"Kauan aikaa sitten oli tullut ensimmäinen Pentikäinen tänne Nilsiän seudulle. Ovat sanoneet olleen sen herraskaisissa vaatteissa. Pojilleen kertonu, että viisi vuotta oli matka tänne kestänyt. Inkerin maalta alkujaan lähtenyt. Sitten ääntään madaltaen -kivekkäitä ollaan. Pappi laittoi kirjoihin uuden nimen Pentikäiseks." Näin kertoi isäni Paavo Pentikäinen (
N-M231) suvussa pojalta pojalle kulkenutta tarinaa.
Isieni isien muodostamaa sukupolvien ketjua kymmenen polvea taaksepäin seuratessa tosiaan päädytään Sigfrid (Sippe, Sihvo, Sipi) Pentikäiseen. Hän on Kuopion msrk:n hautauskirjojen mukaan ollut lähtöisin Inkerinmaan
Järvisaaren Järviinkylästä. Inkerinmaalta on säilynyt joitain
kirkonkirjoja tuolta ajalta, sekä lisäksi
tuomiokirjoja ja läänin
tilikirjoja. Inkeristä
tavataan Pentikäisiä jo 1600-luvun alkupuolelta, mutta toistaiseksi ei ole löydetty Sigfridiä.
Järvisaaresta löytyy vielä nykyäänkin
Pentikäisenjärvi.
Ei siis ole tietoa siitä, onko Sipi alunperin ollut "Sigfrid Pentikäinen", etunimeltään tuntematon "
Kivekäs" tai jokin muun niminen "kivekkään sissi". Vuosien 1695-1723 välisenä aikana katoaa tiedot monista kivekkäistä, eikä voida sen enempää todistaa kuin kiistääkään alussa mainittua perimätietoa kivekkäistä.
Suuri Pohjan Sota syttyi tsaari Pietarin hyökätessä 1700 Ruotsi-Suomeen Inkerinmaalle. Viimeistään sodan sytyttyä
Inkeriläisistä suuri osa lähti evakkoon. Jotkut talonpojista jäivät puolustamaan kotiseutujaan. Heitä alettiin kutsua kivekkäiksi ensimmäisen johtajansa mukaisesti.
Kivekkään sisseistä on kirjoitettu paljon historiallisia romaaneja. Ne kertovat todellisista henkilöistä. Tapahtumat ovat suullista perinnetietoa ja niiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta:
-Otawa III Lyhykäisiä tiiustuksia muinoisista
Suomalaisista Peä-Sotiloista C.A.
Gottlund (kirjoitettu ennen
vuotta 1830, julkaistu 1929).
-
Ison vihan kivekkäät - otteita välskärin kertomuksista
Z.Topelius (alkuperäinen ruotsalainen teksti vuodelta 1852).
-
Suomalaisia sankareita II,
Kaksi miekkaa kertomus
Taavetti Kivekkäästä (
Santeri Ivalo ja
Kyösti Wilkuna, 1921).
-
Antti Kivekäs on tunnetuin kivekkäistä kirjoitettu historiallinen romaani
Eevertti Pärnänen, 1922.
-Isoviha
Viljo Rauta, 1943 "Järvisaaren Mulosta kotoisin ollut Antti Simeoni Kivekkään kerrotaan liikkuneen heti sodan alkuvaiheista lähtien kahdensadan rahvaanmiehen kanssa sissitoimissa".
Kivekkäät on joka tapauksessa ollut todellinen, kotiseutunsa puolustamiseksi spontaanisti muodostunut vastararintajoukko tilanteessa jossa kruunu ei ole suonut kansalle turvaa. Ensimmäinen joukkojen
johtaja Kivekäs saattaisi myös olla suomennettu
sotilasnimi Sten.
