Terijoen, Koiviston ja Nilsiän uudet kirkot. Henrik III Rikhardista tulee setänsä tapaan puuseppä ja hän osallistuu kolmeen kirkkotyömaahan: Muuruvesi, Terijoki ja Koivisto.
1905 Valmistuu Lastukosken kanava.
1906 Nilsiän edellisenä vuonna valmistunut kivikirkko. Se on järjestyksessään Nilsiän kirkoista kolmas samalla kun seurakunta jakaantui kolmeksi seurakunnaksi. Puuseppä Paavo urakoi kirkkoon puusisustuksen.
1910 Savotar lehdessä kirjoittaa kirjeenvaihtaja Nilsiästä.
1917 Suomi itsenäistyy.
1918 Laki oikeuttaa torpparin lunastamaan tiluksen itsenäiseksi.
1920 Tarton rauha.
Lähdeaineisto:
Pentikäisen sukuseura, Pentikäisten sukukirja I
Kylätoimikunta, Palonurmen Keyrityn ja Syvärilän kyläkirja
Kyösti Julku, Suomen itärajan synty
Veijo Salonheimo, Savon historia II
Soininen Arvo Pohjois-Savon asutus
Heikki Kirkinen Karjala Taistelukenttänä
Sirkka Karskela, Sukututkijan tietokirja
Suomalaisen kirjallisuuden seura, Nilsiästä nilsittyä
Juho Pentikäisen 1885-1973 perillisten muistelmia vuonna 2001.
Paavo Pentikäisen 1922-2009 muistelmia vuonna 2001
1693 Kuopiossa valmistuu ahtaaksi käyneen kirkon jatkotyö jonka aloitteen teki rovasti Cajanus jo 21 vuotta aikaisemmin. Piispa Bång patistaa Kuopion kirkkoväen vaisua naisväkeä virren laulantaan. Virsikirjoja, aapisia ja katekismuksia aletaan tavata kansan joukosta. Ruotujakolaitosta eli vakinaista armeijaa valmistellaan, laivaston uudistus, valtiontalouden parannus ja rahatoimi järjestetään kuninkaan toimesta. Suomelle suotuisaa aikaa. Eurooppalaisessa kulttuurihistoriassa sisämaan elosta saa paljon vaatimattomamman kuvan.
 |
| C.A. Gottlund Otava I |
Talonpoikaiselämä Savossa: Naisella on keskimäärin neljä (kivijalka)paitaa. Nimi tulee vyötärön alapuolisesta aivinaisesta ellei vallan rotimaisesta karkeasta kankaasta kun taas yläosa on ohutta ja arvokasta palttinaa. Hameeseen kuluu viisi verkakyynärää. Näistä parempi saattaa olla villa- puolivilla sarssi- sarka- Englannin kerseyn kirsin- tai verkakangasta, mistä viimemainittu on ylivoimaisesti käytetyin.
Kerran mainitaan pitkäkarvainen friisi hollantilaisalkuinen polamit ja jopa silkkihamekin. Väreistä suosituin on punainen, vihreä ja sininen sitten ruskea, valkea ja musta. Paidan päälle tulee liivi tai röijy, jakku tai kasjakka. Liivi on mustaa verkaa tai raskia edestä nyöritettynä. Röijy tai jakku samoista villakankaista kuin hame ja verkaisia näistäkin enemmistö värinä musta. Lisäksi tulee esiliina ja huivi. Koristuksena metallinivelisetvyöt ja solki paidan sepalusta sulkemaan. Arkena käy rauta- tai vaskisolki ja juhlaan hopeainen. Jalassa on naisella kuin miehelläkin sukat ja arkisin tuohivirsut, kirkossa nahkakengät.
 |
| C.A.Gottlund Otava I |
Mies pukeutuu kesällä avina- tai piikohousuissa ja talvella sarkaan. Juhlissa joku voi olla säämiskähousuissa. Kesähousut loppuu polven alapuolelle kiinnittyen kalvosimella ja soljella. Säären suojana on sukka. Paidan päällä joskus nuttu, jakku tai palttoo, päässä patalakki ja vauraammilla kirkkoon hattu talvella turkislakki.
Käytössä Pohjois-Savossa on sääskiteltta kesäisin ja villapeitto talvella. Lähes joka talonpojan talossa on kolme sirppiä kaksi viikatetta ja kirves. Vaskikattila on kuitenkin kodin arvokkain väline. Paloviina yleistyy tällä vuosisadalla aiemman mallaspohjaisen olen rinnalle. Arvotavara säilytetään arkussa joita talossa voi olla kaksikin. Siinä on hopeat: risti ketjuineen, sormuksia, lusikoita lainojen pantiksi ja ehkä joku tuoppikin joka on suurin ja arvokkain. Tämä hyvien aikojen elämä rikkoontui helposti sodan tai viljakadon vuoksi.
1694 Tuomas Marttista sakotetaan puulle uhraamisesta Mikkelin vanhamäessä. Kuopiossa tavataan juhannuspäivän kirkkopäivänä uhrinyytejä (sisällyksenä kaksi sormea leveä ja kolme kyynärää pitkä pellava kaista jonka sisällä heinämytty ja kourallinen villoja siteenä vähän hamppua), oravannahkoja, kokonaisia oravia. Ehtoolliselle voidaan jättää rahaa. Antia on kierretty kolmesti päänpäällä ennen antoa. Tähän pakanuuteen aletaan puuttua. Mainittu Per Persson Bentinen Loppi ja Joutsa.
1695 Suuret kuolonvuodet 1695-97. Ruotujako valmiiksi. Savon jalkaväessä on 875 ja Viipurin 33 ruotua. Talonpojat valittavat ruotuihin laitetuksi autioita. Maaherran luvataan asuttaa autiot ruoturasituksen tasaamiseksi. Savon väkiluku on n. 40 000 henkeä ja sotavoimat siitä vajaa 4% eli 336 ratsumiestä, 1039 jalkamiestä ja viisi rakuunaa sekä n. 125 sotilasviran haltijaa. Savossa rakuunoiden värväys epäonnistuu jokseenkin täydellisesti kun niitä tulee vain viisi. Sigfrid 40v. Alkaa katovuodet 1695-96 jossa kolmasosa Suomalaisista menehtyy.
