Tänään 8.6.2024 on vietetty Helsingissä Punkmuseon avajaisia. Onnea ja iso käsi aktiiveille! Tosiaan kun alkaa hieman laskeskella, niin parin vuoden kuluttua tulee täyteen 50 vuotta siitä kun punk saapui Suomeen! Kyllä silloin jo voi alkaa koota juttuja talteen myöhempien aikojen nuorten ihmeteltäväksi.
Punkmuseon kortti.
Tänä kesänä museo on avoinna ainoastaan kesäkauden ajan eli elokuun loppuun. Tervemenoa siis vielä se on mahdollista. Kohde löytyy Helsingin ytimessä Kampin Graniittitalosta (Jaakonkatu 3). Tämän kesän näyttely on nimeltään Sydänääniä – Punkin sykettä keskellä Suomea 1977–1992!
Museovieras malttamattomana tutustumismatkalla.
On usein naureskeltu että Suomessa soitettiin punkkia jo ennen punkkia. Lahdesta tulleen bändin SliippareidenVäinö on vuodelta 1975. Silloin elettiin synkitä suomettumisen aikaa. Vuoden 1973 öljykriisi lisäsi ankeutta. Voidakseen julkaista ensi-levynsä karjala takaisin, bändi joutui muuttamaan nimen muotoon takaisin karjalaan. Bändi piti itseään enimmäkseen huumori / parodiabändinä. Merkittävä osuus hauskuudesta oli se että sulake paloi useammallakin tosikolla.
Toki maailmalla oli poreillut myös pinnan alla jo 70-luvun alussa. Itseasiassa punkin juuret voidaan johtaa 60-luvun autotalli-rockiin ja sieltä 50-luvun alkuperäiseen rockiin. Usein ensimmäiseksi punk-bändiksi on sanottu Yhdysvalloista lähtöisin ollutta Ramonesia.
New Yorkin punk-bändien keskeinen keikkapaikka 70-luvun puolessavälissä oli CBGB-klubi. Siellä esiintyi Ramonesin lisäksi muita paikallisia punk-bändejä.
Ramones muuten kävi Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1977! Euroopan kiertueen Suomen keikat olivat Helsingissä ja Tampereella. Minulle punk on Ramones ja Rocket to Russia-levy, joka soi c-kasetilla muutaman kuukauden ajan tosi ahkeraan. Musiikki oli erinomaista opeteltaessa korvakuulolta perusasioita, kuten kolmen soinnun I-IV-V kaavaa eri sävellajeista.
Brittiläinen Malcolm McLaren oli inspiroitunut CBGB-klubilla kokemastaan ja palattuaan Lontooseen vuonna 1975 hän nimesi King's Roadilla (yhteisomistuksessaan) olleen vaatekaupan uudestaan nimellä Sex.
Liike kehittyi nopeasti saaden Euroopassa mainetta törkeällä antimuodillaan, johon vaikutti paljon (muotisuunnittelija) Vivienne Westwood.
Punk-vaatteet tuunattiin itse. 50's prätkätakkeihin lyötiin niittejä. Pidettiin polvesta repeytyneitä pillifarkkuja, joita voitiin valkaista kloridilla. Löytyi skottiruutua ja suuriraitaisia pillihousuja.
Farkkuliivejä ja takkeja koristeltiin rintamerkeillä, vanhoilla mitaleilla, pinsseillä, ketjuilla, hakaneuloilla sekä tussi/maaliteksteillä. Mieleen on jäänyt yksi hauska "hui hai höpönassut, we piss anywhere".
Tukka voitiin leikata pystyyn esim. veitsileikkauksella rikkoen (Sid Vicious). Tekniikkaa ei tunnettu Suomessa. Niinpä tukka sitten leikattiin täällä siilitukaksi, militaristisella päältä tasaisella ns. jenkkileikkauksella, irokeesiksi tai kokonaan kaljuksi eli nahkatukaksi. Jalassa saattoi olla Converset tai maihinnoususaappaat. Punkin tyylillä pukeutuminen oli ja on osa identiteettiä. Ehkä iän karttuessa tosin miedommalla twistillä hehe.
Ovimagneetti punkmuseosta.
Vaatetuksessa saatettiin myös lainailla anarkistiseen henkeen yksittäisiä elementtejä virkamies-pukeutumisesta, kuten kravattia, kauluspaitaa tai pikkutakkia. (Johnny Rottenin suosimalla ikonisella renttu-herra pukukoodilla on yhteistä kosketuspintaa Uuno Turhapuron kanssa, joka palautuu Charlia Chaplininkulkuriin!)
McLaren oli paljon yhteistyössä soittajien kanssa. Hän kokosi bändin, Sex Pistolsin joka esiintyi ensikeikallaan 6. marraskuuta 1975. Kuten kuvasta nähdään, pukeutumistavan muutokset alkoivat joskus vuodesta 1976 eteenpäin.
Sex Pistols julkaisi debyyttisinglensä Anarchy in the U.K. 26. marraskuuta 1976. Vuoden päästä lokakuussa julkaistu ensilevy Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistolskäynnisti Euroopassa uuden kulttuurin.Levyn tiukkaan soundiin vaikutti suuresti Steve Jonesin kitaratyöskentely. Steve soitti käytännössä myös levyn bassoraidat. Levy nousi brittilistalla ykköseksi.
Kun punk-kulttuuri saapui Suomeen joskus vuodesta 1976 eteenpäin, niin tuntui että maassa siihen asti ikuisuuden kestänyt ummehtunut Brežneviläinen pysähtyneisyyden ja suomettumisen kausi viimein päättyi. Jostain vain lähti tulppa ja raikkaat tuulet alkoivat puhaltaa. Kaikkien tosiaan ei tarvii mennä virran mukana, omaa elämää voi ottaa myös omiin näppeihin.
Silloin viimeistään opittiin naureskelemaan pönöttäville ja totisille auktoriteeteille. Vastuullisesti voi toimia myös toisin. Asialliset hommat hoidettiin ja muuten oltiin kuin ellun kanat. Saman tien punk-bändejä alkoi syntyä joka puolella kuin sieniä sateella. Syrjäytyneisyyden, taantuman ja huono-osaisuuden kokemukset olivat punkille otollista kasvualustaa.
Suomalaisia punk-bändejä inspiroi Yhdysvaltalaisia vaikutteita voimakkaammin kantaa ottava Britti-punk. Punk vastusti myös elitististä yltökaupallisuutta. Sex Pistolsien ohessa tunnetuimpiin bändeihin lukeutuu poliittisesti suuntautunut The Clash. Punk-asenteinen Clash hyödynsi tuotannossaan myöhemmin vapaasti erilaisia musiikki-tyylejä.
Luokanopettajaksi opiskeleva Petri Tiili kävi interrail-matkallaan kesällä 1977 Lontoossa. Tuolla hän tutustui punkkiin, joka teki nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Savonlinnaan palattuaan Petri otti katu-uskottavamman taiteilijanimen Pelle Miljoona ja perusti jo samana vuonna yhtyeensä Pelle Miljoona & N.U.S.:n. ensimmäisia tunnettuja biisejä olivat olen työtön ja mä vaan pogoon.
Suomalaisista punk-bändeistä ensimmäisenä ehätti levyttämään Marraskuussa 1977 Andy McCoyn ja Pete Malmin perustama Briard bändi biisillään I Really Hate Ya.