Kivekkään joukkojen toimintaa on historian saatossa väritetty moneen suuntaan. Historiallisissa seikkailuromaaneissa se on tapahtunut liitoitellen ja virallista sotilastoimintaa edustavien joukossa vähätellen. Totuus lienee jossain välimaastossa. Kuten aina, tämänkin
vastarintaliikkeen toiminta herättää monenlaisia tunteita.
|
Karoliiniupseerin miekka vuodelta 1710 |
Kivekkään jälkeen joukot järjestettiin vakinaiselle kannalle jalkarakuunat nimellä. Joukkojen johtajaksi Nieroht nimitti taustaltaan Inkeriläisen talonpojan, kapteeni
Taneli Luukkoisen. Hänellä oli kahden muun komppanjan päällikköinä Iisakki Tillainen ja Simo Torikka. Alempina upseereina muun muoassa Jöran Wolmar,
veljekset Nuutti ja Paavo Koivistolainen sekä Olavi Tanhuanpää. Tästä löytyy myös
aikalais-
asiakirjoja.
Luukkoinen johti useita syvälle vihollisen alueelle tehtyjä retkiä.
Luukoisen kompanjan luutnanttina oli
Lauri Kärki ja kirjuri Berhard Anthonius. He puhuivat suomenkielen lisäksi venäjää ja ruostia ja he esiintyivät tarpeen vaatiessa vaikka talonpoikina tai tsaarin armeijan sotilaina. He saattoivat käyttää käyttää sotilasnimeä tai muita peitenimiä.
1710-11 riehui etelä-Suomessa rutto vieden väestöstä lähemmäs kolmasosan. Samoihin aikoihin venäläisten sotatoimiin tuli uusi vaihe kun ne laajenivat kattamaan Viipurin ohi koko Suomen. Ryöstön, raiskausten ja orjien oton toteutti partasuinen
Donin kasakka-armeija ennen näkemättömällä raakuudella. Näihin aikoihin aktivoituivat myöhäisemmän vaiheen sissit, kuten mm.
Pehr Långström Tapani Löfing.
Kivekäsjohtaja
Luukoinen joutui vuonna 1711 venäläisten vangiksi.
Hän pääsi pakenemaan jäädäkseen uudelleen kiinni vuonna 1712. Vedottuaan upseerin valtakirjaan hänet säästettiin ja vankikuljetuksessa Moskovaan hän karkasi häviten tämän jälkeen aikakirjoista vuonna 1713 lopullisesti. Jalkarakuunoissa palvelleet Kivekkään sissit liitettiin
vakinaisiin joukkoihin.
Luukkoisen leski
Maria Lempiäinen meni sittemmin naimisiin tämä kompanian kirjurin Antoniuksen kanssa.
Sairakkalassa asuneesta Antoniuksesta tuli vanhoilla vuosillaan vielä
Hollolan kihlakunnan edustaja Ruotsin kuningaskunnan valtiopäiville.
Vuoden 1710 venäläis hyökkäyksen edellä saapuivat taajenevat pakolaisjoukot toinen toistaan hurjempia tarinoita kertoen. Johtavien virkamiesten ohella
väkeä siirtyi myös
Ruotsiin evakkoon. Ruotsi-Suomi oli käytännössä lyöty 1714 Napuen taistelun jälkeen.
Suomessa alkoi erittäin raakana tunnetun venäläisen ylivallan aika vuosina1714-21, se tunnetaan paremmin
isovihana. Venäläiset uhkasivat ennen sodan päättymistä Ruotsiakin aiheuttaen rannikolla tuhoja.
Suomesta siirretyt, siis Ruotsin armeijan suomalaiset joukot komennettiin hyökkäykseen
Norjaan vuonna 1718. Kuninkaan kuoltua vetäytyvä 5000 sotilaan joukko kävi lumimyrskyssä kuolonmarssin, josta hengissä selvisi vain 1500 miestä. Selviytyneiden joukossa rykmentinpastori
Henrik Argillander. Norjan retkellä kohtasi kohtalonsa myös Luukkaisen aseveljenä ollut, savolaislähtöinen
sissikapteeni
sotilasnimeltään Pietari Långström.
|
Henrik Argillander |
Viimein vuonna 1721 allekirjoitettiin Uudenkaupungin rauha. Ruotsi oli lyöty ja tähän päättyi lopullisesti Ruotsin Suurvaltakausi. Kaakkois-Suomi jäi venäjälle. Alkoi väestön paluumuutto Ruotsista Suomeen sekä jälleenrakennus. On arvioitu että Suomen noin 500 000 asukkaasta 200 000 eli lähes puolet menehtyi vuosina 1700-21.
