Kiwekkäät, jalkarakuunat, foot Dragoner

Venäläiset aloittivat  vuonna 1700 raja-alueella Inkerissä siviiliväestöön kohdistuneet raa'at väkivaltaisuudet. Sotajoukot tulivat rajan yli Ruotsin kruunun puolelle raiskaten, kiduttaen ja tappaen  puolustuskyvyttömiä siviileitä. Eroa ei tehty sille oliko kyseessä nainen, lapsi, vanhus tai pappi. 

Hyökkäyksiä tehtiin kesken kirkonmenojen, näet kylän väki oli tuolloin valmiiksi koolla. Vuonna 1701 venäläiset  hautasivat Järvisaaren pastorin maahan kaulaa myöten ja leikkasivat tältä veitsellä suupielet auki korviin asti sekä kielen irti. Seurakunnan lukkari naulattiin kiinni kirkonoveen, jossa häntä pahoinpideltiin ja ruoskittiin. Kotieläimet tapettiin, viljat ja muu varastamisen arvoinen varastettiin. Kodit ja pellot poltettiin. Ihmisiä otettiin suurin määrin orjiksi.

Ruotsin kruunu oli sitonut kätensä sotiin Euroopassa ja Itärajan suojelemiseksi ei jäänyt enää juurikaan resursseja. Kiwekkäät olivat Inkeriläisistä talonpojista miehitysaikana kehittynyt vastarintaliike. Heidän toiminta oli ilmeisen vaikuttavaa koskapa itse tsaari lupasi Kiwekkään päästä vadillisen kultaa. 

Myöhemmin vuonna 1711 kivekäs-joukot järjestettiin karoliijoukkojen joukko-osastoksi. Vapaajoukkoja ryhdyttiin kutsumaan nimellä jalkarakuunat eli fotdragon, jotka toimivat varsinaisista joukko-osastoista erillisenä yksikkönä. Sen lisäksi että nämä kivekäs (Kivikas)-ryhmät toimivat pienissä ryhmissä ne pukeutuivat milloin talonpojiksi, milloin venäläisiksi aina tehtävästä riippuen. Suomen lisäksi he puhuivat ruotsia ja venäjää. Seuraavassa muutamia tunnetuimpia kivekäs-sissejä. 

Karoliinit - Caroleans

Kivekkäiden koukkoja johti Majuri Taneli Luukkainen. Taneli toimi kivekäs-joukoissa luultavasti vuodesta 1700 alkaen aina vuoteen 1713, jonka jälkeen hän hävisi kuin maan alle. Luukkaisesta on olemassa oma tarina. Tanelin patajoonan muonitusrullista löytyy myös isän isäni kymmenen polven takaa.

Luukkaisen pataljoonassa oli henkikomppanjan likäksi Iisakki Tillaisen sekä Simon Torikan johtamat komppanjat.

Petter Längström oli syntynyt Savossa mahdollisesti Joroisissa ja maanviljelijän poika. Hän kuului myöhemmin Porin rykmentin niin sanottuun tuplaukseen, jossa hänestä tuli vuonna 1710 Ruoveden komppanian palveleva vänrikki, luutnantti ja sitten pian ylennettiin jo kapteeniksi vuonna 1711. Hänen uroteoista kerrotaan paljon, kuten myös myös siviilien tekemistä valituksista. Långström joutui myöhemmin vangituksi Luukkaisen kanssa, mistä he onnistuivat pakenemaan. 

Långstomin karkaamisesta.

Långström kuoli kuninkaan lähettinä karoliinien kuolinmarssin aikaan 24. marraskuuta 1718. Paikka oli Stjördalenissa, Tröndelagenissa, Norjassa väijytykseen Forra-joen rannalla, jossa Norjalaisten talonpoikien tuli haavoitti hänet kuolettavasti.

Petter Längström.

Lauri Kärki (Lars Kärckj) oli Luukkaisen henkikompanjan luutnantti. Hänet ylennettiin myöhemmin kapteeniksi. Vuoden 1713 jälkeen hän retkeili oman osastonsa kanssa.

Tapani Löfving, (Stefan Löfving) teki reissuistaan päiväkirjamuistiinpanot mikä koostettiin myöhemmin kirjaksi Tapani toimi aktiivisesti tiedustelutehtävissä vuosien 1711-1713 välisenä aikana.