Pelle itse soitti rumpuja ja hänellä oli erikoinen omavalmiste rumpujakkara. Tuoli oli valmistettu punk-asenteella pingispöydästä sekä painonostopenkin istuinosasta! Voimakkaasti eläytynyt Pelle piti sitoa kiinni tuoliin hihnalla keikan ajaksi.
Pelle Miljoonan "rumpujakkara" punkmuseossa
Punk-tanssia eli paikallaan suorilla jaloilla hyppimistä sanottiin pogoamiseksi, eikä siihen tosiaan tarvittu askelkuvioita. Pelle teki pogoamisesta myös biisin. Vaikka punk-biisit ovat lyhyitä, vain pariminuuttisia vetoja, niin niitä pogotessa tulee hiki.
Tampereella perustettiin myös vuonna 1977 kapinallisesti venäläisen automerkin mukaan Popeda-bändi. Debyyttisingle hei mies / mönkiäislaulu ei vielä innostanut, mutta elokuussa 1978 julkaistu ensilevy kulki jo mallikkaasti. Popedan musiikki ei ehkä ollut kaikkineen punkkia mutta vaikutteet olivat vahvat.
Ramonesin viitoittamalla tiellä jatkoi Kotkan Karhulassa vuonna 1977 perustettu Ypö-Viis, joka toimi aktiivisesti vuoteen 1981 saakka. Vuonna 1980 julkaistiin hyvästi masentava maanantai. Muita Ramopunkkiin suuntautuneita bändejä olivat esim 1984 perustettu Juvalainen Luonteri Surf, 1985 perustettu Ne Luumäet ja Pojat.
Joulukuussa 1977 Antti Einiön Metronome-ohjelmatoimisto alkoi puuhata Sex Pistolsia Suomeen keikalle. Tammikuun 3:s päivä HS toimittaja Raija Forsström kirjoitti lehteen artikkelin Parasta lapsille?
Kaksi päivää myöhemmin Lastensuojelun keskusliitto sekä 8 muuta poliittista varhaisnuorisojärjestöä (ml. Pioneerit ja Nuoret Kotkat) antoivat yksimielisen julkilausuman Sex Pistolsin Suomen vierailun estämiseksi. Tammikuun 12 päivä Ulkomaalaistoimisto päätti jättää myöntämättä yhtyeen työluvat. Perustelu oli rikosrekisteri eli kaksi sakkoa. Näin saatiin estettyä Suomen nuorisoa turmeltumasta, hehe. Lähde: Live in Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa Mikael Huhtamäki
Voisi sanoa että Suomen musiikkielämässä koettiin vuosina 1977-1980 maanjäristys. Kaikki 50-, 60- ja 70-lukujen kapina patoutumineen purkautui ainoastaan muutaman vuoden aikana.
Punk-bändejä syntyi todella paljon ja joka kylään. Niitä olivat esimerkiksi Neljä Miinus, Päihdetila, Järjen Ääni, Isänmaan Haitat, Vapaa Kalja, Depressio, Systeemi, Kansa Taisteli, Leonid B, Mopot, Kasvain, Fiasko, Shitter Limited, Penis Surprise, Nussivat Nunnat, Stalin, Nukketeatteri, Komplex, Romanttinen Sementti, Noidankehä, Segajuk, Säkä, Mein Kampf ja Huonoin.
Pohjois-Suomessa tapahtui myös. Ratsia perustettiin Pihtiputaalla vuonna 1977. Bändi pääsi levyttämään ensisinglensä Lontoon skidit 11. toukokuuta 1979 MSL-Studiolla ja sen tuotti Eppujen kitaristi Pantse Syrjä. Myöhemmin Ratsia jatkoi mustaan pukeutuneeseen post-punk suuntaan, jossa muita bändejä olivat esim. The Cure, Musta Paraati, Syyskuu ja Maaseudun Tulevaisuus.
Mielos Tero tutustutti minut punkkiin kuutosluokan syksyllä vuonna 1979. Vaikka olin kiihkeä punkkari ehkä noin reilun vuoden verran, niin siinä ajassa minuun ehti tarttua pysyvästi punkkiin olennaisesti kuuluva tee itse DIY-asenne. Soittajan ura alkoi vähän myöhemmin 13 ikäisenä seiskaluokan tammikuussa vuonna 1982 kun sain ensimmäisen kitarani. Punkkiin kuuluva kaikilla on lupa soittaa oli alkuvaiheessa tosi tärkeää.
Kädestä käteen jaetut c-kasetit, demot, independent-levy"firmat" ja valtava innostus veivät eteenpäin. Bändejä koottiin tosta vaan, järjestettiin keikkoja ja tutut kavereineen olivat aktiivisesti paikalla. Oltiin aitoja vailla sen suurempaa. C-kaseteilla oli merkittävä osuus punkin räjähdysmäiseen kehitykseen.
Philipsin keksintö, C-kasetit avasivat 70-luvulla maailman peruuttamattomasti!
Tiukemman asenteen nahkatukka-laitaa edusti muutamalla hitilään Maukka Perusjätkä. Vuonna 1978 ohjelmistossa olivatsotaa apatiaa vastaan ja mun kaverit. Bändin muusikoista mainittakoon Esa Pulliainen kitarassa. Maukka ei pitänyt itseään punk-skeneen kuuluvana mutta vahvat punk-vaikuteet ovat musiikissa läsnä.
Helsinkiin muutettuaan Pelle Miljoona toimi paljon yhdessä Problems-soittajien kanssa. Tumppi Varosen Johdolla bändi julkaisi vuonna 1980 oman versionsa katupoikien laulusta. Varosen suurin hitti oli tahdon rakastella sinua.
Mutta kyllä sitä osattiin punkata myös Suomen humppapääkaupungin Turun kupeessa.. Korroosio perustettiin Raisiossa vuonna 1979. Yhtyeen tunnetuin biisi oli kitaristi Joel Hallikaisen säveltämä Hei hei hei, joka levytettiin vuonna 1980.
Pelle Miljoonan & 1980 julkaisi saman vuonna menestyslevynsä. Menestysbiisejä olivat mm. Juokse villi lapsi, olen kaunis ja Moottoritie on kuuma. Vuosi oli Pellelle dramattinen, kun osa bändin muusikoista lähti kesken menestyksen menemään. Suomen valloitettuaan he lähtivät maailman valloitukseen.
Helsingin Puotilassa vuonna 1977 perustettu Lama julkaisi vuonna 1980 ensi singlensä Totuus löytyy kaurapuurosta. Nykypäivän korvilla kuunneltuna biisi on tästä porukasta ehkäpä paras ja tyylipuhtain esimerkki Suomi-punkista.
Muistan kun joskus 1986 oli alustavasti juttua Kuopiolaisen Poliisivaltio hd-bändin, joka oli muuttanut nimensä Damageksi kanssa kun he etsivät kitaristia. Nimimuutoksen myötä bändi oli jatkanut Speed/Thrash-suuntaan. He postittivat sitten tekemänsä vinyylin tutustumista varen. Menin mielenkiinnosta sovittuihin sessioihin mutta tyypit eivät muistaneet tulla reenikämpilleen ja niin homma oli siinä. Totta puhuen itsekin olin jo siirtynyt Van Halenin - Frank Marinon kautta Lynyrd Skynydin ja ZZ Topin musiikkiin joten ei jäänyt kovin paha mieli hehe.