Sodan veteraani Argillander jatkoi tämän jälkeen
Savossa alle tuhannen hengen Kuopion taajaman, ja samalla koko Pohjois-Savon ainoan kirkon kirkkoherrana vuodesta 1722 alkaen. Hän oli virassa kun Sippe porukoineen merkittiin kirjoille Murtolahteen.
-----------------------------------------------------------------------------
Sippe (Sigfrid) Pentikäinen (1655-1733)
Sigfrid (Sippe,
Sihvo, Sipi) on syntynyt
Järvisaaren kylässä Inkerissä vuonna n. 1655 (vuosi on laskettu hautausvuodesta). Järvisaari kuului tuossa vaiheessa
Jeroselskin,
Jeroselskoin Pogostaan. En kyllä ihmettelisi jos Sipen todellinen syntymävuotensa olisi kymmenen vuotta myöhemmin koska eliniäksi on kirjattu huomattavasti vanhemmaksi kuin pojillaan tai pojanpojilla.
Järvisaaren kylä
Pentikäisenjärven rannalla sijaitsi Oserassa äärimmäisenä tuolloisen Venäjän rajalla. Pentikäisiä on asunut seudulla jo
1500-luvulla Uudella kirkolla Metsäkylässä. Sipillä on vaimo Maria Lempinen (k.1739). On mielenkiintoinen yhteensattuma, että Kivekkään sisseistä myös Luukkoisen vaimo oli Marian täysnimikaima.
Lapset:
Risto s. noin 1690. (Riston lapsi Walborg s. noin 1720 Kuopion msrk, Murtolahti otti 1745 puolisokseen saman ikäisen Staffan Leskisen Hiltulanlahdesta).
Anna s.1695 (otti puolisokseen 1731 itseään paljon vanhemman Pelonniemeläisen Eskil Horttanaisen Murtolahdesta. Hänen kanssaan lapset Staffan ja Anna).
Urpo (Urbanus ) syntyi vuonna 1696. Urpon syntymisen aikaan olivat ankarat
katovuodet jota,
seurasivat puute ja taudit. Sippe oli neljänkymmen yhden ikäinen ja kaiken lisäksi raja-alueella Inkerissä alkoi olla levotonta.
Suuri kysymys on se missä Sippe oli ja missä hänen perheensä oli vuosien 1696-1718 välisenä aikana?
Isovihan aikainen
siviilihallinto alkoi vuonna 1717. Perimätarinassa kerrottu viisi vuotta kestänyt matka voi tarkoittaa
evakkotaipaletta tilapäisine asuinpaikkoineen. Matkalle oltaisiin lähdetty jostain vuonna 1718.
Sissikompanjat lakkautettiin vuonna 1720.
Uudenkaupungin rauha tuli elokuussa 1721. Kuopion seudulle saavuttiin viimeistään vuonna 1722 ja Niinimäkeen viimeistään vuonna 1723. Tällöin Sipen lapsista Urpo (27 vuotta) sai ensimmäisen lapsensa paikkakunnalla syntyneen vaimonsa kanssa. Vuonna 1725 Sippe oli siis jo yli kuusikymppinen. Murtolahtden tila oli verrattaen iso ja nimeltään Murdolax 3.
Sippen kuolemansyy oli vanhuus ja hänet haudattiin 28.4.
1733 seitsemänkymmenen kahdeksan vuoden iässä asuttuaan Murtolahti 3:ssa vähintään elämäsä viimeiset kahdeksan vuotta. Kuopion maaseurajunnan kuolleiden kirjassa (vuodelta 1733) mainitaan "hemma ifr. Ingerman.land o Järvisari s:n".
Mielestäni
reunahuomautuksessa on jotain "en genuin hem ifrån Inger
maland och Järvisari ...
..1700"
Olisi kyllä hyvä saada joltain käsialatutkijalta lisävalaistusta asiaan.
---------------------------------
Urpo (Urbanus) Pentikäinen (1696-1758)
Urpo (Urbanus) Sipenpoika Pentikäinen s.1696 (laskettu kuolinvuodesta 62v) k. 11.7.1758 haudattu 23.7.1758 Murdolax
Vaimo Margareta Mikontytär Taskinen (4.7.1693 Tervasniemi - 20.12.1761 Murtolahti 3)
Lapset: Sigfrid (1723-41) syntyy Niinimäessä, kaikki seuraavat lapset Murtolahti 3, Pentikkälä.