Kivekkäiden improvisoidun toiminnan Inkerissä ja Viipurin Karjalassa katsotaan varsinaisesti päättyneeksi heidän järjestäydyttyä vakinaisiin karoliini-joukkoihin vuonna 1711. Pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1713 Ruotsi menetti otteensa ja koko Suomi tuli lopulta miehitetyksi. Alkoi Venäläisen terrorin aika. 

Kivekkäät olivat siis henkipattoja (outlaws). Venäläisten miehitettyä koko nykyisen Suomen alueet liikkui vuosina 1713- 1721, eli isovihan ajan miehittäjän kurimuksen lisäksi joitain satunnaisia pikku ryhmiä häiritsemässä Venäläisiä sotajoukkoja. 

Palveluksia siviileiltä vaatineet kulkijat esittäytyivät "kivekkäinä" vaikka eivät olleet käyneet Inkeriä lähelläkään. 

Miehittäjä selvitti siviilejä kiduttaen ryhmien liikkeitä ja "kosti" niiden aiheuttamat häriöt kollektiivisen julmasti siviileille. Kivekkäät joutuivat epäsuosioon. Tietysti Suomalaisissa löytyi sellaisiakin mitkä toimivat petollisesti etuisuuksia saadakseen veljiään vastaan. Venäläisen luonteeseen kuuluva epäluottamuksen kylväminen alkoi kantaa satoa.

Kivekkään sissit: Taneli Luukkoinen

Taneli Luukkoinen esiintyy asiakirjoissa myös nimellä Daniel Luuckoins, Daniel Luckoin, Daniel Luukoins ja Daniel Luukoin. 1700-luvulla kirjurit olivat vielä ruotsalaisia ja suomalaisten nimien oikeinkirjoituksessa oli horjuvuutta. Nimi saatettiin kirjoittaa eri kerroilla hieman eri tavoin, jopa pelkästää yhdessä asiakirjassa! Ison vihan aikainen sissipäällikkö Taneli Luukkoinen oli syntyjään Inkeriläinen ja perimätarinan mukaan hänen kotikylänsä oli Vanhamoisio. Sukujuuriltaan Luukkoinen oli suurella todennäköisyydellä savosta aikanaan tulleita savakkoja. 

Taneli Luukkoinen.

Vuonna 1700 venäläiset alkoivat raukkamaisesti terrorisoida raja-alueen puolustuskyvytöntä siviiliväestöä raakaa väkivaltaa käyttäen. Monesta perheestä poltettiin kodit, viljat ja eläimet. Vaimoja raiskattiin ja tapettiin myös lapsia sekä vanhuksia. Ruotsin valta, joka oli asuttanut seutua vahvasti mm. veroetuuksilla jätti oman maansa kansalaiset vähintään yhtä raukkamaisesti vaille suojaa. 

Tässä tukalassa tilanteessa seudun talonpojat aktivoituivat nopeasti yhteen yhdistäen voimansa. Heidän ensimmäinen johtajansa oli Inkeriläinen sukunimeltään Kiwekäs (Kiwikas). Joukolle hän oli pelkkä Kivekäs ja pian koko ryhmää alettiin kutsua Kivekkäiksi. Pietari ei ollut ottanut huomioon että Suomessa maata viljelevä luokka eivät olleet kuoliaaksi peloteltuja maaorjia, vaan itsenäisiä, itsellisiä talonpoikia. 

Vaimonsa ja lapsensa julmasti menettäneet talonpojat aloittivat kostoiskut, jotka toteutettiin kylmäpäisellä viileydellä armoa tuntematta. Vähän kerrassaan Venäjän puolelle tehdyistä partio- ja hävitysretkistä tuli yhä paremmin suunniteltuja ja kunnolla organisoituja täsmäiskuja. Se sai vihollisen varpailleen. 

Kivekkäät pystyivät liikkumaan metsässä äänettömästi. Sissien vahvoja etuja olivat mm. maaston tuntemus, motivaatio, joustavuus, nopeus ja ketteyys. Taidot karttuivat rohkean toiminnan myötä yhä paremmaksi.