Vuonna 1979 Joensuussa perustettu Hassisen kone julkaisi vuonna 1980 ensisinglensä Hassisen kone / Kolumpia orkesteri. Heidän musiikki edusti punkkia seurannutta uutta aaltoa. Biisit kuten kulkuriniltakalja ja rappiolla edustivat kuitenkin vielä puhdastarentturomanttiikkaa.
Punkkiin kuulunut kaupallisuuden vastaisuus haihtui muutamassa vuodessa ja samalla entisestä antimuodista oli tullut muotia. Kaupasta sai ostaa polvista revittyjä farkkuja sekä valmiiksi niititettyjä takkeja hyvään hintaan.
Punk nousi Suomessa lyhyeksi aikaa valtavirtaan. Pelle MiljoonanMoottoritie on kuuma-levy kipusi listoilla vuonna 1980 ykköseksi ja Maukka Perusjätkän vaatteet on mun aatteet soi Suomen-niemen jokaisessa discossa! Näin kapina sulautui yhteiskuntaan muutosvoimaksi vai sulautuiko?
Luin pitkästä aikaa Bertrand Russelin kirjoittaman "Länsimaisen filosofian" historian. Kirjoittaja on vuosikymmeniä sitten kuollut matemaatikko, filosofi, loogikko ja aikansa älykkö. Vaikka länsimaisen filosofian historian kirjan ensijulkaisusta aikaa on kulunut lähemmäs sata vuotta, niin tuo aika on länsimaisen filosofian historiassa lyhyt hetki.
Bertrand Russel, länsimaisen filosofian historia.
Niin ollen teksti ja viimeisen 2500 vuoden aikana vaikuttaneiden filosofien analyysi on edelleen varsin osuvaa ja ajankohtaista luettavaa. Näin ainakin vertailtaessa niiden filosofien osalta keiden tuotokset ovat tuttuja. Russelin länsimaisen filosofian historiaa on aikanaan myös kritisoitu, mutta mielestäni osuvampaa synteesiä aiheesta on vaikea löytää.
Russelin filosofian peruskysymysten myötä aloin pohdiskella ihmisten ja yhteisöjen järjestäytymistä enemmänkin. Lisa Feldman Barret nimeää nämä ekolokeroiksi.
----------------------------
Heimokulttuuri
Viisitoistatuhatta vuotta sitten ihmiset elivät vielä täysin heimokulttureissa. Keräily- ja paimentalouksien muodostuvat yhteisöt järjestäytyivät perheiksi, perheet suvuksi ja lopulta suvut heimoiksi. Heimon tärkein tunnusmerkki oli se että siltä puuttui väkivallan monopolia harjoittava keskusvalta. Heimokulttuurin jäsenet olivat itsenäisiä ja ylpeitä ihmisiä arvostaen vapauttaan. Tämä teki keräily- tai paimentolaisheimokunnista (ekolokero) periaatteessa demokraattisia ja tasa-arvoisia.
Jäsenten vapaus oli näennäistä, sillä sitä rajoitti sitoumukset perhettä, sukua sekä heimoa kohtaan. Jos jäsentä uhattiin, suku tuli viipymättä apuun. Sukulaisia oli myös vastavuoroisesti autettava viipymättä hädän hetkellä. Useimmiten suvun vanhin, johon suhtauduttiin erityisellä kunnioituksella oli mies.
Vaikka asuttiin hajallaan maantieteellisesti laajalla alueella, vahvaa sukuyhteyttä pidettiin yllä ja sitä vahvistettiin eri rituaalien aina tavattaessa. Täysin individualistit henkilöt poistettiin yhteisöstä. Yksin luonnon armoilla eläminen oli monin verroin turvattomampaa sekä lyhytkestoisempaa, joten jokainen pysyi mielellään yhteydessä sukuunsa.
Heimokulttuuri
Heimokulttuurissa uskottiin moniin jumaluuksiin ja henkiin. Palvomisen välittäjänä saattoi olla yhteisön yhteinen idoli, kuten pohjolan kansalla Sigirin ukko.
Keskinäiset erimielisyydet selviteltiin pohjolan heimokulttuurissa esihistoriallisella ajalla käräjäkivillä. Käräjät eli heimoneuvosto (Thing) muodostettiin sukukuntansa vanhimmista. Rangaistuskäytännöistä yleisimpänä käytössä oli hyvitysmenettely. Vaikka heimokulttuuri on hävinnyt suuresta osasta nykyaikaista läntistä maailmaa niin sitä tavataan edelleen maailmassa huomattavan paljon.
--------------------
Maanviljelykulttuuri
Jääkauden väistyessä ilmasto-olot muuttuivat entiseen verrattuna rajusti. Suotuisampien olosuhteiden myötä alkoi kehittyä maanviljely. Viljelytoimintaa aloiteltiin siis jo reilut yksitoista tuhatta vuotta sitten, mutta järjestäytyneenksi touhu kehittyi vasta joskus 5500 ennen ajanlaskua.
Pellon raivaaminen metsään oli erittäin raskasta ja aikaa vievää työtä. Vaivannäön seurauksena keksittiin täysin uusi käsite, raja. Pellosta tuli minun pelto ja minun maa erotettiin rajalla metsästä. Vaikka eläimiä hyödynnettiin vetojuhtina, pellolla ahertaminen oli edelleen raskasta.
Ihmiset asettuivat asumaan paikoilleen peltojensa läheisyyteen. Maatalouden tuottaman ylijäämän seurauksena yhteisöihin alkoi kehittyä ryhmiä, jotka olivat keskenään täysin eriarvoisessa asemassa.
Alkoi naisten alistaminen. Suurimmasta väestöryhmästä, joka viljeli maata tehtiin orjia. Muodostui hierarkisesti järjestäytyneet käsityöläisten, pappien, sotilaiden sekä hallinnon luokat. Luokkajaon lopputulemana vijelijäyhteisöä (ekolokero) johdettiin yksinvaltaisesti. Keksittiin pyörä sekä lukutaito.
Viljelykulttuurissa sadon takaamiseksi eli ruoan varmistamiseksi seuraavan talven ajaksi oltiin valmiita sietämään monenmoisia vaivoja. Oltiin valmiita tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia yli vuoden päähän.
Näin siviloidun ihmisen toimintaan tuli mukaan harkitsevuus. Metsästyskulttuurissa olleet sponttaanius, intohimo sekä joskus nopeasti kohdatut vaaralliset tilanteet muuttuivat maanviljelijäkulttuurissa eriarvoisuuteen, sovinnaisuuteen, ennakoivuuteen, sekä tylsyyteen.
Vaivanpalkkioksi viljalla kyettiin elättämään heimokulttuuriin verrattuna moninkertaisesti suurempia yhteisöitä murto-osan kokoisella alueella. Niinpä eturistiriitatilaneissa keräilymetsästäjien oli väistettävä huomattavasti suuremmiksi kasvavia viljely-yhteisöitä.
Käsityöläiset olivat tärkeä luokka.
Usko maanviljelykulttuurissa oli heimokultturien tapaan polyteististä eli uskottiin moneen jumalaan. Viljelykultturissa tärkeimmäksi nousi hedelmällisyyden, kuten härän tai maaemon palvonta. Uskottiin että hyvät suhteet jumaluuteen takasivat hyvän sadon. Uskottiin myös siihen että yhteisöä johtanut yksinvaltias oli erityisen läheisessä suhteessa pääjumaluuteen.
Yksinvaltias esitettiin usein maanpäälle laskeutuneena jumaluutena. Liittyessään hallitukseen jumalat tulivat kosketukseen moraalin kanssa. Lainsäätäjät saivat siten lakikokoelmansa eli dogminsa joltakin jumalalta ja lain rikkomisesta tuli jumalaton teko.