Påhl (1726-74), Urbanus (1728-79), Maria (1730), Johannes (1733), Pehr (1734-1818), Anna (1737), Margareta (1740), Carin (1742) eli kaikkiaan yhdeksän lasta.
Vuonna 1725 muutettaessa Murtolahteen tullessa Urpo oli 29 vuotias ja hänellä kahden vanha Sigfrid poika. Puolen veromarkan
rälssitila kuului
1735 K
uopion komppanjan ruotuun 69.
Eli yhdessä Talollisten Olli ja Pekka Heikkisen Pieksältä kanssa he ylläpitävät 1731-41 (kaatuu Lappenranta) ruotumies Johan Heikkistä. Vuodet 1741-50, (kuolee Helsinki) ruotumiehenä on sitten Pekka Heikkinen (Petter Hike).
Vuonna
1758 samaisessa ruodun 69 kumppaneina Urpolla on Tom. ja Per Heikkinen. Ja ruotumieheksi tullut Gabriel Lustig (toimessa 1751-62).
Huomion arvoisena seikkana Kuopion komppanjassa 1748-59 on lippumiehenä
G.F. Tigersted. Tuleva Juankosken ruukinpatuuna, jonka kanssa Pentikäiset
tulevat vielä tekemään kauppoja.
Urpo kuolee kuudenkymmenenkahden vuoden iässä 11.07.1758 Kuopio msrk Murtolahti 3.
--------------------------------
Paavo (Påhl) Urponpoika Pentikäinen (1726-1791)
syntyy 24.01.1726 Kuopion msrk Murtolahti 3 Pentikkälä .
Vihitty 20.10.1745 Kuopion msrk. Tiina ( Christina ) Antintytär Toivanen kanssa (1.1.1724 Kuopio Kotasalmi - 1.7.1784 Kuopio Murtolahti 3 Pentikkälä).
Lapset Margareta (1747-47), Christina (1749), Maria (1751), Helena (1754),
Anders (1758-1818), Anna (1758), Kaisa (1761-62), Paavo (1763-63), Henrik (1767), Paavo (1769) eli yhteensä kymmenen lasta joista elolle selvisi seitsemän.
Vuonna 1762 alkaen Murtolahti kruununtilat 2 ja 3 tulevat lunastettavaksi. Ruukin omistajat ehättävät ensin ja niin ne tulevat ruukille kruunun vertotettamaksi!!
Vuonna
1767 Ruotu 69 osakkaiksi on merkitty Paavon (Påhl) lisäksi Olli ja Pekka Heikkinen. Kuopion komppaniassa taas lippumiehenä G.F. Tigersted. Vuosina 1770-90 ruodun 69 ruotumiehenä on Johan Bucht (Kaavilta) vaimonaan Paavon tyttö Cristina.
Paavo sopii veljiensä Pekan ja Urbanuksen kanssa
maanvaihtoa 1779 Georg Fredrik Tigerstedin kanssa. Kaupassa kruununtilat jota Pentikäiset ja Hämäläiset aiemmin olivat viljelleet siirtyvät heidän hallintaansa. Murtolahti 3 siirtyy Pentikäisten ja 2 Heikki ja Yrjö Hämäläisen omistukseen. Vaihdossa he antavat Tigerstediltä vähän aiemmin ostamansa Savisaari 1:n.
Vuonna
1782 Paavo
(Påhl) mainitaan vielä Olof Heikin ja Pähr Heikin (69) ruotukumppaneina.
|
Raivaajat rahanalaiset 1. |
|
Raivaajat rahanalaiset 2. |
Isojako on Murtolahdessa vuomma 1784 . Kylän kolme tilaa jakaantuu seitsämäksi. Tila N:o 3 jaetaan Urbanuksen lasten kesken tiloiksi N:o 6 Påhl s.1726, N:o 5 Urbanus 1728 ja N:o 7 Pehr 1734. Muut sisaret: Sigfrid s.1723 (kuolee 18 vanhana). Maria s.1730, Johannes s.1733 (kuolinajasta ei tietoa), Anna s.1737 ja Margareta s.1740.
|
Käsin piirretty kopio valtionarkistossa sijaitsevasta
isojaon Mutolahden kartasta.Tielinjat ovat myöhemmältä ajalta
Kuva: Marketta Pekkarinen |
Påhlin tila N:o 6 on 2148 tynnyrialaa eli yli 1000 ha asuttaen 106 henkilöä. Veljellään Pehrillä on samankokoinen (ja hän jää myöhemmin torppariksi poikansa Urbanuksen ottaessa tilan hoitoonsa).
