perjantai 20. syyskuuta 2013

1902-1906 Köyhyys, Lastukosken kanavointityöt ja liikenneolojen koheneminen Nilsiän seudulla

5.4.1902 Mikkelin Sanomat uutisoi numerossaan 38 Nilsiän emäseurakunnassa ja ympäsristökunnissa Kaavilla sekä Rautavaaralla vallinneesta kurjuudesta seuraavasti:

Juan tehtaan asioista on puhuttu tässäkin lehdessä jo aikaisemmin verrattain paljon. Kuten tunnettua sanotun tehtaan työväestöstä joutunut suurin osa työttömäksi ja sen tähden, kun muita ansioita ei näinä ahtaina aikoina ole, kärsii nyt hätää. Suomettaren toisessa numerossa on tehty selkoa hädän syistä erään ylhäisen virkamiehen kirjeen mukaan. Otamme tähänkin selvityksiä sanotusta kirjeestä:
Hän koskettelee ensin niitä syitä, jotka ovat vaikuttaneet, että nykyään melkein koko irtain väestö yllämainituista kunnista kärsii mitä kovinta hätää. Ennen kaikkea on siihen vaikuttanut töiden lakkaaminen Juan tehtaalla, kun on malminnostokin tehtaalle kuuluvista


järvistä, hiilipuiden, polttopuiden ja tukkipuiden hakkuu tehtaan metsistä kokonaan pysähtynyt. Niin ikään ovat Kotkan, Viipurin ja Kuopion sahayhtiöt melkein kokonaan lakkauttaneet tukkipuiden ajon yhtiöiden mainitsemista pitäjistä omistamista metsistä. Hätään on vaikuttanut myöskin viime vuosien huonot olot ja ahtaat raha-ajat, niin etteivät tilallisetkaan jaksa teettää suurempia maatöitä, vaikka se tövoiman alhaiseen hintaan nähden nykyään olisi kylläkin edullista.

Hallitus on tosin hädän häätämiseksi määrännyt varoja noin 35000 mk maanteiden rakentamista varten Nilsiässä ja Kaavilla. Mutta näihin töihin voidaan ryhtyä vasta sulan aikana, siis parhaassa tapauksessa toukokuun loppupuolella, jotenka apu tulee liian myöhään, jota paitsi nämät tiet ovat niin syrjässä, että kovimmassa hädässä






oleville tulee olemaan työmaalle matkaa 30-40 kilometriä. Kun päivärahakin on määrätty niin alhaiseksi kuin 80 penniä, ei siitä vaimolle ja lapsille lähetettäväksi suuria riitä. Jos olisi, sanoo kirjeen kirjoittaja, hyväksytty tehty ehdotus Lastukosken kanavoimisesta sekä Syvärin ja Vuotjärven väylien perkkaamisesta, niin olisivat näistä töistä hyötyneet kaikki hätää kärsivät. Ja yleinen mielipide kuuluu olevan kunnissakin se, että jos näihin töihin olisi ryhdytty, niin ei muita hätäaputöitä oli tarvittukaan.

Tehokkaampi on sitä vastoin ollut se toimenpide, kun vaivaisenhoidon-tarkastajain käytettäväksi yleisistä varoista asetettiin 18000 mk kotiteollisuustöiden järjestämiseksi nälkäseuduilla. Nämät työt ovat täydessä käynnissä ja vaikuttavat jossakin määrin hädän lieventämiseksi.
Juan tehtaalla on keskusapukomi-






tea ja sillä alaosastoja Kaavin, Rautavaaran ja Nilsiän kirkonkylissä. Tämä järjestelmä on takeena siitä, ettei apurahoja tule almuina jaetuksi, vaan että rahoja annetaan ainoastaan tehdystä työstä. Mutta kun senaatin myöntämästä apurahasta suurin osa jo on käytetty ja kevättä vielä kestää hädän yhä kasvaessa, ei pitkällekään päästä ellei varoja saada lisää.
Kun Juan tehdas oli käynnissä, antoi se työtä 400 hengelle. Nykyään on vielä työstä noin 150 henkeä alhaista päiväpalkkaa vastaan. Niillä ei ole mitään hätää. Tehtaan tiluksilla, metsissä, vesillä ym. sai ennen työtä 1000 henkeä. Nämät ynnä heidän vaimonsa ja lapsensa, yht. noin 5000







henkeä, kärsivät nyt mitä kovinta puutetta. Kaikkiaan voipi suurempaa tai vähempää hätää kärsivän väestön Nilsiässä, Kaavilla ja Rautavaaralla laskea noin 15000 hengeksi.
"Että hätä todellakin on suuri" jatkaa kirjeenvaihtaja "sen olen omin silmin nähnyt. Suurin on se Rautavaaralla, Nilsiän ja Kaavin pohjoisosissa sekä Juan tehtaan seudulla. Kävin muutamissa tuvissa. Eräässäkin, jossa asui kaksi perhettä ynnä heidän 7 lasta, ei ollut enään muuta syötävää jälellä kuin kaksi leipää. Miehet olivat epätoivoisia ja sanoivat käyvänsä mihin työhön hyvänsä, kun vaan työtä olisi saatavissa.