Tuhansia vuosia käytössä ollut itsevaltius, tai myöhemmin 1500-luvusta alkaen Machiavellismi, taikka 1900-luvulla alkanut yksinjohtajuutta toistava yksipuoluejärjestelmä ja komentotalous edustavat samaa dogmisysteemiä. Niiden olemus ei ole staattinen. Yhteisön pysymiseksi johtajansa hallinnassa kuria on alati tehostettava, jolloin lopulta joudutaan pysähtyneisyyden aikaan. Pysähtyneisyyden aika voi sitten kestää useiden sukupolvien ajan.
Viljelykulttuuri
Kun pysähtyneisyys oli näivettänyt yhteisönä riittävästi, niin hallinnon rappiota seurannut pidäkkeiden purkautuminen johti hillittömään anarkiaan. Jos kaikkien sota kaikka vastaan ei ehtinyt johtaa hajallaan olevaa yhteisöä naapuriyhteisön alamaisuuteen (orjuuteen), niin se johti ennen pitkää uuteen dogmiin, uuteen johtajaan ja uuteen kierrokseen.
Maatalouskultturissa edettiin Mesopotamiasta Egyptiin ja Egyptistä antiikin aikaan. Noin vuonna 600 ennen ajanlaskua Kreikan sivilisaatiossa tapahtui nopea kehitys. Maatalouden tuottaman ylijäämän ja luokkajaon seurauksena Ateenan kaupunkivaltiossa muodostui vapaiden joutilaitten nuorten miesten luokka.
Oikeuden riita-asioissa saivat vapaat miehet puolustaa itse itseään. Hyvillä puhelahjoilla oli siten mahdollista saada itselleen huomattavaa lisäetua ja esimerkiksi tuomarit puolelleen. Taitoja harjoitettiin maksullisten opettajien, sofistien avulla. Keksittiin uusia asioita kuten (länsimainen) filosofia.
Ateenan filosofipiireissä keksittiin että intohimon ja harkitsevuuden eli tunteen ja järjen välissä on ristiriita. Sieltä alkaen filosofit ovat kehitelleet toinen toisensa jälkeen ja mielestään toinen toistaan parempia (yhteiskunta)malleja perustaen ne aina joko tunteen tai järkeilyn varaan. Vastakkainen puoli on niissä nähty aina kilpailevana rakenteena, joka tulee sulkea pois tai vähintään minimoida.
Tunteeseen perustuneet yhteisöt (esim. Spartalaiset) ovat luottaneet johonkin uskomiseen, dogmiin. Niiden vaikuttimina ovat olleet romanttiset liikkeet, jotka pitävät suuressa arvossa kuria, urheutta, sankaruutta, jaloutta, seikkailua ja intohimoa uskomansa asian puolesta. Sankarivaltiossa ihmiset ovat valtiota varten. Ne suhtautuvat myötämielisesti ihmisluonnon irrationalisiin ja intuitiivisiin puoliin, koska järki tuntuu heistä vihamieliseltä sosiaaliselle yhteenkuuluvaisuudelle. Tiukka kuri on johtanut tällaiset yhteisöt pysähtyneisyyteen. Ajan kuluessa korruption ja rappeutumisen seurauksena ne menettevät otteensa kansaan, josta ne ajautuivat nopeaan kaaokseen ja vieraiden valtioiden orjuuteen.
Tietoon perustuvat yhteisöt (esim. Ateena) taas olivat rationaalisia, empiirisesti hankittuun sekä harkittuun tietoon ja hyötyyn perustuvia ihmisten ekologisia lokeroita. Niissä ei ollut sijaa väkivaltaiselle intohimolle eikä tunteenomaiselle toiminnalle ja niin niistä tuli lopulta kuolettavan tylsiä. Näissä valtio on yksilöitä varten. Yksilöiden individualismin ja persoonallisen riippumattomuuden johdosta keskinäisestä yhteistoiminnasta tuli lopulta mahdotonta. Niin ne hajosivat joutuen vieraan vallan alamaisuuteen.
Antiikin Kreikan filosofien piirissä keksityn edustukselliseen vallanjakoon perustuva (ekolokero)demokratia jäi näin paikalliseksi sekä lyhytaikaiseksi. Monarkistinen dogmisysteemi palasi vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi länsimaisiin viljelykulttuureihin yli tuhannen vuoden ajaksi!
Vaikka yksivaltainen viljelykulttuuri valtasikin voimakkaasti alaa, niin on myös huomattava että esimerkiksi vielä 500-luvulla koko maailman väestöstä peräti 80 prosenttia elivät paimentolaisuuteen ja keräilyyn perustuvissa heimoyhteisöissä.
-------------------
Edustuksellinen demokratia
Pitkän, reilun tuhat vuotta kestäneen pimeän jakson ja pimeän keskiajan jälkeen tietoon perustuva tiede sekä yhteiskunnallinen ajattelu alkoivat kehittyä harppauksin. Vuonna 1788 nähtiin yhteisöiden järjestäytymisessä uusi edistyksen kausi. Heinäkuun itsenäisyysjulistuksella perustettiin Yhdysvallat ja liberaali demokratia tuli maassa vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi.
Perustajien luoma perustuslaki sääti vaaleilla valitun hallituksen. Samalla se turvasi kansalaisoikeudet ja -vapaudet (tosin alkuun vain valkoisille). Perustajaisejä, joihin lukeutui myös suomalaistaustainen politikko, yhdisti päättäväisyys rakentaa amerikkalaisuus vapauden ja tasa-arvon periaatteiden varaan.
Itsenäisyysjulistus.
Edustuksellinen demokratia muistutti vanhaa heimokulttureista tuttua järjestystä. Kaksitoista sukunsa vanhinta korvattiin säännöllisesti äänestämällä valittavilla edustajilla. Aiemmasta heimokulttuurista erotti myös väkivallan monopolia harjoittava yhteisön keskusvalta. Omin voimin pärjäämisen eetos oli silti Yhdysvaltojen uudisasukkaiden tunteessa vahvasti mukana.
Euroopan demokratia-kehitys käynnistyi vuotta myöhemmin. Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789. Kymmenen vuoden kuluessa kumottiin säätyerioikeudet, feodaaliyhteiskunta ja absolutistinen monarkia. Ympäri Eurooppaa vanhoissa monarkioissa käynnistyi muutosprosessi, jota käytiin jossain maissa erityisen kivuliaasti. Valtioita myös itsenäistyi monarkioiden alamaisuudesta ja usein demokratiaan päädyttiin vasta repivän anarkian ja sisällissodan jälkeen.
Ranskan vallankumous.
Samalla tavoin kuin heimo- tai yksinvaltainen kulttuuri, niin myös demokraattisesti koottu yhteiskuntajärjestys (ekolokero) on hitaassa mutta jatkuvassa liikkeessä. Ihminen kyllästyy helposti samana toistuviin asioihin. Näin myös demokraattisesti johdettujen yhteiskuntien arvoja pitää liikkeessä mielipidevaikuttajat.
Yhteiskuntavaikuttajien, kuten tieteilijöiden, taiteilijoiden, filosofien ja lopulta politikkojen mielipiteet vaikuttavat siihen kiristetäänkö ja löysätäänkö demokraattisen yhteiskunnan säätelyä. Liian tiukaksi säädetty yhteiskunta kohtaa byrokratian lisääntymisen, kangistumisen ja lopulta pysähtymisen. Kestää ikuisuuden asioiden etenemiseksi järjestelmän rattaissa.