1696 Rossin pojat Simo, Matti ja Tuomas mainitaan Spasski Borisovassa. Sigfridille 41v. ja Marialle syntyy Urbanus.
Vuodesta 1696 alkaen Kuopion kirjurina toimii pitäjän aiempi nimismies Olof Strenghäll.
1697 Mainittu Bentinen Crister Taipalsaari. Kaarle XII (1682-1718) Ruotsin kuninkaaksi. Hän hallitsee vuosina 1697-1718. Iisalmessa varastetaan kirkosta 22 vaskitaaleria ja vuodenpäästä viinikassa 26 taaleria ja kirkonkassa lukitusta arkusta 55 taaleria 13 äyriä. Kuopiossa on kirkkoherrana Hoffrenius ja kappalaisena (eli apupappina) Mattias Mattihiae Mollenius. Piispa asettaa kirkkoherra-ehdokkaaksi Viipurin lukion tai muun koulun käyneitä ja näistä pitäjäläiset suorittavat valinnan.Murtolahtelainen Pekka Jalkanen esittää Kuopion käräjillä lankovainajansa kaiketi pielaveteläisen Heikki Niskasen (joka näyttää rahoittaneen koko pohjois-Savon puutteenalaisia) 12 saatavaa, joista kaksi Nilsiästä.
1699 Ilmassa on sodanuhka ja rajalinnoituksia miehitetään. Savon jalkaväestä 300 miestä päällystöineen Narvaan ja Nevanlinnaan. Voin ja kuivakalan tuotannon painopiste on siirtynyt 60 vuodessa Etelä-Savosta pohjoiseen. Sen sijaan eläinkauppa pitää jalansijansa. Yhtenä syynä pääasiassa maitse tapahtuva rahtaus josta eräät talonpojat kehittävät sivutoimen. 1639 viljan viljely on ollut vielä varsin vaatimatonta mutta nyt sitä tuotetaan jo kauppatavaraksi muuten paitsi Länsi-Savossa ja Iisalmessa.
1700 Alkaa suuri pohjan sota talvella 1700-1721. Sigfrid 45v.Kruunun vakinaiset joukot eli Karoliinit joutuvat liikekannalle talvella ja Savon jalkaväkirykmentti kootaan. Huhtikuussa Viipurista Narvan ja Tarton kautta edetään kohti Riikaa jossa Väinäjoen suun linnoituksen varusväeksi. Ratsuväki myös liikkeelle ja lisäksi otetaan kaksinnusmies kahdesta ruodusta tai ratsutalosta, joka tuottaa ongelmia kun palkkamies ei enää riitä ja perheenjäsenistä ei haluta luopua. Näiden harmaasarkanuttuisten sotilaiden lähtö tapahtuu kuitenkin marraskuussa ja tammikuun alussa ollaan Viipurissa. Myöhemmin tarvitaan vielä kolminnusmiehet kolmen talon ruodusta. Sillä aikaa Ruotsissa nopea voitto Tanskasta. Kesällä Narvan voitto Venäläisistä. Kuopio Kymenkartanon lääniin.
Kivekäs joukot (Liisilän ja Inkereen talonpoikia) tekevät ensimmäisen omatoimisen hävitysretken Inkerinmaalta Venäjälle. Aluksi Suomen sotavoimien Ylipäällikkö iäkäs kenraali Abraham Cronhjort kieltää omatoimisuuden armeijan toimintaa haittavana. Myöhemmin kuningas Kaarle XII salli sen. Ohtaanniemen, Vehkalahden, Hipanlahden ja Siikajärven kyläläiset anovat oikeutta käydä kelirikkoaikaan Kaavin kirkossa joka myönnetään.
1701 Sotatoiminta jatkuu Itämeren maakunnissa kesällä ja syksyllä venäläispainetta kohdistuu Nevajoelle. Henkikirjoissa siltavoutina Kuopiossa esiintyy Yrjänä Hanska 1701-04.
1702 Kaarle XII joukkoineen operoi Puolassa 02-07. Kuningas August viralta. 12 600 Venäläistä piirittää 275 miestä käsittävää Pähkinälinnaa kun sotapäällikkö Cronhiort ei rohkene häiritä heitä. Lokakuussa alkaa tykistötuli ja kahdenpäivän päästä linna antautuu. Lappeenranta menettää kaupunkioikeudet ja kaupankäynti keskittyy Viipuriin. Kuopiossa määrätään kappalaisen virkataloksi Risto Antinpoika Julkusen perintötalo Julkulanniemestä eikä hovioikeuteen tehty valituskaan auta. 1702 alkaen siltavoutina eli tieverkosta vastaavana toimii Erasmus Haran poika Jonas. Heikommin toimeentulevat ovat loisia myös Savossa ja sotaan tarvitaan täydennysmiehiä. Venäläiset tekevät laajan hävitysretken Inkerin kaakkoisosiin ja Savoon saapuu ensimmäiset pakolaiset.
1703 Maaliskuussa Kivennavalla tuhoutuu 600 miehinen Inkerin rakuunajoukko. Venäläiset valtaavat Nevajoen eteläpuolisen maakunnan ja Nevalinnan. Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin valtaamalleen maalle. Kivekkään vastarintatoiminta aiheuttavaa lisä-ärtymystä Venäläisissä. Kivekäsjoukot liittyvät perääntyvään armeijaan. Heihin puolestaan liittyy Savolaisia ja Karjalaisia. Näin siitä muodostetaan värvätty kevyt jalkarakuunaosasto. Suomen puolustuksen tueksi siirretään Liivinmaalainen ratsurykmentti ja kesällä tarvitaan täydennysmiehiä kotoa Viipuria vahvistamaan. Halla vie viljan. Talveksi miehistöä asutetaan maaseudun taloihin elätettäväksi ja mm. Inkerin värvätyn jalkaväenrykmentin väkeä on Savossa talvella 03-04. Pietari Suuri alkaa rakentaa Pietarin kaupunkia valtaamansa Nevajoen suuhun.