Suuri Pohjan sota alkoi siis vuonna 1700. Ruotsin sotiessa Saksia ja Puolaa vastaan ruotsalaiset olivat anteneet venäläisten hyökkäillä juurikaan estämättä itärintamalla. 

Vihollisten saadessaan kivekkään kiinni, he kohtelivat heitä raa'asti. Kivekkäiden hurjan ja häikäilemättömän toiminnan seurauksena venäläiset "rankaisivat" myös miehittämiensä alueiden siviilejä, mikäli vain kiduttamalla saivat kuulla tai epäilivät heitä vastarinta-sissien tukemisesta tai avustamisesta. Näin toimien taakseensa vilkuilevat venäläiset onnistuivat kylvämään epäluottamuksen siemenen siviiliväestöön.

Lopulta vastarintasissit yksin ja ilman todellista sotilasvoimaa pystyivät lähinnä häiritsemään miehittäjän toimia. Pietari valloitti Inkerin ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkiaan, Pietaria vuonna 1703 Inkeriläisten maille Suomenlahden pohjukkaan. 

Kenraali Maidel myönsi kivekäs-sissipäällikko Taneli Luukkoiselle kapteenin arvon vuonna 1706. Pietari Suuri tarjosi Ruotsille rauhaa, jossa tämä rauhanehtojen mukaan olisi menettänyt "vain" Inkerin. Se ei sopinut Kaarlelle. Elokuussa 1707 Ruotsin joukot lähtivät marssimaan kohti Venäjää.

Kylmäpäisten ja hurjaa mainetta saaneiden kivekkäiden toiminta alkoi saada arvostusta jo Ruotsin sodanjohtoa myöten. Nieroth muodosti vuonna 1711 heistä kiinteämpiä osastoja, ns jalkarakuunoita (fotdragon). Tarkkaan ottaen sissi-temiä ei tunnettu tuohon aikaan, joten historiallisesti oikeampi tapa olisi puhua jalkarakunoista. Vastaavaa toimimintaa tarkoittava sissi on nykyään paljon tunnetumpi termi, niin käytän sitä selkeyden vuoksi.

 Luukkoinen sai omasta pyynnöstään vuonna 1711 Nierothilta majurin valtakirjan. Kivekäs-joukot liitettiin Ruotsin valtakunnan vakinaiseen sotavoimaan. Nämä joukot säilyttivät edelleenkin aikaisemman vapaan luonteensa. Jalkarakuunoita oli kolme komppaniaa ja niissä yhteensä 238 miestä.

Alkuun komppanjien johtajat olivat Taneli Luukkoinen komppanjan päälikköine Iisakki Tillainen ja Simo Torikka. Heinäkuussa Taneli uskoi oman komppanjansa Simo Torikan haltuun. Kivekkäiden osasto kuului Armfeltin joukkoihin. Ne yrittivät Savosta käsin katkaista Viipurin ja Pietarin välisen yhteyden. Luukkoinen samosi joukkoineen Inkerinmaalle saakka, josta hän pelasti kotikirkon kellon. 

Taneli Luukkoinen piti päämajaansa pitkään Mikkelin pitäjän Hirvensalmen kappelin alueella. Sissien tärkein tuki-alue oli Mäntyharjun, Hirvensalmen ja Pertunmaan erämaa-alueet. Karoliini-armeijaan järjestäytyneenä joukon muonitusrulla kesällä 1711 oli suraavanlainen: 