Demokratiaa toisaalta uhkaa myös liiaksi arvostettu yksilöllisyys. Liian löysälle päästettyä säätelyä seuraa opportunismi sekä rajaton individualismi. Haurastuneen demokratian vastareaktiona yksinvaltainen ja autoritäärinen johtajuus nostaa suosiota. Paikalle tarvitaan vain erikoisen karismaattinen, puhetaitoinen ja itseensä ylenpalttisesti luottava johtaja joka ottaa porukan haltuun. Esimerkki demokratian haavoittuvaisuudesta löytyy esimerkiksi kolmekymmentäluvun Saksasta. Viimeaikoina on nähty esimerkiksi yksinvaltaisuuden kasvua esimerkiksi Unkarissa ja Turkissa.
Kansanvallan ja yksinvallan liike
Viimeisen sadan vuoden aikana on nähty useita tapauksia kun yhteiskunnan sekaannusta ei seurannut todellinen demokratia vaan uusi yksinvaltainen dogmi. Seuraavassa joitain esimerkkejä:
Venäjän vallankumouksesta ja sisällissodasta jouduttiin yksipuoluejärjestelmään, jossa kommunistipuolueen johtaja korvasi aiemmin vallassa olleen tsaarin. Kommunismin kaaduttua nykyään vallassa on yksinvaltainen "presidentti".
Kiinan sisällissodassa päädyttiin vuonna 1950 tilanteeseen, jossa muodostui yksipuoluejärjestelmä Venäjän tapaan. Hävinnyt kansanvalta vetäytyi Taiwanin saarelle.
Vietnamissa sodittiin myös ja nykyään Vietnam on sosialistinen yksipuoluevaltio.
Saksan kommunistinen itäosa yhdistyi läntiseen Saksan liittotasavaltaan vuosikymmeniä kestäneen eron jälkeen vuonna 1990. Tämä on esimerkeistä ainoa, jossa yksinvaltainen järjestelmä sulautui demokratiaan.
Vaikka kehitys ei kaikkialla johtanutkaan todelliseen demokratiaan, niin demokratian nimi kuten tasavalta on kelvannut aivan kaikille yhteiskuntamalleille (myös yksinvaltaisesti hallittujen maiden virallisiin nimiin asti).
Olennaisinta on kuitenkin huomata sekä yksinvaltaisesti johdettujen, että kansan edustuksellisesti valitseman valtiomuodon näkevän itselleen vastakkaisen järjestelmän todellisena uhkana olemassaololleen. Nykypäivinä on siten nähtävissä nopeasti vahvistuvaa vastakkainasettelua.
Erona entisiin aikoihin osapuolilla on nykyään käsissään ydinaseet. Ainoastaan keskinäisen kauhun tasapaino estää käyttämästä niitä. On tärkeä tiedostaa ettei ihmiskunnalla ole koskaan aiemmin ollut mahdollisuuksia aiheuttaa totaalista ihmiskunnan sukupuuttoa sekä maapallon tuhoa.
Luin syksyn aikana Lisa Feldman Barretin kirjoittaman tuoreen teoksen seitsemän ja puoli oppia aivoista. Kirja on mielestäni merkittävin teos pitkään, pitkään aikaan. Kirjassa on tämän päivän tieteilijöiden tuoreimmat käsitykset pakattuna helposti ymmärrettävään muotoon. Kirja on suositeltava lukukokemus mihin tahansa aivoilla tehtävään asiaan liittyen.
Lisa Feldman Barrett Seitsemän ja puoli oppia aivoista.
Käsitykseni mukaan voisi sanoa että NÄIN vallankumoksellisia ja rohkeita ajatuksia ei olla kuultu reiluun pariin tuhanteen vuoteen. Kirja lähtee liikkeelle asenteella! Alkuun ammutaan alas iänikuinen tunne vastaan järki-rakennelma. Ihmisyyteen kuuluvat tietoisena tai tiedostamatta kumpikin puoli. Riippuu vain tilanteesta, kumpiko ohjaa toimintaa. Perusteet väitteelle ovat musertavan loogiset.
Voidaan siis sanoa että viimeisen kahden tuhannen vuoden ajan ihmiskuntaa on johdettu harhaan pahanpäiväisesti. Tunteen ja järjen vastakkainasetteluun perustuneet filosofiset ja muut teoriat ovat jonniin joutavaa humpuukkia. Suuri osa länsimaisesta filosofiasta menee siten roskapönttöön! Niin ollen myös esimerkiksi tunteen vallassa tehtyjen vääryydentekojen puolustettavuudelta murenee pohja!
Kirja on muutenkin varsinainen tietopläjäys, joten tähän juttuun mukaan mahtuu ainoastaan ajatukset kirjan alusta ja lopusta. Lopussa pohdiskellaan radikaalin uutta, tekisi mieli sanoa filosofiaa. Se on ennen kaikkea rehellisen suoraselkäinen (ekolokero) ehdotus. Ihmiskunnan olisi kestävinä perustaa tulevaisuudessa ajattelunsa ja toimintansa pelkästään kahden perusperiaatteen varaan: Vapauteen ja vastuuseen! Ajatuksen johdattelemana voisi päätyä seuraavaan:
1.Ihminen olisi vapaa toteuttamaan itseään ja haaveitaan. Uskomaan tai olemaan uskomatta.
2. Ihmisen vapautta rajoittaisi ainoastaan vastuu itsestä ja vastuu ympäristöstä. Itsestä vastuussa oleminen tarkoittaisi sitä että kohdellaan lahjana saatua elämää kunnioittavasti. Annetaan keholle riittävästi perustarpeita kuten ilmaa, vettä, ravintoa, lämpöä, lepoa, turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Ei turmella lahjaksi saatua elämää ja kroppaa tietoisesti esimerkiksi huumeilla, alkoholin väärinkäytöllä, epäterveellisellä ruoalla, liialla sokerilla, -suolalla, liian vähäällä unella, tai liian pitkällä paikoillaan ololla, istumisella. Tahi työhön, someen, pelaamiseen tai kuntoilurääkkiin jumittumalla. Annetaan aisteille (kuten maku- haju-, näkö-, kuulo tai tuntoaisteille) nautintoja, MUTTA vain rajoitetun ajan. Tutustutaan itselle vieraasiin asioihin ja maihin.
Haastetaan itseä säännöllisesti MUTTA ainoastaan rajoitetun ajan esimerkiksi, opiskelulla, mietiskelyllä, työllä, liikunnalla, fyysisellä rasituksella, lämpö- ja kylmäaltistuksella sekä paastolla. Introvertit hakeutumalla toisten seuraan, ekstrovertit hakeutumalla hiljaisuuteen. Mukavuusalueen ulkopuolella piipahtaminen kehittää ihmistä. Haasteeseen pystyy opettelemaan suhtautumaan ahdistuksen sijasta innostuneen päättäväisesti.
Vastuuullisuuteen ympäristöä kohtaan tarkoittaisi esimerkiksi tekomme ja puheemme niin lähiympäristöä kuin vieraampia ihmisiä kohtaan. On hyvä tietää, että fyysisen ja/tai psyykkinen väkivalta jättää jäljet kohteen lisäksi myös tekijään. Toisin päin kääntäen. Hyvät teot tekevät hyvää hyvänteon kohteelle mutta myös tekijälle.