1704 Inkeristä matkaan nähtenyt Sipi, Simo Sippe, Sigfrid Pentikäinen 49v. saapuu perheineen Nilsiään tilalle Murdolax 3. Perheeseen kuuluvat lisäksi vaimo Maria, lapset Sigfrid k.15v, Anna 9v. ja Urbanus 8v. Murtolahti muodostuu kolmesta tilasta joista kaksi muuta ovat Sianjalkasella ja Lapvetisellä. Perimätiedon mukaan silloin on tullut silkkihattuinen ja -pukuinen mies. Kuopiossa kirjoille tullessaan oli esittäytynyt Kivekkääksi. Pappilassa hänelle kirjattiin "uusi" nimi. Matkaa (evakkona?) on tehty monta vuotta ja liikkeelle piti lähteä pois sodan jaloista. Inkerissä on ollut sukua. Murtolahden tilan koko on arviolta yli 3000 ha (isojaossa tehty laskelma).
Sortavalasta pakolaisväkeä Kuopioon tulee enemmänkin. Neuvokkaimmat ovat lähettäneet tavaraa tutulle varastoitavaksi jo vuonna 1700. Pääosalla evakoista on entisiä yhteyksiä Savoon jonne on helpoin palata rajaseudulta. Puutossalmessa on Kuopion kirkonkylän posti- ja majatalo. Kuopion nimismiehenä toimii 1703-05 Savisaaren isäntä pappissukua oleva Zachris Jooninpoika Argillander. Sitten samaa sukujuurta Henrik Hoffrén toimien ohi Isonvihan. Käräjiä pidetään kahdesti vuodessa, toimessa kaksitoista lautamiestä. Posti kulkee pääasiassa maitse ja suuri osa majataloista on postitaloina. Venäjä piirittää liivinmaalla joukoista kevennetyt Tarton ja Narvan huhtikuussa. Suomen armeijaa johtaa nyt Georg Johan von Maijdell joka etenee päästen Nevajoelle mutta joutuu sitten perääntymään. Jalkaväkeä täydennetään sotaväen ottoina. Tarto antautuu keskikesällä, Narva elokuussa. Talolliset joutuvat rahtaamaan veroviljansa Viipuriin. Savossa taistelut tuntuu kaukaisille joskin verorasitukset ja sotaväenotot rasittavat.
1705 Kuopiossa mainitaan Kivennapalainen sotapakolainen ja renki Kalle Kuhanen. Kuopion kappalaiset Henrik Mechelin asettuu Risto Julkusen ja Johan Mollerus Antti Julkusen paikalle perustettavaan virkataloon. Ruokoveden itärannalla sijaitsee vielä tunnettu Metelinkallion uhripaikka. Sotaväsymystä myös kotijoukoissa jatkuvien sotaväenottojen ja rasitusten johdosta. Myös halla vie viljan. Maijdell yrittää muutamia hyökkäyksiä kesällä Nevajoen suunnalla uhaten Hirvisaarelle perustettua uutta kaupunkia Pietaria tuloksetta. Kaksinnusjoukoista melkoinen osa ja vakinaisistakin osa talvehtii kotona tai rintamailla talojen elätettävänä niin tänä kuin muinakin talvina.
1706 Kerimäellä Kuopialainen Lauri Makkonen joutuu sakkoon yritettyään ensikertalaisena edistää asiaansa maariidassa pakanakonstein. Hän oli heittänyt tuomarinpöydälle kangaspussin jossa on kaksi lastua ja villasykkyrä. Kesällä Majdell yrittää uhata Pietaria taas tuloksetta. Syksyllä puolestaan venäläiset kokoavat 13 000 miestä, 5000 ratsuväkeä ja 2000 kasakkaa käsittävän joukon, jolla edetään aina Viipuuriin asti tätä piirittämään. Samaan aikaan on Lappeenrannassa markkinat ja Viipurin porvareille tulee hätä päästä kotiin ohi piirittäjien. Lokakuun loppuun piiritys kuitenkin raukeaa venäläisten vetäydyttyä.
1707 Kaarle XII joukkoineen Venäjällä 1707-09, tappio Pultavassa. Savossa on talvisin vaikeuksia majoitettavien sotilaiden häiriköidessä eri tavoin. Sotaväen otoissa eräät upseerit keräävät sijaan lunnasrahoja saamatta miestä hankituksi. Sepän ammatti ei ole enää talollisen sivuansio vaan sepät alkavat olla päätoimisia.
1708 Kuningas lähtee itään aikomuksena uhata Pietaria. Kenraali Lybeckerk antaa lähtökäskyn 11500 miehelle ja joukot etenevät kohti Nevajokea rohkenematta uhata suoraan Pietaria vaan joki ylitetään inkereenjoen suulla venäläiset karkottaen. Näin edetään aina Kaprioon saakka jossa taistelu jossa vihollinen lyödään. Voitto ei ole kuitenkaan ratkaiseva ja niin kutsutaan suomenlahdella liikkunut laivasto-osasto Kolkanpäähän kuljettamaan joukkoja turvaan. Ratsut ja kuormastohevoset on teurastettava. Samaan aikaan pääarmeija etenee Mohileviin kohti Moskovaa perässään Lewenhauptin joukot. Smolenskissä vastassa on venäläiset ja kuningas kääntyy (ilman tukea ja huollonkin puutteessa) etelään kohti Ukrainaa. Perässä tarpova Lewenhauptin joukot saavat kosketuksen viholliseen Liesnajassa jossa on melkoiset menetykset. Tykistö ja kuormasto hyläten pääarmeija saavutetaan ukrainan rajoilla sitoen näin venäjän voimat etelään. Paine Suomessa hellittää.
1709 Kaarle XII sotii Pultavassa jossa tappio miesylivoiman alla. Sittemmin hän ajautuu Turkkiin ollen siellä vuodet 1709-14(!) (Benderin kalabakiikki -13) yrittäen lepäilyn ohessa saada sulttaania sotaan Venäjää vastaan.