Kaikkialla olisi ryhdyttävä mitä pikaisimpiin avunkeräyksiin, sillä hätä yhä kasvaa, ja kesään on vielä useampia kuukausia. Paikkakunnallamme olemme myöskin kuulleet jo kehoituksia avunkeräyksen toimeen panemiseen.
Paikkakuntamme yleisö ei varmaankaan ole unohtava maamme hätääkärsiviä, vaan on varojensa mukaan avustettava poloisia. Tämän lehden toimistoon on valmistettu lista, johon sopii merkitä avustukset, ja teemme niistä tilin lehdessä sen mukaan kuin avustuksia merkitään. Toimitus lähettää kerääntyneet varat "keskusapukomitealle" Nilsiään.









5.7.1904 Otava lehti uutisoi asioiden edistyneen:

Lastukosken kanavalla Nilsiässä ovat työt edistyneet niin pitkälle, että kanava, jota tulee noin 1/4 km:n pituiseksi, on koko alaltaan useita metriä syvältä kaivettu korkeimmasta kohdasta kenties n. 6 m. Pari kolme metriä pitänee vielä kaivaa, jotta vettä tulisi kylläksi laivojen kulkea. Kanavaan tulee kaksi sulkua kamarin kahden puolen. Kanavan kautta aukeaa laivakululle n. 5 peninkulman pituinen reitti Juantehtaalta Syvärin päähän, Jumisen kylään. Sen kautta tulee edistyksestä jälellä oleville "Syvärin takaisille" melkoista mukavampi pääsy Kuopioon, varsinkin kun Juantehtaalta on nyt hevosrautatie Karjalankosken laiturille, josta taas on suoranainen laivakulku Kuopion kaupunkiin. Tähän asti on Syvärinlahtelaisten ollut hyvin vaikea Kuopioon vieville laivoille päästä, kun kirkonkylän kautta on ensin laivamatka ja sitten 2 peninkulmaa pitkä hevosmatka Pieksänkoskelle, tai, jos tahtoivat vesiteitä kulkea oli toimitettava uusi lastaus Lastukoskella missä veneen saanti oli epävarma. - Töitä Lastukoskella ja syvennyksiä Syvärin salmissa johtavat insinööri Jr. Nyberg



Kotimaa lehden 30.6.1906 numerossa 74 kerrottiin jo kanavan suotuisista vaikutuksista:

- Pisanmäellä ja Paavo Ruotsalais-vainajan Syvärin saaressa olevalla kotipaikalla käynti on tänä kesänä tullut varsin mukavaksi, kun Vuotjärven ja Syvärin seliä kyntämään on saatu, sittenkuin Lastukosken kanava viime syksynä valmistui, uusi nopeakulkuinen höyryalus "Syväri" Sen kulkuvuorot on järjestetty sillä tavoin, että kun matkustajat saapuvat Kuopiosta laivassa Karjalankoskelle, niin siitä heti viepi Juantehtaan juna Vuotjärven rantaan, jossa "Syväri" on päivät odottamassa. Yön seutuna välittää "Syväri" ja toinen höyryvene "Nilsiä" matkustavat Nilsiän kirkolle ja Syvärin pohjoispäähän asti ja joutuu takaisin aamulla juuri kun juna lähtee Juantehtaalta Karjalankoskelle, jossa Kuopioon menevä laiva "Karjalankoski" on odottamassa. Kuopiosta käsin siis pitäytyy mukavasti noissa merkkipaikoissa 1 1/2 vuorokaudessa. Arvattavasti varsinkin Paavo Ruotsalaisen kotipaikka saapi piakkoin nähdä paljo vieraita, sillä "herättäjä"yhdistys pitää tällä kertaa vuosikokouksensa Nilsiässä heinäk. 5 p:n tienoilla. Pisanmäelle taas hommaa matkailijayhdistys matkailijain mukavuudeksi paviljonkia, niinkuin sanomalehdessä on näkynyt. - U.S.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti