Muuruveden kirkko

Muuruveden kirkossa vietetään vuonna 2024 jo peräti 120-vuotisjuhlia! Kirjoitin blogin myös kymmenen vuotta sitten kirkon 110-vuotisjuhlista. 

Kirkon täyttäessä 100-vuotta parikymmentä vuotta sitten tapahtumia oli koko juhlavuoden ajan. Oli kirkkovenesoutua, perinnekinkereitä ja perinnejumalanpalvelusta. 

Paikallislehden artikkeli

100 v Juhlavuoden kunniaksi painettiin 18.9.2004 juhlajulkaisu, jossa oli kattavasti artikkeleita ja eri ikäisten seurakuntalaisten ajatuksia seurakunnastaan. Helena Riekki oli kirjoittanut myös hyvän koosteen kirkon alkuvaiheista. 

Muuruveden kirkon satavuotisjuhlaan oltiin valmistauduttu harvinaislaatuisen hyvin. Vuonna 1999 oli valmistunut kolme vuotta kestänyt arkkitehtitoimisto Klemolan suunnittelema ennaltamiskorjaustyö. 

Ennaltamisessa oltiin käytetty apuna esimerkiksi vanhoja valokuvia ja tekstikatkelmia. Voi sanoa että kirkko oli juhlapäivänä 18.9.2004 kaikin puolin juhlavassa kunnossa! Kiitokset tuolloiselle Juankosken seurakunnalle ja Muuruveden papille Mikko Huhtalalle. Mikko oli monitaitoinen, hänellä pysyi käsissä myös kivimiehen leka.

Juhlajulkaisun kannessa Stenbäckin laatima

Tuolloin pidettyyn juhlamessuun osallistui piispa Ville Riekkinen. Emirituspiispa Matti Sihvonen saarnasi. Juhlakonsertissa esiintyi Cantores Miminores sekä Kuopion kaupungiorkesteri. Solisteina Vuokko Kekäläinen, Satu Vihavainen, Eija Puukko ja Heikki Rainio. Musiikin johti professori Christian Hauschild. 

Seurakuntatalolla oli esillä Kuopion museon ansiokkaan indententin Helena Riekin kokoama mielenkiintoinen näyttely Stenbäckin kirkoista. Näyttely oli esillä Helsingissä rakennustaiteen museossa, mistä se saapui Muuruvedelle. Näyttelyä oltiin täydennetty erikoistiedoin Muuruveden kirkosta. 

Seuraavassa kokoamiani rakennuspiirrustuksia Helsingin rakennusarkkitehtuurin museosta, Kuopion museosta sekä omia filmivalokuvia vuodelta 2000. Kirjoitin blogin puuseppä Paavo Pentikäisestä, joka urakoi kirkon puurakenteet, kuten saarnastuolin, kaiteet, virsitaulut, penkkien päädyt sekä alttarin. 

Saarnastuoli työpiirrustustuksessa.

Saarnastuoli valmistumisen jälkeen.

Saarnasuoli ennaltamisremontin
jälkeen vuonna 2000.

Kirkon suunnittelu sai alkunsa 26.8.1900 pidetyssä seurakuntalaisille järjestetyssä kokouksessa. Silloin toimeen valittiin 10 henkinen toimikunta. Oltiin saatu Senaatin päätös 25.1.1899 Muuruveden erottamiseksi Nilsiästä omaksi kirkkoherrakunnaksi. Rakennuspaikka valitessa kirjattiin pöytäkirjoihin: Mäki on kaikille puolille somasti viettävä kumpu, josta on laaja näköala kaikille suunnille.

Vuoden 1999 värien palautus

Alkuperäinen virsitaulu.

Rakennustoimikunnan lähetystö vieraili Helsingissä arkkitehti Stenbäckin toimistolla ja kesän 1901 aikana syntyivät ensimmäiset luonnospiirrustukset. Elokuussa Stenbäck esitteli laveerattuja luonnospiirrustuksia seurakunnalle kirkonkokouksessa Muuruveden kansakoululla. Päätösten jälkeen piirrustusten valmistuttua puusepät alkoivat työstää kirkon rakenteita verstaassaan.

Parvi ja kaiteet työpiirrustuksessa.

Parvi ja kaiteet valmistumisen aikoihin.

Parvi ja kaiteet ennaltamisremontin
värienpalautuksen jälkeen vuonna 2000.

Josef Stenbäck toimi itse kirkon pääurakoitsijana. Hän teki pitkän päivätyön suunnittelun ja rakentamisen rinnalla Teollisuuskoulun opettajana, ensin Helsingissä ja myöhemmin Tampereella. Stenbäck oli Suomen Teollisuuslehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja. Teollisuuskoulun pitkä kesäloma tarjosi mahdollisuuden rakennustöiden urakoimiseen. Vuonna 1903 Stenbäck vietti  Muuruveden rauhallisessa maalaisympäristössä perheineen koko kesän. Perheen nuorin lapsi Lauri syntyi Muuruvedellä.

Rakennusmestarina oli Kaarlo Albert Hall (myöh. Honkavaara). Hall oli Helsingin teollisuuskoulusta valmistuttuaan siirtynyt Stenbäckin kirkkotyömaille. Hall oli ensin oli apulaistyönjohtajana Kuolemajärvellä. Seuraavaksi hän tuli varsinaiseksi työnjohtajaksi ensin Muuruvedelle ja sitten Nilsiään. 