1710 Tsaari Pietari I ryhtyy todenteolla valloittamaan Liivinmaata ja Viroa. Linnoituksissa riehuva rutto auttaa hyökkääjää. Myös Viipuria ja Käkisalmea vastaan keskitetään voimia 18 000 miestä. Ylipäällikkö Lybecker vetäytyy jättäen kaupunkiin 5000 miestä. Kevään tullen piiritys kovenee ja linnoitus antautuu saamatta apua. Venäläiset pettävät lupaamansa vapaan lähdön. Joukot (joukossa savolaisia) liivinmaalla ja Virossa antautuvat. Ratsuväen eversti joukkoineen suojaa Savoa lähinnä Kivekkäitä jahdanneilta venäläisiltä. He ovat Taneli Luukkosen ja Pietari Långströmin johtamina saaneet aikaan suurta vahinkoa viholliselle. Kuopion nuoriso saa kiitosta osattuaan katekismusta selityksineen.
1711 Jalkaväen järjestely käynnistyy uudestaan kenraali Karl Nierothin käskystä ja alipäällystöön sekä miehistöön alkaa ilmestyä myös joukko säätyläisnuorukaisia. Jalkaväkeenkin otetaan (lähinnä omien säästämiseksi) Inkeriläisiä, Kannakselta ja Käkisalmesta tulleita sotapakolaisia. Helmikuussa aloitetaan hyökkäys ja Parikkalassa saadaan voitto. Seuraavaksi venäläisten varikolle suoritettu yllätys epäonnistuu Ruotsin valtaan kyllästyneen Parikkalan koitsanlahtelaisen Kalle Vaskisen kavallettua aikeen ja vihollinen ehtii evakuoida pääosan varastoista. Parikkalan talonpojat ovat kavaltaneet miehittäjälle jo aiemmin maarakuunoita eli inkeriläisiä sissejä. Taistelu voitetaan ja saaliiksi saadaan mm. 200 hevosta. Kesällä päälliköksi vaihtuu taas Lybecker joka luopuu taistelutta karjalasta vetäytyen kymijoen länsipuolelle. Luukkosen joukot kärsivät ensimmäisen tappion likellä Viipuria.
1712 Venäläispaine kohdistuu Mäntyharjun- Hirvensalmen suuntaan Taneli Luukkosen siirrettyä tukialueensa sinne. Myös paikkakuntalaisista nousee valituksia joukkojen omavaltaisesta vapaakyydeistä ja muusta kurittomuudesta. Kesällä eversti Tshekin onnistuu etenemään aina Mäntyharjulle saakka asettuen Toivolan kylään. Nyt järjestetään armottomia ulosottoja, uhataan pampuin pappeja, kylänvanhimpia ja nimismiehiä. Lisäksi miehittäjä aiheuttaa pahan nälän ja rehupulan tuoden tullessaan hevoskapin. Lukkonen joutuu vetäytymään Pertunmaalle joka näin säästyy hävitykseltä. Venäläiset tekevät hävitysretkiä Puumalan kautta Sulkavalle, Savonlinnan liepeille, Kulennoisiin ja uudelleen Puumalaan.
1713 Juvalla talvehtii suomalainen ratsukomppania. Sulkava joutuu miehittäjän hävitysretken kohteeksi ja mm. nimismies pannaan keittämään heille viinaa. Paikalliset joutuvat tappojen, hävityksen, rosvouksen ja pakkooton uhriksi. Venäläispaine siirtyy Uudeltamaalta Hämeeseen, ja Karjaalla viivyttävät 20 elokuuta savolaisjoukotkin.4. Lokakuuta tulee ratkaiseva tappio Pälkäneellä vihollisen saadessa mm. Savon joukot hajalle ja miehitysaika eli Isoviha (1713-21) alkaa. Loppuvuodesta upseerit keräilevät kotiin palannutta miehistöä marssittaen ne pääjoukkojen yhteyteen pohjanmaalle.
1714 Urbanus on 18v. Venäläiset liikkuvat mm. Hirvensalmella saaden kosketuksen kokoiseensa (40 miestä) suomalaisjoukkoon kärsien tuntuvan tappion ja hevosten menetyksen. Kangasniemellä suomalaiset saavat kosketuksen miehittäjän joukkoihin (80 miestä) tuhoten tämän. Helmikuun 14 käydään Isokyrön Napuella ratkaisevat taistelut jossa suomen joukot lyödään hajalle. Täältä Venäläiset ratsujoukot palaavat etelään Kuopion kautta pakkoverottaen tienvarsia. Kesäkuussa miehittäjä työntyy Savonlinnaan piirittämään Olavinlinnaa 6 viikoksi jonka jälkeen linna antautuu. Ryöstöjen pelossa Savonlinnassa vuorostaan piilotellaan omaisuutta ja sitä on lähetelty rintamaille mm. Savoon. Jossa puolestaan kiertelee väenotossa mm. Ltn. Gustaf Henrik Ehrenroot. Miehittäjän jalkaväki (1000) majailee Kuopion Savilahdessa neljä päivää marssitaukoa ryöstäen talon viinapannuineen. Marssijoukot aiheuttavat vahinkoa muuallakin mutta taistelutoimet Savossa päättyvät tähän Venäläisten miehitykseen. Elokuussa Karjalan ratsurykmentti kahakoi suojaten vetäytyviä Suomalaisia Vähässäkyrössä. Virkamiehet enimmäkseen pakenevat kuninkaan käskyn mukaan niin myös Nils Södermarck Kuopiosta jättäen arkistonsa paikoilleen. Venäläiset löytävät paperit käyttäen ne panoskääreiksi tai muuten hävittäen.
1715 Pohjolan satoja vuosia kestäneen "pienen jääkauden" kylmin huippu on saavutettu ja "Maunderin minimi" päättyy. Tämän jälkeiset historian kylmät jaksot pohjolassa ovat kerta kerralta miedompia. Kaarle palaa Ruotsiin ja lähes kaikki omistusmaat on menetetty. Ruotsissa laajat hallinnon ja verotuksen uudistukset aiheuttavat virkamiesaatelissa katkeraa vastustusta. Kajaanin linnassa torjutaan Savon läpi edennyt venäläishyökkäys joulukuussa. Samaan aikaan Karjalan ratsurykmentti taistelee Suomen länsirajalla Kemissä ja vielä helmikuussa Kaakamossa Kemin länsipuolella. Täältä vetäydytään Uumajaan. Miehittäjältä salassa Nilsiän Sänkimäessä kyläläiset rakentavat metsäriihen Kauppisenjärven Kinahmin puoleiselle rannalle keskelle synkkää korpea. Paikka saa näin nimen riihiranta. Nilsiän Lehtomäkeen rakentaa hevosen omistava mies (ratsusotilas?) tallin isovihaa paeten asumuksekseen. Piilopirtin nimeksi tulee ajan myötä tallikorpi.