Rulla Vppå h:r Majoren Edle Och Manhaftigh Daniel Luuckoins Wärfwade foot Dragoner och anförtrodde Battalion sampt Lyff Compagnie pro Iulij Månadh 1711, Nemb:n				Rulla Vppå Herra Majuri Jaloluonteisen Daniel Luuckoisen asevelvolliset jalka-rakuunat ja uskottu pataljoona sekä Henkikomppanja pro Heinäkuu 1711, Nemeb:n
		Daniel Luukoin	1
Pastor		Hendrich Lechljn	1
Leutnant		Lars Kärckj	1
Skrifwarde		Barh:d Antonius	1
Voluntaire		Ioseph (Mo?)ljn	1	kommer att åthniuta dess underhåldh if:n d.15 Iunij
Tambourer		Lars Nousiain	1
		Påhl Huttuin	1
Giemena
Corporal	1.	Iöran Wållmar	1
	2.	Iöran Håltzåin	1
	3.	Beniam Paijain	1
	4.	Iören Lämbiäin	1
R. M:	5.	Anders Lauckain	1
	6.	Iohan Tallpåin	1
	7.	Påhl Cåifwistolain	1
	8.	Cnuth Pänttickäin	1
R. M:	9.	Thomas Kåifwistolain	1
	10.	Påhl Kattala	1
	11.	Eskell Wanhain	1
	12.	Cnuth  Tukia	1
R. M:	13.	Anders Anthon	1
	14.	Abram Iackimain	1
	15.	Simon Nuija	1
	16.	Petter Iaticka	1
Corp:	17.	Cnuth Kåifwistolain	1
	18.	Iohan Tårckeli	1
	19.	Larss Häickiläin	1
	20.	Mårthen Wehwiläin	1
R. M:	21.	Mattz Pylwein	1
	22.	Brusius Karhu	1
	23.	Anders Helpalain	1
	24.	Påhl P(en?)nain	1
R. M:	25.	Mickell Wackilain	1
	26.	Iöran Kaulia	1
	27.	Erich Karhu	1
	28.	Mattz Tättri	1
R. M:	29.	Simon Kåppra	1
	30.	Iacob Iackimain	1
	31.	Thomas Tharckiain	1	niutit d. 26 Iunij 1/3 portion för Iulij.
	32.	Iohan Tillain	1
Corp.	33.	Mickell Wanhain	1	Dito.
	34.	Bertill Sahkåin	1
	35.	Hendrich Maijer	1
	36.	Thomas Iåckelain	1
R. M:	37.	Petter Pattia	1
	38.	Larss Tåifwarj	1
	39.	Sigfred Stuckj	1
	40.	Abram Huppuin	1
R. M:	41.	Mickell Repå	1
	42.	Påhl Måtturj	1
	43.	Bertill Huttuin	1
	44.	Mickell Huttuin	1
R. M.	45.	Niels Ahtiain	1
	46.	Petter Salacka	1
	47.	Zacharias Kiuru	1
	48.	Hendrich Wållmar	1
Corp:	49.	Abram Pyöriäin	1
	50.	Anders Tåifwari	1
	51.	Iohan Ahtiain	1
	52.	Grels Huppuin	1
R. M:	53.	Larss Pelckåin	1
	54.	Petter Räisäläin	1	Dito
	55.	Iohan Sarfwi	1
	56.	Gabriel Pukåin	1
R. M:	57.	Lars Sarfwi	1
	58.	Mattz Wirolain	1
	59.	Måarhten Kauckain	1
	60.	Bertill Moller	1
R. M:	61.	Olof Malendiäin	1
	62.	Iohan Malendiäin	1
	63.	Iohan Wirolain	1
	64.	Anders Saika	1
Corpor.	65.	Anders karfwain	1
	66.	Gabriel Pårali	1
	67.	Anders Mattzson	1
	68.	Staffan Huuhka	1
R. M:	69.	Iöran Huuhka	1
	70.	Mickell Mattzson	1
	71.	Simon Kåifwistolain	1
	72.	Simon Hansk	1
R. M:	73.	Mickell Safwolain	1
	74.	Påhl Kålmkäsåin	1
	75.	Elias Pyöriäin	1
	76.	Thomas Rappu	1
R. M:	77.	Thomas Näriäin	1
	78.	Thomas Pukåin	1
	79.	Thomas Erickain	1
	80.	Iöran Kiuru	1
Corp:	81.	Olof Tanhoapä	1
	82.	Grels Huuhka	1
	83.	Staffan Tåricka	1