Sonkajärven kirkon rakentamisesta lähtien Hall toimi yksityisenä urakoitsijana. Töihin lukeutuvat esimerkiksi Kallaveden lukio sekä Tarinan- ja Harjamäen sairaalat. Honkavaaraksi sukunimensä suomalaistettuaan hän asui loppuikänsä Muuruvedellä. Honkavaara suunnitteli myös Muuruveden seurakuntaan pappilan.

Penkit työpiirrustuksissa.

Penkit värien ennaltamisremontin jälkeen
vuonna 2000.

Rakentaminen alkoi kesällä 1902. Jo kevään aikana työmaalle koottiin rakennustarpeita kuten puutavaraa. Kesäkuun neljäs päivä rakennustoimikunta tarkisti perusuomat. Kaivettiin valtavan suuri pohja, johon noin tonnin painoiset kivet laskettiin yksi kerrallaan. 

Harmaagraniittiset kivet louhittiin lähistöltä useammastakin paikkaa Zittingien ja Kalle Paldaniuksen mailta. Ensin ammuttiin kallioon poski, josta kivimiehet alkoivat irrottaa kiviä. Harmaagraniitti lukeutuu parhaiden rakennuskivien joukkoon. 

Kiven lohkomiseen liittyy maallikoiden silmissä myös mystiikkaa. Vain kivimies tiesi kiven ominaisuudet, mihin suuntaan ja miten se halkeaisi. Löttömäelle kivet kuljetettiin hevosten vetämillä vaunuilla. Rakennusmiesten raskasta työtä siivitti hyvät jutut ja laulut jota asioillaan liikkuneet kyläläiset seurasivat. Perustukset valmistuivat heinäkuun lopulla.

Vuoden 1903 lopulle tultaessa olivat seinät, holvit sekä vesikatto olivat jo pystyssä. Työmaalla oli tuossa vaiheessa 60 miestä. Kivimiehet saivat kiitosta kauniisti asetelluista kivistä.

Alttari valmistumisen jälkeen.

Alttari jäi ennaltamisremontissa
vuosien varrella muokattuun muotoonsa.

Alttari ja taustan suuri ikkuna.

Toukokuussa rakentainen oli niin pitkällä että rakennustoimikunta valitsi suunnittelijan ehdotuksista kirkon värit. Pääväriksi tuli vaaleanvihreä jonka kanssa sopusuhtaisesti yhteensulavaksi on sovitettava muut sen ohella käytettävät värit. Kaikki puuosat maalattiin vihreällä öljymaalilla, peilipinnat himmeällä muut osat kiiltävällä maalilla. Rapatut pinnat kalkkimaalilla, seinät vaalean harmaalla, holvit valkoiseksi.

Saarnastuoli ja alttarin sorvaukset ja leikkaukset klassisen käytännön mukaisesti kullalla (tässä kultapronssilla) niiden keskeisen aseman korostamiseksi. Saarnastuolin peilipintojen koristeet ovat myöhemmältä ajalta mahdollisesti 30-luvulta Iisalmelaisyntyisen Heikki Hämeen (Hämäläinen) toteuttamana.

Stenbäckin suunittelutyön hallitseva piirre oli gotiikka. Kivikirkoissa mukaan tuli jugendin sekä kansallisromantiikan aiheita, joka palautuvat maamme keskiaikaisiin kirkkoihin. Keskiajan kirkoista tulivat myös alttarikaiteen kulmiin tehtyjen kynttelikköjen esikuvat. Puiset pylväät muistuttavat keskiaikaisten kirkkojen soihtusauvoista. Nilsiän myötä ne poistettiin myös Muuruvedellä. Katkaistut osat kuitenkin säilytettiin niin, että ne voitiin palauttaa vuoden 1999 ennaltamisessa.

Muuruveden kirkon kanssa samaan aikaan rakennettua Koiviston kirkkoa pidetään Muuruveden kirkon sisarkirkkona. Töitä sarjoitettiin. Muuruvedeltä esimerkiksi vietiin Koivistoon koristeaiheeksi harmaagraniittisia rakennuskiviä sekä puusepän työt. Saarnastuoli, alttari kaiderakenteet, penkkien päädyt. Niin ikään Koiviston kirkon holvin tiilet lyötiin Muuruvedellä. Kivet ja tiilet rahdattiin talvella laivarantaan, josta ne kuljetettiin Koivistoon avoveden aikaan sisävesilaivan vetämässä rahtilotjassa. 

20-luvulla Koiviston kirkon alttari-ikkunaan valmistui Lennart Segerstålen suuri lasimaalaus. Myös Muuruvedelle Stenbäck ehdotti lasimaalausta: Alttarikoristeeksi ehdotetaan hankittavaksi sinkistä valettu ja kullattu ristiinnaulitun Wapahtajan kuva. Tuonnempana hankitaan alttaritaulu, joka lasimaalauksena täyttää kuorin perällä olevan ison ikkunan. Lasimaalauksesta on käyty vuosien aikana keskusteluja mutta aika ei ole ollut sille suotuisa.

Koiviston kirkon alttari.