1716 Urbanus on 20v. Tukholmassa olevassa Savon jalkaväkirykmentissä on 44 Kuopiolaista joista 4 on lukutaitoisia ja 31 Iisalmelaista joista 13 lukutaitoisia. Kajaaninlinna puolustautuu ampuen tykinluotien loputtua kiviäkin piirittäjä Tshekinin joukkojen niskaan joutuen lopulta antautumaan 24 helmikuuta. Väki vangitaan vastoin lupausta ja toimitetaan Venäjälle. Suomen miehitetyt alueet jaetaan komissariaatteihin ja Iisalmen sekä Kuopion 574 taloa hallitsee Lorenz Ranström. Veron kannossa mukana on venäläisiä sotilaita. Sotavoimille tärkeä tiestö pidetään kunnossa ja Kuopiossa siltavoutina on Lauri Tiihonen. Tielinja Joroinen-Leppävirta-Kuopio on rakennettu jo rauhan aikaan. Näihin aikoihin tietä jatketaan Iisalmeen seuraavasti: Kelloniemestä lossilla Ranta-Toivalaan. Rissala lännenkautta-Hakkarala-Kasurila jatkaen myöhemminkin käytössä olevaa uraa pitkin Iisalmeen. Sieltä taas on aukaistu urat jo rauhan aikaan Vieremän kautta pohjanmaalle ja Sukevan suuntaan Kajaaniin Nimismiehenä Kuopiossa jatkaa vanha tuttu Henrik Hoffren ohi Isonvihan (vuoteen 1717 asti). Nilsiästä vastaavana lautamiehenä toimii Matti Väänänen. Lisärasitukseksi miehittäjä velvoittaa talonpojat 6-7 talon ruoduissa varustamaan mies (joskus lisäksi hevonen) ropottityöhön rakentamaan Viipuria ja vasta perustettua Pietarin kaupunkia. Savossakin saadaan tottua miehittäjän itäiseen tapaan voidella virkamies oman asian edistämiseksi. Savossa kiertää sissiosasto väenotossa johtajanaan Inkeriläinen Pohjanmaanrykmentissä palvellut tunnettu sissi Majuri Salomon Enberg.
1717 Miehitetyssä Savossa kiertelee väenotossa sissipäällikkö Lauri Kärki joka Taneli Luukkosen tavoin on ylennetty upseeriksi (kapt.) vapaakomppaniansa päällikkönä saaden sukunimekseen Kerckisudd (udd= kärki). Propagandauutisena sissitoimintaa vastaan maakuntaan asetetaan miehittäjän joukkoja jotka jäävät talollisten rasitukseksi.
1718 Kaarle XII käskee joukkonsa Norjaan. Armfelt johtaa tätä Trondheimiin suuntautunutta surullisen kuuluisaa retkeä 7500 miehen voimin. Joukosta puolet on Suomalaisia ja heistä 600 Savolaisia. Savon jalkaväkeen kuuluu 385 miestä sekä päällystö. Sissipartiot ovat saaneet mukaan ainakin 44 miestä Savosta. Kuningas kuolee Norjan retkellä. Toisen tiedon mukaan Fredrikstenin linnan piirityksessä marraskuun 30 päivän ilta. Alkaa tuhoisuudestaan kuuluisa paluumarssi lumimyrskyissä ja pakkasessa yli tunturiharjanteen. Tuntureille Savolaisia jää 87 miestä. Loppujenkin saadessa eriasteisia paleltumavammoja. Ruotsin kuningattareksi Ulriika Eleonoora.
1719 Kuopion jatkettu kirkko palaa elokuussa ja uuden rakentamisesta päätetään talvella 1722. Venäläiset tiukentavat otettaan lisäten miehitysjoukkoja. Suhteellisen rauhalliseen Savoon tulee väkeä asumaan mm. Pohjanmaalta.
1720 Koko Savossa otetaan kolmasosa viljasadosta veroksi. Olojen vakiintumisesta kertoo Lappeenrannassa pidetyt markkinat sitten pohjan sodan. Venäläiset hyökkäilevät Uumajassa ja muuallakin Ruotsin rannikolla. Talonpoikien postivelvoitetta hankaloittaa Venäläisten upseerien omavaltainen kievarihevosten käyttö. Ruotsin kuninkaaksi tulee Fredrik I.
1721 Urbanus on 25 vuotta ja 21 vuotta käyty Pohjan sota päättyy Uudenkaupungin rauhaan elokuun 30 päivä. Tähän päättyy myös Ruotsin suurvaltakausi. Rauhassa Ruotsi menettää mm. Baltian ja Inkerin. Tieto rauhasta leviää pian Savossa oleville miehittäjille jotka ryhtyvät laittomiin pakkoluovutuksiin. Näitä opitaan väistämään yhtä pian. Lappeenrannassa pidetään markkinat. Kruunun palattua valtaan kuninkaan menettäneessä Ruotsi-Suomessa siirrytään säätyjen valtaan. Suomen kielen asemaa parannetaan mutta talouden kehittämisessä Suomi jätetään Ruotsista jälkeen. Savossa syytellään sissejä menneen miehitysajan vastarintatoimista ja pakkoluovutuksista, joita pidetään isänmaan hävittämisenä. Tiloista kruunulla 70%, rälssillä 7% ja perintötalonpojilla 23%. Pohjois-Savo säästyy miehitysajasta vähimmällä verrattuna muuhun Savoon. Sodan takia autioituneet asutetaan ripeästi puutteen poistamiseksi. Jos ei löydy sukua tilan saa kuka tahansa. Vahinkojen laajuudesta riippuen tilat saa useita verovapaita vuosia.
 |
| Uudenkaupungin rauha vuonna 1721. |
1725 Venäjällä Keisarinnaksi nousee Katariina I.
1726 Urbanukselle (30v.)ja vaimolleen Margareta Taskiselle (32v.)syntyy Påhl 24.1.1726
1727 Venäjällä hallitsijaksi tulee 12 vuoden ikäinen "pikku" Pietari II.
1730 Ensimmäistä Suomalaista filosofian väitöskirjaa valmisteleva Gabriel Maximus on kotiopettajana Kuopion pappilassa Argillandereilla. Venäjällä valtaan nousee keisarinna Anna.