Vastuu ympäröivästäluonnosta kaikkineen tarkoittaisi että luonnosta hyödynnettäisiin ainoastaan se määrä resursseja mitkä kuluvat itsestä vastuullisuuden toteuttamiseksi. Ruokaa, suojaa, lämpöä, opiskelua, työtä, urheilua, harrastuksia ja matkustamista varten kulutettaisiin vain välttämättömin. Kulutettu resurssi palautettaisiin takaisin luonnolle ja/tai hyvitettäisiin se.
Vapaus ja vastuu.
Tekojen rangaistuvuutta pohtiessa ensin selvitettäisiin onko toimittu vapaassa tahdossa. Seuraavaksi onko oltu vastuullisia itseä kohtaan. Lopuksi onko oltu vastuullisia ympäristöä kohtaan.
Uuden oikeuskäsityksen mukaan ei enää onnistuisi saamaan vapautusta tuomioosa hankkiutumalla ennen vääryyden tekoa humalaan, syömällä kärpässientä, ayahuascaa tai olemalla tunnekuohuissa, vaan ihmiset vastuutettaisiin teoistaan.
Luulen kyllä rehellisyyden nimissä ettei ihmiskunta ole vielä pitkään, pitkään aikaan riittävän kypsä edellä esitetylle "filosofialle". Ihmiskunta ei vain ole valmis muutokseen.
Ensinnäkin todellisesti demokraattiset yhteenliittymät, kuten EU on helppo saada pysähtyneisyyden tilaan. Sihen riittää ainoastaan yhden yksinvaltaisesti johdetun maan veto-oikeus. Yksinvaltaisuus siis voittaa demokratian. Vai voittaako?
On siis täysin mahdollista että ennen vapauden ja vastuun yhteisöitä kuljetaan maailmanlaajuisesti Kafkamaisessa tunnelmissa täysin päinvastainen kehityskulku lähes päätyyn asti ja seuraisi satoja vuosia kestävä alati voitokkaan Machiavellismin kausi (ekolokero). Ihmiset orjuuttavat siellä itseään sekä toisiaan. Tuona aikana ei olla vapaita eikä vastuullisia.
Valtiot jolla on väkivallan monopoli vahtivat kansalaisiaan oikeusjuttuineen ja ovat koko ajan sodassa muiden maiden kanssa. Jos väkivallan monopoli ei ole yksin valtion hallussa, niin sitä on sitten ostettavissa mitä moninaisimmilta yksityisiltä palkka-armeijoilta ja rosvojoukoilta. Nöiden valtioiden sisällä on siten lukematon määrä aseellisia ryhmittymiä, joiden jatkuvat selkkaukset välien selvittelyineen on arkipäivää.
Tekniikan vallankumous takaa tuhon ja sekoilun täydellisyyden. Orvelilaisendystopianajanjakson kuluessa, maapallo tuhotaankin siten 99 prosenttisesti. Ylikansoitus vaihtuu pullonkaulaksi. Tellusta asuttavat jäljellä olevat viimeiset, ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Viimeistään tuolloin ihmismieli voisi tulla kypsäksi, vai kuinka?
Tieto elämän hallinnan tunteen menettämisestä ahdistaa, ainakin minua. On kuitenkin hyvä tiedostaa että on olemassa asioita joihin 1. ei voi vaikuttaa yhtään 2. voi vaikuttaa vähän ja 3. voi vaikuttaa paljon. Energia kannattaa keskittää jälkimmäiseksi mainittuihin. Niinpä voi yrittää aloittaa kehittämisen itsestä, arkisista asioista ja valinnoista. Aina välillä voi epäonnistua ja kaatua ja mutta sitten voi taas mennä eteenpäin.
---------------------
Lopuksi
Teologian ja tieteen välille muodostui jo sen alkuaikoina hetteikkö "No Man's land" jota on kutsuttu viimeisen 2600 vuoden ajan filosofiaksi. On yritetty tietää (tuntea, selittää) mennyttä ja tulevaa. Tietämistä voidaan käsittää olevan olevan neljää eri lajia. 1. Ei tiedä, mitä ei tiedä. 2. Tietää, mitä ei tiedä. 3. Luulee että tietää ja 4. Tietää että tietää. Mitä kauempana historiassa tai tulevaisuudessa liikutaan, sitä varmemmin myös filosofit ja tiedemiehet liikkuvat kolmessa ensiksi mainitussa ryhmässä.
Noh, olipa asia niin tai näin myös dystopian jälkeen ihmistä tulevat askarruttamaan samat asiat kuin tähän saakka. Bertrand Russelin sanoin:
"Onko maailma jakaantunut henkeen ja aineeseen? Jos on, niin mitä on henki ja mitä aine? Onko henki aineen alainen, vai onko sillä mitään aineesta riippumattomia voimia? Onko kaikkeudessa mitään ykseyttä ja tarkoitusta? Kehittyykö se kohti jotain päämäärää? Onko todella olemassa jotain luonnonlakeja, vai uskommeko niitä olevan vain siksi että, että meissä on synnynnäinen järjesteyksen rakkaus? Onko ihminen se mitä hän näyttää olevan astronomin silmissä: pienen pieni epäpuhtaan hiilen ja veden muodostama hiukkanen, joka voimatonna ryömii pienen ja mitättömän kiertotähden pinnalla? Vai onhko hän se, minkä Hamlet hänessä näkee? Onko hän ehkä kumpaakin yhtäaikaa? Onko olemassa elämäntapa, joka on jalo, ja toinen, joka on halpamainen, vai ovatko kaikki elämäntavat vain merkityksettömiä? Jos on olemassa jalo elämäntapa, mikä on sen olemuksena ja miten voimme sen toteuttaa? Täytyykö hyvän olla ikuista, jotta se ansaitsee arvonantoa, vai kannattako sitä etsiä siinäkin tapauksessa, että kaikkeus kulkee auttamattomasti kohti kuolemaa? Onko jotain sellaista kuin viisaus, vai onko se, mikä sellaiselta näyttää, vain hulluuden äärimmäistä hienostusta?"
Heti kirjan alussa kirjoittajat ottavat käsittelyyn kestävä kehityksen määritelmän koska heidän mukaansa nykypäivän kestävyyden käsite on viherpesuineen varsin epämääräinen. He esittävät kestävyyden niin että se tulee tarkentaa kahdeksi eri tyypiksi, heikoksi- ja vahvaksi kestävyydeksi.
Heikko kestävyys perustuu Heikkurisen mukaan ihmisten tekniikan avulla luomaan jatkuvaan talouskasvuun. Luonnon arvo määräytyy ensisijaisesti ihmisen siltä saaman hyödyn perusteella.
Vahvassa kestävyydessä ihmisten luomia laitteiden sekä tekniikoiden ei uskota pystyvän korvaamaan luonnon omia prosesseja. Esimerkiksi pölyttäjät ovat katoamassa kokonaan. Suurimpana syynä pölyttäjien vähenemiselle ovat sopivien elinympäristöjen väheneminen, hyönteismyrkkyjen lisääntynyt käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Vahvassa kestävyydessä ihmisten tulee luopua uusiutumattomien materiaalien ja energioiden käytöstä. Tämän lisäksi uusiutuvaa maailmaa käytettäisiin vain sen uusiutumiskyvyn rajoissa.
Kirjoittajat haluavat muotoilla myös väkivallan käsitteen uusiksi. Heidän mukaan antroposeenin ajan ihmiskeskeisessä luontosuhteessa luonto nähdään pelkästään ihmiselle alisteisena hyödykkeenä. Antroposeenisessä ajassa hyödykkeen eli resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä myös pidetään kehityksenä.