	84.	Anders Maijor	1
R. M:	85.	Ioseph Pillj	1
	86.	Thomas Wäisäin	1	Casserad i stället Iohan Iacobson Wärfd d. 25 Iunij.
	87.	Iöran Puhacka	1
	88.	Anders Sållia	1
R. M:	89.	Erich Påsti	1
	90.	Mattz Kautti	1
	91.	Simon Salacka	1
	92.	Sigfred Höpelö	1
R. M:	93.	Iacob Antonius	1
	94.	Christer Huuhka	1
	95.	Påhl Tarckiain	1
	96.	Christer Tauckari	1
R. M:	97.	Staffan Äickäs	1
	98.	Anders Kampin	1
	99.	Iacob Wirolain	1
	100.	Larss Nemoin	1
R. M:	101.	Erich Pöhö	1
	102.	Iöran Råuhiain	1
	103.	Mattz Kuparin	1
	104.	Hendrich Purain	1
	105.	Anders Pirhåin	1	Wärfd d. 15 Iunij
Prophoss	–	Samuel Tyttin	1
Datum Biörnilä d 30 Iunij 1711 Daniel: Lucoin.				Päivätty Biörnilä 30. kesäkuuta 1711 Daniel: Lucoin.
Extract af major Daniel Lukoins Battaillons Rullor för Iulij Månad nemb.				Ote majuri Daniel Lukoinin pataljoonan heinäkuun luvuista.
Major			1 á 4	Portioner / annosta
Pastor			1 á 2	D:o
Capitainer			2 á 2	D:o
Leutnant			1 á 2	D:o
Vnder Officerare, Corporaler Tambourer, Volunteuer, Profoss, ock				Upseerit, korpraalit, rumpalit, vapaaehtoiset, professorit ja
Gemene			233 á 1	Portion
Summa			238	Man.
Rulla Vppå h:r Majoren Edle Och manhaftigh Daniel Luukoins Wärfwade foot Dragoner och Anförtrodde Battalion sampt Capitein Isaack Tillains Compagnie, Pro Iulij Månadh 1711, Nemb:n				Rulla Vppå Herra Majuri Jaloluonteisen Daniel Luuckoisen asevelvolliset jalka-rakuunat ja uskottu pataljoona sekä kapteeni Isaack Tillaisen Komppanja, Pro Iulij Månadh 1711, Nemb
Capitein		Isaack Tillain	1
Skrifware		Barthold Antonius	1
volunteur		Hendrich Frostman	1
Tambourer		Daniel Puolack	1
		Mårthen Såicka	1
Giemena
Corpor.	1.	Iöran Huppuin	1
	2.	Mattz Halthåin	1
	3.	Påhl Halthåin	1
	4.	Sigfred Pänttickäin	1
	5.	Petter Paijain	1
R. M:	6.	Lars Melckålain	1
	7.	Iöran Årban	1
	8.	Marckus Kiuru	1
	9.	Sigfred Kiuru	1
	10.	Gustaff Wirolain	1
R. M:	11.	Carl Kiwickas	1
	12.	Mattz Sijtare	1
	13.	Anders Randia	1	d: 26 Iuny niutit 1/3 portion för Iuly.
	14.	Staffan Sijra	1
	15.	Mickell Paijain	1
Corp:	16.	Erich Huuhka	1
	17.	Mattz Rosimus	1
	18.	Thomas Langin	1
	19.	Anders Wartiain	1
	20.	Reinhåldt Laihain	1	Affskiedat i stället Thomas Åra.
				Thomas Åra sai potkut sen sijaan.
R. M:	21.	Anders Paijain	1
	22.	Anders Langin	1
	23.	Iohan Hörckö	1
	24.	Ioseph Kiuru	1
	25.	Grels Maijor	1
R. M:	26.	Iöran Pijppu	1
	27.	Iohan Williackain	1
	28.	Iöran Mijckolain	1
	29.	Staffan Illwes	1
	30.		1
Corp:	31.	Iohan Såcka	1
	32.	Hendrich Hörcköin	1
	33.	Olof Hyppyin	1
	34.	Olof Häckj	1
	35.	Mårthen Hyppyin	1
R. M:	36.	Iöran Willain	1
	37.	Christer Metzo	1
	38.	Eskell Månåin	1