1733 Sigfrid Pentikäinen kuolee 78 vuotiaana 28.4.1733. Murdolax 3 tilan perii Urbanus 37 vuotta. (1696-11.7.1758 k.62v.)
1735 Urbanuksen tila kuuluu ruotuun 69.
1738 Nilsiään perustetaan Kuopion rukoushuonekunta.
1740 Venäjällä valtaan Iivana VI.
1741 Hatut aloittavat sodan Venäjää vastaan. Revanssia käydään vuosina 1741-43. Venäjällä valtaan nousee Elisabet.
1743 Sota päättyy Turun rauhaan, jossa kruunulle aiheutuu lisää aluemenetyksiä. Torpan saa rakentaa perintötilalle verottomana. Georg Magnus Sprengtporten perustaa Suomen ensimmäisen upseerikoulun Rantasalmen laajaan Savolaispitäjään.
 |
| Turun rauha vuonna 1743 merkitty punaisella. |
1745 Påhl (19v.)vie vihille 20.10.1745 Christina Toivosen (20v.)
1747 Koska ”liiat” talollisten pojat eivät halkomiskieltojen takia halua avioitua annetaan astus joka sallii tilojen halkomisen 6-8 osaan. Lupa kihlakunnan oikeudelta.
1751 Ruotsin kuninkaaksi Aadolf Fredrik.
1752 Aadolf Fredrik tekee kesällä matkan Suomeen. Hän on ensimmäinen Ruotsin kuningas Suomessa yli 120 vuoteen.
1756 Påhlille (30v.) ja Christinalle (31v.)syntyy viides lapsi ja ensimmäinen poika Anders I 20.5.1756
1758 Urbanus 62v. kuolee Murtolahden suurtilalla (C Pentickala skattehem eli Pentikkälän perintö/verotilalla N:o 3 11.7.1758, ilmeisesti nykyisen Lassilan tienoo).Vaimo Marketta Taskitar elää 5 vuotta pitempään. Påhl 32v. (Nilsiään rakennetaan pieni ja katoton(?) rukoushuone. Kuopio saa kaupunkioikeudet. Urbanuksen talo kuuluu ruotuun 69.
1762 Venäjällä valtaan Pietari III ja samana vuonna leskeksi jääneestä vaimosta tulee keisarinna Katariina II "Suuri".
1767 Påhlin tila kuuluu ruotuun 69.
1769 Nilsiään tehdään ensimmäinen kappeli.
1771 Ruotsin kuninkaaksi nousee Kustaa III.
1775 Kuopion lääni perustetaan. Palohaavan hoitamiseksi tehdään seuraava voide: Otetaan hienoa tuhkaa kolmesta eri sisäuunista ja sekoitetaan kermaan. Mukaan kuuluu lukukin mutta voide auttaa ilman sitäkin niin jotta palaneeseen ei tule edes rakkulaa. Munuaisvaivoihin keitetään pienessä pannussa katajanmarjoja, puolukanlehtiä ja siankärsäheinää josta tulee hyvänmakuinen juoma.
1777 Syntyy herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen Lapinlahdelle talollisen pojaksi.
1782 Påhl Bendikäin tila kuuluu ruotuun 69.
1784 Isojako murtolahdessa. Kylän kolme tilaa jakaantuu seitsämäksi. Tila N:o 3 jaetaan Urbanuksen lasten kesken tiloiksi N:o 6 Påhl s.-26, N:o 5 Urbanus -28 ja N:o 7 Pehr -34. Muut sisaret: Sigfrid –23 kuolee 18 vanhana. Maria -30, Johannes –33 (kuolinajasta ei tietoa), Anna –37 ja Margareta –40. Påhlin tila N:o 6 on 2148 tynnyrialaa eli yli 1000 ha asuttaen 106 henkilöä. Veljellään Pehrillä on samankokoinen (ja hän jää myöhemmin torppariksi poikansa Urbanuksen ottaessa tilan hoitoonsa). Urbanus s.1728 veljeltä tila N:o 5 liukuu Herr Landräntemästaren eli maavuokramestari Edbomille. Påhlin ja Urbanuksen tiloista peräti 2/3 ”hyvää kaskimaata”.
Påhlin –26 (vaimo Cristina Toivonen) tila N:o 6 jakaantuu Påhlille ja pojilleen seuraavasti:
Tila N:o 6.2 Pieksänkoskea viljelee Påhl –26 (isä), Tilaa N:o 6.1 isännöi Andres I (28v. Påhlin poika) s.20.5.1756 (nykyinen Paavolan ja Leskelän tienoo) ja Tila N:o 6.3 hoitaa Påhl (Påhlin poika 1769-1807 k.37v Koskiniemen, Lassilan ja Lyytikkälän tienoot).
Muut Påhlin –26 lapset ovat: Reeta s.1747, Christina s.1749 (Mies sotilas Juho Bucht Kuopio Hakkarala 4 Myöhemmin Pieksä 3 Pelonniemi), Maria s.1751 (mies Pekka Rissanen), Helena s.1754 (Mies Matti Ruuskanen, Reserviläinen Murtolahti 3), Anna s.1758 (mies torpparin poika Olli Voutilainen, Tuusjärvi), Kaisa s.1761-62, Paavo 1763-63, Henrik s.1767-91.
Anders I:n lapset ensimmäisestä liitosta Leena Heikkisen kanssa ovat kaksoset Helena ja Christina s.1776 joista molemmat kuolevat äitinsä kanssa vähän jälkeen syntymänsä. Vuoden päästä vuonna 1777 maaliskuussa Anders I vie vihille Anna Erkintytär Vartiaisen ja joulukuussa syntyy Paavo joka kuolee kahden vanhana. 6.1.1780 syntyy Anders II (1780-1838). Muut sisarukset ovat: Christina s.1782 (mies Matti matinpoika Pitkänen Kuopio Hakkarala 4), Erik 1785-86, Påhl s.1786-1833 (Myöhemmin Kuopio Pelonniemi 2, 1 tytär), Petter s.1792-1825 (Murtolahti 3, 4 tytärtä) ja Mooses s.1799-1800.