Heikkurisen ja Ruuskan mukaan tähän ajatteluun pitäisi saada aikaan perustavanlaatuinen muutos eli luonnon resurssien hyödyntäminen pitäisi nähdä väkivaltana luontoa kohtaan. Luontoa olisi siten hyväksyttyä hyödyntää ainoastaan ihmisten ensisijaisten tarpeiden verran.
Tarpeina mainitaan ravinto, suoja sekä kenties sosiaalista kanssakäymistä koskevat tarpeet. Näiden määrä ja laatu vaihtelee ihmisen sijaintipaikan mukaan. Esimerkiksi päiväntsasaajalla riittää kevyempi vaatetus kuin pohjoisessa.
Kirjoittajat nostavat esille väestöräjähdyksen. Väestö on kasvanut viimeisimmän vuosisadan aikana noin 1 miljardista 8 miljardiin! Väestömäärän lisääntyminen yhdistettynä luonnon hyödyntämiseen perustuvaan jatkuvaan talouskasvuun on kestämätön yhdistelmä.
Ratkaisuksi ihmiskunnan ongelmaan Heikkurinen ja Ruuska tarjoavat "uusmaalaisuutta". Ihmiset voisivat muuttaa maalle ja aloittaa opetella selviytymisen vaatimattomilla puitteilla sekä lihasvoimalla. Taitoja voi hankkia Ruuskan masinoimassa Omavaraopistossa.
------------------------------------
Tulevaisuuden näkymät ovat kieltämättä hiuksia nostattavat. Ehkäpä loppukahinoissa jokainen kansa yrittää saada omat jalostuneet geeninsä olemaan se jota jää eloon dystopian jälkeiseen aikaan, kuka tietää.
On selvää että "Kestävän elämän manifesti" sellaisenaan ajateltuna on utopia. Vanhimpia käsityksiä myyttisestä onnelasta lienee HomeroksenScheria, feakialaisten saari. Ensimmäinen tallennettu utopistiseksi luokiteltava ehdotus on noin 2 400 vuotta sitten Platonin kirjoittama tasavalta. Eedenin puutarha lukeutuu myös utopistisiin paikkoihin. Noin 500 vuotta sitten Thomas More kirjoitti julkaistufiktion ja sosiopoliittisen satiirin "Utopia", josta käsite on tullut nykypäivän sanastoon.
Monet kulttuurit sisältävät näitä utopistisia, myyttisiä tai uskonnollisia arkkityyppejä. Ne heräävät eloon erityisen vahvasti aina silloin kun ihmisille on koittaneet vaikeat ja kriittiset ajat. Kestävän elämän manifesti lukeutuu 2000-luvun moderneihin utopioihin, jossa kirjoittajien teksteihin sisältyy niukkuuden jälkeinen taloustiede ja myöhäinen kapitalismi. Hollantilainen filosofi Marius de Geus on ehdottanut ekologisten utopioiden voivan olla inspiraation lähteenä vihreään politiikkaan liittyville liikkeille.
Ongelman ratkaisusta kärjistäen voisi sanoa ihmiskunnalla olleen historiansa aikana vain muutama ongelmanratkaisukeino. 1700-luvun loppupuolelle saakka, jos kohdattiin ongelmia ryhdyttiin rukoilemaan. Jos ongelma paheni rukoiltiin kovemmin. Joitain tuhansia vuosia taaksepäin saatettiin pahimmassa paikassa jopa uhrata yhteisön jäsen jumalien lepyttämiseksi.
Teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvun alkupuolelta lähtien kun ihmisille on tullut ongelma, on ongelman ratkaisuksi keksitty kone/tekniikka. Koneuskonnossa jos ongelma on pahentunut, on kehitetty yhä parempi kone. Tai sitten kone vaikka ei konetta välttämättä olisi tarvitttukaan.
Ihmisten välille on tietenkin tullut kilpailua kenellä on tehokkain tekniikka. Se on kyllä oikeastaan kummallista että polttomoottorin idea, joka sylintereineen on lähtöisin höyrykoneista on edelleen eniten käytetyin keksintö. Parempaan ei olla kyetty.
1970-luvulta alkaen ongelmiin alettiin hakemaan ratkaisua mittaamisesta. Mittaususkonto on nykyään niin arkipäivää ettei sitä aina edes huomaa. Työpaikalla mitataan tehoa, tavoitteita ja suorituksia jatkuvan parantamisen nimeen.
Eräs tuttu manasi lenkiltä tultuaan että lenkki meni ihan hukkaan kun askel- ja hyvinvointimittari jäi kotiin. Mittausvirheen seurauksena Facebook puolestaan liitti erääseen äärijärjestöön puolimiljoonaa käyttäjää noin vain. Mittaususkonnossa perusperiaate on että jos ongelma pahenee niin se korjataan lisäämällä laskentatehoa, mitattavia asioita ( esim. valvontakameroita) ja tekoälyä.
Kirjaan palatakseni siinä mainittua ja epätoivottua heikkoa kestävyyttä ihmiskunnalla on ollut käytössä jo ainakin 15 000 vuotta. Noihin aikoihin kesytettiin sudesta ihmisen paras kaveri eli koira. Koirat ovat toimineet ihmisen metsästykaverina ja pohjoisten alueiden rekikoirina näihin päiviin asti.
Noin 10 000 vuotta sitten jääkauden päättymisen aikoihin ryhdyttiin järjestelmällisesti valikoimaan paremmin itäviä siemeniä ja kesytettäviä eläimiä, alkoi domestikaatio. Rajallisia resursseja kuten esimerkiksi kuparia on käytetty sen 8 000 vuotta ja kultaa 6 000 vuotta.
Heikosta kestävyydestä huolimatta kehitys on jatkunut vuosituhannesta toiseen verrattaen maltillisena. Ihminen on yrittänyt hallita ympäristöään mutta lopulta on aina ollut ympäristön armoilla. Esimerkiksi vielä 1800-luvulla Suomi oli länsi-euroopan köyhin kolkka ja kehitysmaa. Suurina nälkävuosina 1866-68 Suomalaisia kuoli joukoittain nälkään. Ennen näkemättömän nopea muutos koitti teollisen vallankumouksen myötä.
Suomen talous on kasvanut näkävuosista 24-kertaiseksi ja itsenäisymisestäkin alkaen 15-kertaiseksi. Siis sadassa vuodessa! Kasvuvauhti on ollut Japanin jälkeen maailman toiseksi nopeinta.
Heikkurinen ja Ruuska vertaavat vahvaa kestävyyttä palaamiseksi 50-luvulle. Kirjaimellisesti tulkiten he tarkoittanevat palaamista esiteolliseen aikaan 1700-luvulle, jolloin matkustettiin hevosilla tai jalan. Uusiutumattomia materiaaleja kuten rautaa tuolloin käytetiin ainoastaan auran terässä, kirveessä sekä puukossa.
Tästä voidaankin palata historian saatossa nähtyihin utopia-kokeiluihin, joita on ollut runsaasti. 1800-luvulla niitä esiintyi eteenkin Yhdysvalloissa, jossa ryhmittymiä toimi parhaimmillaan toista sataa.