	39.	Påhl Iäskeläin	1
	40.	Mårthen Kiuru	1
R. M:	41.	Mattz langin	1
	42.	Thomas Ahtiain	1
	43.	Marckus Langin	1
	44.	Simon Bryggare	1
	45.	Påhl Hentin	1
Corp:	46.	Anders Gångh	1
	47.	Ioseph Susi	1
	48.	Abram Langin	1
	49.	Hendrich Mättingi	1
	50.	Erich Waitin	1
R: M:	51.	Mattz Häickeläin	1
	52.	Iohan Sahkåin	1
	53.	Bertill Ållickain	1
	54.	Iöran Kåppalain	1
	55.	Bertill Iäskeläin	1
R. M:	56.	Iacob Killiuin	1
	57.	Erich Nuija	1
	58.	Mattz Hyppyin	1
	59.	Staffan Kroka	1
	60.	Staffan Ramba	1
Corp:	61.	Mattz Safwolain	1
	62.	Iohan Ifwåin	1
	63.	Esajas Susi	1
	64.	Mickell Kiriäin	1
	65.	Hans Waitin	1
R. M:	66.	Clemet Puhacka	1
	67.	Elias Kapain	1
	68.	Grels Kallåin	1
	69.	Mattz Myllyin	1
	70.	Mattz Tijttain	1
R. M:	71.	Mårthen Safwolain	1
	72.	Cnuth Lappalain	1
	73.	Petter Ahwåin	1
	74.	Iohan Tirråin	1
	75.	Mickell Hörcköin	1
Corp:	76.	Thomas Haltzoin	1
	77.	Olof Ahåckain	1
	78.	Iacob Waitin	1
	79.	Clas Signesnöre	1
	80.	Iöran Hyppyin	1
R. M:	81.	Simon Kuttilain	1
	82.	Tynns Kyrsin	1
Datum Biörnilä d. 30 Iunij 1711: Isaack Tillain.				Päivämäärä Biörnilä k. 30. kesäkuuta 1711: Iisakki Tillainen
Rulla Vppå h:r Majoren Edle Och Manhafttigh Daniel Luukoins Wärfwade foot Dragoner och anförtrodde Battallion sampt Capitein Simon Torickas Compagnie pro Iulij Månadh 1711, Nemb:n				Rulla Vppå Herra Majuri Jaloluonteisen Daniel Luuckoisen asevelvolliset jalka-rakuunat ja uskottu pataljoona sekä Simon Torikan Komppanja pro Iulij Månadh 1711, Nemb
Capitein		Simon Toricka	1
Munsterskrif:e		Iohan Qvast	1
Tambouerer		Christer Palckåin	1
Giemena
Corporal	1.	Eskell Ramba	1
	2.	Erich Iunnåin	1
	3.	Simon Såppelain	1
	4.	Iöran Paijain	1
R. M:	5.	Petter Paijain	1
	6.	Mickell Kysein	1
	7.	Iöran Huuhtain	1
	8.	Erich Innain	1
R. M:	9.	Mattz Teifwari	1
	10.	Sigfred Åutin	1
	11.	Petter Leskin	1
	12.	Anders Sikain	1
R. M:	13.	Iöran Paijain	1
	14.	Olof Parlain	1
	15.	Grels Pusti	1
	16.	Thomas Iullj	1
Corp:	17.	Thomas Kaselain	1
	18.	Eskell Laitin	1
	19.	Simon Peckarj	1
	20.	Mårthen Myllyin	1
R. M:	21.	Iohan Ingeråin	1
	22.	Petter Liukåin	1
	23.	Iören Årafwa	1
	24.	Iören Nunmelain	1
R. M:	25.	Sigfred Illin	1
	26.	Elias Lötzä	1
	27.	Petter Hasain	1
	28.	Mattz Muldain	1
R. M:	29.	Iohan Läder	1
	30.	Iohan Sutarj	1
	31.	Påhl Ruokolain	1
	32.	Petter Ruokolain	1
R. M:	33.	Anders Härkin	1
	34.	Mattz Äickäs	1
	35.	Hend: Safwolain	1
Datum Biörnilä d 30 Iunij 1711. Vtj Capit:s frånwaro efter Befallningh underskrif:n Barth: Antonius.				Päivämäärä Biörnilä d 30. kesäkuuta 1711. Vtj Capitin poissaolo Befallninghin allekirjoituksen jälkeen Barth: Antonius.