Näin Anders I:n haaraa Anders II on ainoa, joka jatkaa suvun nimeä. Murtolahdessa asuu nyt näin isojaon jälkeen Väänäsiä, Parviaisia, Miettisiä, Roinisia ,Hartikaisia, Lukkarisia, Rissasia, Ruuskasia, Vainikaisia ja Savolaisia. Heistä monet ovat Urbanus tai Påhl Pentikäisen vävyjä.
1788 Kustaa III:n sota.
1790 Alkaa kylmä kausi "Daltonin minimi" joka kestää vuosina 1790–1830. Värälän rauha jossa ei rajamuutoksia.
1791 Påhl kuolee 22.5.1791 65v. Vanhana poikansa Anders I on 35v. ja pojanpoika Anders II 11v.
1792 Kustaa III:n tultua murhatuksi Ruotsin kuninkaaksi nousee Kustaa IV Aadolf. Koska hän on vain 13-vuoden vanha hänelle tulee holhoojahallitus vuoteen 1976 saakka.
1795 myös Påhl Pentikäisen tilalle ruotuun 69 osakkaaksi ilmestyy Kon. Räntmäst. Edbom.
1796 Venäjän keisariksi Paavali I.
1797 Nilsiään valmistuu puinen ristikirkko.
1801 Venäjällä valtaan nousee Aleksanteri I
1805 Anders II 26v. vie vihille 10.3.1805 Maria (Maija) Pekkarisen 27v. Isännöiden Murtolahti 3 tilaa. Antti Petter syntyy 30.11.1805 (Asuen myöh. Vuotjärvi 10 ja 1856 Haluna 12), Henrik I 8.5.1808, Påhl 8.10.1813, Eeva 3.9.1816, Stffan 20.5.1819 ja Maria Helena (Maja Lena) s.1823
1808 Suomen sota (1808-09)
1809 Haminan rauha jossa Suomi liitetään Venäjän alaisuuteen autonomisena suuriruhtinaskuntana. Vuosisataisesta Kruunun alustalaisuudesta johtuen sota tuntuu suuresta osasta Suomen kansaa "hävitylle". Siitäkin huolimatta että Suomalaisuusajatukset ovat orastaneet jo pitemmän aikaa ja ne ovat johtaneet valintoja idän sekä lännen välissä. Se että Kruunu on laiminlyönyt Suomen kehittämisen viimeisen sata vuotta keskittyen pelkän hyödyn ottamiseen ei ole heille eduksi. Yksi uskoiseen Suomeen määrätään nyt uskonvapaus josta syystä Ruotsalaista tuontia olevat herätyliikkeet saavat voimakkaasti kannatusta (symbolisena vastaliikkeenä). Maaorjuutta ei oteta täällä käyttöön. Suomi saa Venäjään liitettynä autonomisen aseman. Yhteys Ruotsiin katkeaa ja heidän kuninkaaksi vaihtuu Kaarle XIII.
 |
| Haminan rauha 1809 raja punaisella. |
1812 Väkiluku Suomessa 1 milj.
1816 Nilsiä irrotetaan omaksi seurakunnakseen.
1818 Anders I kuolee 19.2.1818 62 vuotiaana, poika Anders II on 38v. Ja pojanpoika Henrik I on 10v.
1823 Anders II 43v.(herännyt, körttiläinen) muuttaa 1823 isännöimältään Murtolahti 3 tilalta perheineen Rissalaan linnanmäelle (nyk. Sydänmaa vuodesta 1840) Nilsiässä. Poika Henrik I on 15v. Hän opettelee maanviljelyn lisäksi suutarin taidon. Myöhemmin valmistuu kengät mm. vallesmannille. Aikuisella iällä hänelle tulee kerran -hengenahdistus. Joku naisihminen suosittelee käymään Paavo Ruotsalaisen juttusilla mutta neuvo ei kelpaa. Ahdistuksen jatkuessa hän kuitenkin päättää mennä ja saa apua. Näin hänestä tulee herännyt isänsä tapaan.
1830 Pohjolan viimeisin kylmä jakso "Daltonin minimi" päättyy.
1832 Elias Lönnrot viettää Nilsiässä muutamia kesäpäiviä vieraillen Pisanvuorella.
1836 Henrik I 28v. vie vihille Anna Miettisen 20v. 27.12.1836 (ja Maria syntyy1838, Johan (Juho)s.1840. Anders s.1842-66, Helena s.1844 ja Henrik II s.28.12.1847)
1838 Anders II kuolee 58vuotiaana, poika Henrik I on 30v.
1843 Valmistuu Nilsiään puinen kellotapuli (ollen pystyssä vielä 160 vuoden päästä 2001).
1847 Henrik II syntyy.28.12.1847
1848 Henrik I 40 vuotta muuttaa 1848 perheineen ostamalleen Syvärilä 6:n tilalle Levämäen Pitkässälahdessa Palonurmen kylässä tullen näin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen naapuriksi. Miehillä on herännäisten sanoiksi -hengen yhteys. Vaurastunut Paavo lainaa Henrik I:lle tilakaupassa tarvittavaa rahaa ja myöhemmin takaisin maksun aikaan Ukko Paavo kieltäytyy ottamasta korkoa sanoen –sinä meinaat minut syntiin langettaa (koronkiskonnasta). Henrik II on nyt vuoden vanha.