Paavo kuolee 22.5.1791 65v. vanhana Kuopio msrk
Murtolahti 3 Pentikkälä.
1795-1804 Murtolahti ruotu 69 osakkaksi Paavon tilalle on merkitty lääninrahastonhoitaja eli
lääninkamreeri Anders Edbom
(1752-1805), Olli Hartikainen ja Petteri Heikkinen. Edbom on sama mies joka oli todistamassa viisitoista vuotta aiemmin
Tigerstedin kanssa suoritettua maiden vaihtoa. Edbom on myös osakkaana ruoduissa 58 ja 59. Vuonna 1796 ruotumies Petter Pekkarinen Bucht erotetaan ja tilalle Olli Väntinen Flint.
---------------------------------
Antti (Anders) Paavonpoika Pentikäinen (1758-1818)
|
Maalaistila 1700 luvulta |
Syntyi 20.05.1758 Kuopion mlk Murtolahti,
1. puoliso: Vihitty 17.04.1775 Kuopion msrk Leena Tuomaksentytär
Heikkinen, s. 03.06.1753 Nilsiä Haluna, k. 16.02.1776 Kuopion mlk
Murtolahti kuolee ensimmäisten lastensa kaksosten synnytykseen.
2. puoliso: Vihitty 30.03.1777 Kuopion msrk Anna Erkintytär Vartiainen,
s. 1754, k. 02.09.1812 Kuopion msrk Murtolahti.
Lapset: 1. Helena (1776-76) 1. Christina (1776-76) 2. Paavo (1777-79) 2.
Anders (1780) 2. Christina (1782) 2. Erik (1785-86) 2. Påhl (1786) 2. Petter (1792) 2. Mooses (1799-1800)
Eli yhdeksän lasta joista elolle selvisi vain neljä.
Antti kuolee k. 19.02.1818 Kuopion msrk Murtolahti kuudenkymmenen iässä.
N:o 6 jakaantuu Påhlille ja pojilleen seuraavasti: Tila N:o 6.2 Pieksänkoskea viljelee Påhl s.1726 (isä), Tilaa
N:o 6.1 isännöi Andres (poika) s.20.5.1756 (nykyinen Paavolan ja Leskelän tienoo) ja Tila N:o 6.3 hoitaa Påhl (Påhlin poika 1769-1807 k.37v Koskiniemen, Lassilan ja Lyytikkälän tienoot). Muut Påhlin s.1726 lapset ovat: Reeta s.1747, Christina s.1749 (Mies sotilas Juho Bucht Kuopio Hakkarala 4 Myöhemmin Pieksä 3 Pelonniemi), Maria s.1751 (mies Pekka Rissanen), Helena s.1754 (Mies Matti Ruuskanen, Reserviläinen Murtolahti 3), Anna s.1758 (mies torpparin poika Olli Voutilainen, Tuusjärvi), Kaisa s.1761-62, Paavo 1763-63, Henrik s.1767-91.
------------------------------------
Antti (Anders) Antinpoika Pentikäinen (1780-1838)
s. 06.01.1780 Kuopion mlk Murtolahti, k. 03.11.1838 Nilsiä Rissala.
Puoliso: Vihitty 10.03.1805 Maria ( Maija ) Pekantytär Pekkarinen, s.
24.11.1778 Kuopion mlk Murtolahti, k. 22.10.1853 Nilsiä Sydänmaa.
Lapset: Antti Petter 1805,
Heikki ( Henrik ) 1808 Anna (1810-66), Påhl (1813), Urbanus (1815),
Eeva (1816), Staffan (1819-66), Maja Lena (1823)
Eli kahdeksan lasta.