Useat yhteisöistä olivat maatalousvetoisia, kristillisiä ja teollistumisvastaisia. Vuosisadan loppuun mennessä suurimman osaa toiminta oli kuitenkin hiipunut toimimattomana idealismina. Ajan saatossa myös Suomalaiset ovat perustaneet eri puolille maapalloa toistakymmentä ihanneyhteiskuntaa.
1960-luvulla vaihtoehtoisia utopiayhteisöjä edustivat nopeasti hiipuneet hippiyhteisöt. Idealistisia ja maalaisromanttisia maallemuuttojuttuja on nähty tämän tästä nykypäiviin asti. Iso osa kokeilijoista on kuitenkin palannut kokeilusta vähin äänin kaupunkiin.
Yhdysvalloissa voimissaan on kristillinen Amissit-ryhmä. Amissit ovat toimineet peräti jo 1600-luvun lopusta alkaen samanlaista esiteollista elämäntyyliään noudattaen. Uskonto on elimellinen osa liikettä. Heikkurisen ja Ruuskan utopian voisi kuvitella olevan jonkin sortin amissi-elämää ilman uskonnollista twistiä.
Amissi-pariskunta asioilla.
Maapallon väkiluvun kasvu on mittauksen tulos. Joidenkin mittausten mukaan käännekohta saattaa olla lähellä. Vielä pari vuotta sitten mitattiin että muutos koittaisi vasta 2100-luvulla. Tiedä mikä tulos on vuoden päästä. Joka tapauksessa ihmisten määrä 1 miljadista 8 miljardiin vain sadan vuoden aikana on paljon.
Heikkurinen ja Ruuska eivät esitä tämän konkreettisempia kehitysideoita uusmaaseutua ympäröiville yhteiskunnille. Ruuska ilmoittaa toteuttavansa omassa toiminnassaan uusmaalaisuutta. Onnea kokeilulle.
Jos minulta kysytään kuinka tässä kaikessa käy, villi veikkaukseni on että isossa kuvassa ihmiskunta jatkaa aina vaan itsekkäämminmielihyvään perustuvaa elämänmenoaan vuoristoradan viimeiseen suureen laskuun saakka. Tässä voisi lainata ihmiskunnan muistokiveen muistokirjoituksen tuntemattomalta tinurilta: "paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni".
Usein sunnuntaisin luemme puolisoni kanssa päivän hesaria ja nykykajan tyyliin omilta älypuhelimilta. Kiinnostavista aiheista saatamme käydä sitten enemmänkin keskustelua. Usein ollaan myös törmätty siihen että kiinnostava uutinen on tullut ainoastaan toisen uutis-syötteeseen. Jaamme sitten toisillemme linkkejä uutisista.
Tästä päästäänkin uutis-syötteeseen eli siihen virtaan, jota näet ihmisten vispaavan älypuhelimistaan minne katseesi käännätkin. Puhutaan siis alustasta. Alusta voi olla mikä tahansa, kuten Tiktok, Facebook, Instagram, WhatsApp, Spotify, Google, YouTube, Telegram, Twitter, Huuto.net, Helsingin Sanomat tai jokin muu infuensseri/vaikuttajakanava.
Kaikkia näitä yhdistää se että alusta itsessään on mitäänsanomattoman tylsä taulu, josta mielenkiintoisen tekee ainoastaan niissä pyörivä uutis- tai muu sisältövirta. Kuten hyvin tiedetään alustojen takana on yrityksiä, joiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman hyvää liiketulosta.
No kuinka siihen hyvään liiketulokseen sitten päästään? Saamalla ihmiset pysymään kanavalla mahdollisimman pitkään. No mitenkäs ne saadaan jäämään kanavalle sekä palaamaan pian uudestaan? Antamalla heille sellaista syötettä joka saa kiinnostuksen pysymään alati yllä. No, miten sitä syötettä pystytään hallitsemaan? Tekemällä mahdollisimman paras algoritmi!
Wikipedia kertoo asiasta tiivisteysti -Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. Alustan ylläpitäjälle on liiketoiminnan loppu, jos asiakas häipyy kanavalta.
Useimmiten aasit nähdään kärryjä vetämässä.
Eipä ihme että verkon jättiläiset vartioivat ja suojelevat omia algoritmejään kiihkeän mustasukkaisesti. Tuottaahan algoritmin runsaudensarvi yhtiölle satumaisia tuloja loputtomasti vuodesta toiseen. Nyt ollaan verkkoliiketoiminnan ytimessä. Yritykset ovat vastahakoisia luovuttamaan menestyksen luoneista algoritmistaan (lue kilpailuedusta) suurpiirteistä tai suuntaa antavaa tietoa jopa edes viranomaisille. Ajan saatossa algoritmit myös ne kehittyvät alati hienostuneemmiksi onnistuen häivyttämään itsensä lähes näkymättömiin. Ne jopa oppivat tuntemaan sinut paremmin kuin puolisosi.
Jotkut käyttäjät myös pyrkivät tunnistamaan algoritmien sielunelämää. Manipuloimalla niitä he pyrkivät saamaan itselleen todellista enemmän tykkäyksiä, klikkauksia tai soittokertoja. Joskus he saattavat näin toimien onnistua saamaan itselleen myös ansaitsematonta taloudellista etua.
Seuraavaksi voidaan kysyä mitä haittaa hyvästä algoritmistä sitten voisi olla? Alustan käyttäjät ja ylläpitäjäthän kaikki ovat tyytyväisiä. Ensimmäisenä tulee mieleen se että niin hyvä kuin onkin saada mieluista uutisvirtaa sekä suuria tunteita, samalla jokainen ajautuu syvemmälle omiin poteroihinsa, kuten nykyään sanotaan omaan kuplaan. Syötteestä tulee itseään vahvistava luuppi. Kun kumartaa yhteen suuntaan niin pyllistää toiseen. Harmaan sävyt haihtuu ja kaikesta tulee mustavalkoista.
Ennen käytettiin silmälappuja, nykyään algoritmin valitsemaa syötettä.
Samanmielisten kanssa hankkiudutaan sitten samoihin rinkeihin ja lähetellään sieltä vihaisia iskusanoja muiden dissaamiseksi. No mitä haittaa tästä sitten voisi olla? Ensinnäkin alustat ovat tehokkaita aikasyöppöjä varastaen kaiken vapaa-aikasi Toisekseen polarisoitumiskehitys voi johtaa yksilötasolla ystävyyssuhteiden uusjakoon ja pahimmillaan maailman sotaan.
Julkisesti somealustoja ei ole kiinnostanut näihin päiviin asti mitä niiden kanavilla puhutaan. He pesevät kätensä sanoen "tarjotaan vain alusta keskusteluille". Samalla he jättävät sanomatta "pääasia kun rattaat kulkee ja eurot kilisee". Todellisuudessa saadakseen ihmiset pysymään kanavilla ylläpitäjät ovat valmiita sulkemaan silmästä eettisiltä ja moraalisilta arvoilta.
No mitä algoritmi sitten seuraa sinusta. Kaikkea sitä mitä kanavilla olevista voi vain kuvitella pystyttävän mitattaamaan. Kaikesta tästä koostuu mahtava tietomassa. Tietomassaa hallinnoidaan kehittyneellä algoritmilla eli tekoälyllä. Tämän jälkeen uutisvirtaasi ohjaillaan tietämisen neljää lajia hyödyntäen. 1. Ei tiedä että ei tiedä 2. Tietää että ei tiedä 3. Luulee että tietää 4. Tietää että tietää.
Niin, miten todellinen maailma ympärilläsi on ja onko valinnat oikeasti itsesi tekemiä?