1850 Peter syntyy 18.2.1850 eläen lähes viisivuotiaaksi kuollen 25.12.1854.
1852 Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen kuolee Aholansaaressa. Heränneet tapaavat nimittää ei heränneitä ”suruttomiksi”. Herik I:lle ja Annalle syntyy vielä Anna 1852 ja Paul (Paavo) 13.4.1855 (myöhemmin tunnettu puuseppä)
1858 Henrik I:n (50v.)vaimo Anna kuolee 22.4.1858 ja seitsemän lapsen leski vie uuden vaimon Anna Tuovisen (27v)vihille 12.12.1858. Vilhelmiina syntyy 1859, Eeva 1861-63 ja nuorimmainen Adolf 1865. Pojat tapaavat kirmailla kesäisin pitkillä hiekkarannoilla jossa hiekka on hyvin hienoa. (Myöhemmin kun Syvärin pintaa lasketaan yhteensä 3,8 m mahtavat rannatkin ”katoavat” vesirajan siirtyessä kymmenien tai yli sadan metrienpäähän). Pojista Paavo on kätevä käsistään ja hirsikehikon päälle rakennetun savutuvan uunin alla hän tekee ensimmäisen karmastuolinsa, joka on purettava jotta sen saisi luukusta ulos.
1866 Anders kuolee kesken heinän seivästyksen niille sijoilleen ja tämän johdosta veljensä Henrik II kokee uskoon herätyksen.
1872 Henrik I isä kuolee 16.4.1872 64v. pojat Johan (Juho) on 32 vuotta, Henrik II (Heikki)25v. ja Paul (Paavo) 17v.
1876 Henrik I:n perilliset (kauppakirjassa Juho ja Heikki)myyvät Syvärilä 6 tilan Saunaniemen Pirisille. (Myöhemmin Mooses Pirisen leski avioituu Hermanni Jenun kanssa asuttaen näin Syvärilä 6:tta). Pojista Johan (Jussi) ostaa osuudellaan tilan Varpasjärven Siikakoskella nimeltään Paloinen 3. Hän ottaa auliisti huollettavakseen nuorempana ihan ”virkeän” mutta sittemmin henkisesti häiriintyneen Maria siskonsa ja 11 vuoden vanhan Adolf velipuolen. (Myöhemmin Jussin kuoltua perilliset käyvät käräjiä Marian hoitovelvoitteesta pyrkien saamaan muut sisaret osavastuuseen hoidossa tässä onnistuen) . Marialla on pelkona Toivosen työkalu eli haudankaivajan lapio ja puheet on muutenkin uskon värittämiä kuten huoli armon saamisesta. Jussi on kätevä käsistään ollen melko tunnettu taidoistaan taitaen myös kirjoitustaidon. Myöhemmin Iisalmessa toimii hänen jälkeläisiä rakennusurakoitsijana. Henrik II ostaa osuudellaan Tilan Nilsiän Halunalta. Tilaan kuuluu vielä tässä vaiheessa myöhemmin Taskilaksi irrotettu osuus ja täällä hän asuu alkuun poikamiehenä ollessaan. Paul (Paavo) juo perintönsä jääden velkaan 200 mk, mikä onkin aika paljon tämän ajan rahaa. Sitten hän kuitenkin ryhdistäytyy mennen viideksi vuotta rengiksi Muuruvedelle Pelonniemeen useaankin taloon. Siellä hän myös tapaa tulevan vaimonsa. Sittemmin hän alkaa urakoida itse oppimansa puusepän taidolla menestyen lopulta varsin hyvin. Hän laittaa verstaan Muuruveden Matkussaareen vilkkaan (höyrylaiva)vesitien varteen ja kerran talvella ohi kulkee herroja pysähtyen Paavon vaimon Vilhelmiinan pitämään kahvilaan kysyen Paavolta -missä mestari on opin käyny. Johon tämä vastaa että –savutuvan uunin alla (jossa teki ensimmäisen karmistuolin osat).
1878 Henrik II (31v) vie vihille Anna Stiina Rissasen (28v) 26.5.1878 Konttimäestä ja pari asettuu (Taskilan talosta) nykyisen Pentikkälän paikalle. Isännällä on kädentaidot vähänlaiset ja heinänteon tullessa hän laittaa vaimon naapuriin sitomaan viikatteen terän. Kätevyyden isäntä korvaa uutteruudella. Hän tapaa soittaa virsikannelta.
1879 Väkiluku Suomessa 2 milj.
1880 Henrik II:lle (33v.)ja Annalle (30v.) syntyy Henrik III Rikhard (Riko, Riku) 26.4.1880 Kaaraslahti 14 , Hilda Maria 17.6.1883, Johannes (Juho) 1.9.1885 ja Anna Helena 23.8.1887
1893 Savo-Karjalan tammikuun numerossa kerrotaan Nilsiän uutisia.
1894 Kiertävä veistokoulu Nilsiään.
1902 Mikkelin sanomissa uutisia Nilsiästä.
1904 Puuseppämestari (Paul) Paavo urakoi Muuruveden kirkon puusisustuksen Se on yksi hänen urakoimistaan viidestä kirkosta. Myöhemmin vielä Terijoen, Koiviston ja Nilsiän uudet kirkot. Henrik III Rikhardista tulee setänsä tapaan puuseppä ja hän osallistuu kolmeen kirkkotyömaahan: Muuruvesi, Terijoki ja Koivisto.
1905 Valmistuu Lastukosken kanava.
1906 Nilsiän edellisenä vuonna valmistunut kivikirkko. Se on järjestyksessään Nilsiän kirkoista kolmas samalla kun seurakunta jakaantui kolmeksi seurakunnaksi. Puuseppä Paavo urakoi kirkkoon puusisustuksen.
1910 Savotar lehdessä kirjoittaa kirjeenvaihtaja Nilsiästä.
1917 Suomi itsenäistyy.
1918 Laki oikeuttaa torpparin lunastamaan tiluksen itsenäiseksi.
1920 Tarton rauha.
 |
| Tarton rauhan raja. |
 |
| Moskovan rauhan raja 1940 ja Pariisin rauha 1947. |
Lähdeaineisto:
Pentikäisen sukuseura, Pentikäisten sukukirja I
Kylätoimikunta, Palonurmen Keyrityn ja Syvärilän kyläkirja
Kyösti Julku, Suomen itärajan synty
Veijo Salonheimo, Savon historia II
Soininen Arvo Pohjois-Savon asutus
Heikki Kirkinen Karjala Taistelukenttänä
Sirkka Karskela, Sukututkijan tietokirja
Suomalaisen kirjallisuuden seura, Nilsiästä nilsittyä
Juho Pentikäisen 1885-1973 perillisten muistelmia vuonna 2001.
Paavo Pentikäisen 1922-2009 muistelmia vuonna 2001