Antti oli herännyt eli körttiläinen ja kuoli viidenkymmenenkahdeksan vanhana.
------------------------------------
Heikki (Henrik) Antinpoika Pentikäinen (1808-1872)
s. 08.05.1808 Kuopion mlk Murtolahti, k. 16.04.1872 Nilsiä Syvärilä 6.
1. puoliso: Vihitty 27.12.1836 Nilsiä Anna Brita Taavetintytär Miettinen,
s. 09.01.1813 Nilsiä Vuotjärvi, k. 22.04.1858 Nilsiä Syvärilä 6.
2. puoliso: Vihitty 12.12.1858 Anna Antintytär Tuovinen, s. 10.06.1831
Nilsiä Palonurmi, k. 12.12.1870 Nilsiä.
Lapset: 1. Maria (1838) 1. Johan (1840) 1. Anders (1842-66) 1. Helena (1844) 1.
Heikki (1847) 1. Peter (1850-54) 1. Anna (1852) 1. Paul (1855 eli Paavo myöhemmin tunnettu puuseppämestari) 1. Eeva Stina (1857)
2. Vilhelmiina (1859) 2. Eeva (1861-63) 2. Adolf (1865)
Eli yhteensä kaksitoista lasta joista kymmenen selvisi elolle.
Hän opetteli maanviljelyn lisäksi suutarin taidon. Myöhemmin valmistui kengät mm. vallesmannille. Aikuisella iällä hänelle tuli kerran -hengenahdistus ja hän sai eräältä naiselta suosituksen käydä paikallisen körttijohtaja Paavo Ruotsalaisen juttusilla jonka Heikki jätti tekemättä. Ahdistuksen jatkuessa hän kuitenkin päätti mennä ja sai apua. Näin hänestä tuli herännyt isänsä tapaan.
-------------------------------------
Heikki Heikinpoika Pentikäinen (1847-1934)
|
Heikki Pentikäinen |
s. 28.12.1847 Nilsiä, Syvärilä, k. 14.12.1934 Nilsiä Haluna.
Puoliso: Vihitty 26.05.1878 Nilsiä Anna Stina Juhontytär Rissanen, s.
02.03.1850 Nilsiä Konttimäki 2, k. 14.12.1908 Nilsiä Haluna.
Viljeli omistamaansa tilaa Kaaraslahti 14 vuodesta
1907 alkaen. Sitten Halunalla. Heikin veli Anders kuoli kesken heinän seivästyksen vuonna 1866 niille sijoilleen ja tämän seurauksena Heikki koki herätyksen uskoon. Säesti seuroissa virren veisuuta virsikanteleella.
Lapset:
Heikki Rikhard (1880) Hilda Maria (1883) Johannes ( Juho ) (1885) Anna Helena (1887)
-------------------------------------------
Heikki Rikhard Heikinpoika Pentikäinen (1880-1955)
|
Heikki Rikhard (Riko, Riku) Pentikäinen |
s. 26.04.1880 Nilsiä , Kaaraslahti 14, k. 17.12.1955 Nilsiä, Siikajärvi.
1. puoliso: Vihitty 05.07.1908 Nilsiä. Anna (Katri) Katariina Jahvetintytär
os. Pentikäinen s. 25.11.1884 Nilsiä, k. 07.02.1909 Maitokuumeeseen Nilsiä.
2. puoliso: Vihitty 01.02.1914 Nilsiä. Maria Sofia Petterintytär Heiskanen,
s. 15.02.1886 Tuusniemi, Enons., k. 11.06.1968 Nilsiä.
Lapset:
1. Martta Maria s.1.2.1909 k.5.4.1909
2. Paaval Henrik s12.11.1915 k.25.12.1919
2. Martta Maria s.14.7.1920 k.30.8.1987
2.
Paavo Johannes (1922)
2. Eeva s.15.8.1926 k.15.8.1926
2. Anna 15.8.1926 k.21.8.1926
Eli yhteensä kuusi lasta, joista vain kaksi selvisi elolle.
Heikki oli puuseppä sekä myöhemmin myös talollinen.
--------------------------------------------
Paavo Johannes Pentikäinen (1922-2009)
s. 19.12.1922 Nilsiä, Pajustenmäki., k. 27.07.2009 Nilsiä.