Lähde: Samlingen Stora nordiska kriget 10: 14C, p 3237-, mf FR 419.

Kivekkäitä käytettiin tiedustelupalvelukseen, vihollisen häiritsemiseen ja yllätyksiin. Ryhmän kevyt kuri ei aina suinkaan ollut äkseeraajien mieleen. Mutta sitten taas kun oltiin partioretkellä ja tilanne päällä, niin joukot osoittivat mitä esimerkillisintä neuvokkuutta ja rohkeutta.  Pelkäämäämätön ja urhoollinen toimita loi miehittäjissä pelon ilmapiiriä.

Daniel Lucoin.

Elokuussa 1711 Luukkoinen retkeilessään 130 miehen kanssa joutui yllättäen Viipurin lähellä taisteluun itseään paljon vahvempaa vihollisjoukkoa vastaan. Myöhemmissä asiakirjoissa mainitaan ”talonpoikain viekkaiden kertomusten johdosta”. Luukkoinen jäi taistelussa luutnantti Tillaisen kanssa vangiksi. 

Luukkoinen vietiin ankaraan vankeuteen Pietarissa. Hänen onnistui kuitenkin paeta, mutta jo vuorokauden kuluttua hänet saatiin uudestaan kiinni. Mahdollisesti vankien vaihdossa hän pääsi vapaaksi. 

Vähän myöhemmin partioretkellä Luukkoinen joutui taas vangituksi. Tällä kertaa yhdessä kapteeninsa Pietari Longströmin kanssa. Taneli oltiin jo ripustamassa tavallisena maantierosvona hirsipuuhun kun viime tipassa näytettyään majurin valtuutuksensa hän välttyi varmasta kuolemasta. 

Vuonna 1713 Luukkoinen vietiin nyt yhdessä Longströmin kanssa Moskovaan, mistä he kuitenkin onnistuivat jo muutaman päivän päästä pakenemaan. Kolmen viikon kulutta he olivat jo omien luona. 

Tämän jälkeen Luukkoisen kerrotaan liikkuneen miehittäjän miehittämällä alueella Viipurin ja Pietarin välillä onnistuen yllättämään itsensä tsaari Pietarin eräästä herraskartanosta päivällistä syömästä. Vangin sieppaus kuitenkin epäonnistui täpärästi ja tsaari onnistui pakenemaan. Oli siis lähellä ettei itse Venäjän tsaari joutunut Luukkoisen käsiin. Myöhemmin Kaarlo Kramsu laati tapahtumasta muistorunoelman.

Tämän jälkeen maininnat Taneli Luukkoisesta loppuvat, hän hävisi kuin maan nielemänä. Erään perimätarinan mukaan hän olisi kuollut kotipitäjässään Vanhamoisiossa vuonna 1713.

Vuonna 1714 Napuen taistelusta (Iso-kyrö) alkaen koko Suomenmaa tuli Venäläisten miehittämäksi ja alkoi Isovihana tunnettu raaka miehitysaika. Suuri Pohjan sota päättyi vuonna 1721. Ruotsissa evakossa olleet, silloisen tämaan asukkaat alkoivat palailla kotimaahansa. 

Inkerissä kotinsa ja tilansa menettäneille kruunu myönsi asuttamattomilta seudulta maita sijaan. Kunnostautumiset palkittiin lisäksi esim. verovapauksilla, mikä olikin tuohon aikaan merkittävä etu. 

Tanelin vaimo, myös Inkeristä lähtenyt Maria Heikintytär Lempiäinen meni uudestaan naimisiin Tanelin kapteenikirjurin, niin ikään Inkeriläislähtöisen Barthold Antoniuksen kanssa. Bartholdista tuli myöhemmin valtiopäivämies Hollolan kihlakunnasta Ruotsin kuningaskunnan valtiopäiville.

Kivekkäiden tarina on innoittanut useita seikkailukirjailijoita kuten myös tutkijoita Kyösti Wilkuna Korpimajuri, ja kaksi miekkaa Johan Lindberg Luukkoinen, Daniel, C.A Gottlund Lyhykkäisiä tiijustuksia muinoisista Suomalaisita Pea-sotilaista. E.Pärnänen Antti Kivekäs, Johanna Aminoff-Winberg, Isonvihan pakolaiset, På flykt i eget land : internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget, Viljo Rauta Iso Viha, Z. Topelius, Ison vihan Kivekkäät.