Tuosta lainailu- ja kopiointiasiasta putkahti mieleen, että onhan sitä harrastettu kautta aikain. Milloin taiteessa, milloin tieteessä. Esimerkkinä mieleen muistuu facebookissa naamatuttuni pari viikkoa sitten jakaman linkin. Siitä huomataan yhdenmukaisuus Mud - Hair of the Dog (1975) levyttämän kappaleen ja Popedan tasan kymmenen vuotta myöhemmin levyttämän Kuuma kesä hitin välillä. Aika muhkeat teostot sävellyksestä nimiinsä kuitannut Costello Hautamäki on todennut asiasta vain, että rapatessa roiskuu.
Anssi Kelakin on ottanut teemaan kantaa, että on pelottavaa kun mitään ei voi kohta säveltää. Kun niitä nuotteja on rajallinen määrä, kuten myös niistä syntyviä kombinaatioita. Anssille kuten muillekin säveltäjille tiedoksi, että nykyään on olemassa esimerkiksi mainioita aplikaatioita, jolla voi hakea vastaavuuksia melodioilleen.
Samalla tavalla on tekniikka kehittynyt vastaavuuksien hakuun myös kuvissa. Marimekon muuten kannattaisi kiireellä ostaa oikeudet koko Maria Primatšenkon tuotantoon. Siellä olisi paljon muutakin hyvää Marimekolle. Ja vahinko kuittaantuisi nopeasti. Isola ansaitsisi kyllä jonkinlaisen näpäytyksen. Onhan hänellä pitkä ja maineikas ura, joten vahinko oli myös keskimääräistä isompi. Ja kun teko oli vielä tietoinen.
Suomessa on elänyt musiikkipiireissä sitkeästi huhu neljän tahdin lainaamisesta, mutta tähän on olemassa selvennystä jota mm. selvitellään ansiokkaasti tässä linkissä.
Popedasta ja Hautamäestä tuli mieleeni kun 14-16 vuoden ikäisenä kahdeksankymmentäluvun alussa kävin paljon Kaavin Iloharjulla tsekkaamassa sen hetken ykkösbändejä Suomessa. Olin aloittanut maanisen kitaransoiton opettelun muutama vuosi aiemmin. Suomalaisista diggailin myöskin Popedaa ja heidän uutta levyään Raakaa voimaa. Minulla oli tapana tunkea kyselemättä takahuoneisiin kitaristeja jututtamaan. Jotain uusia soittokikkoja siinä kenties oppimaan. Ja niinpä pääsin nuoren Costello-kitaristin juttusille. Muistan kun Pate alkoi esiintyä homoeroottisesti, ilmeisenä aikomuksenaan pelotella nuoren pojun pois bäkkäriltä. Silloin tajusin ettei tarvitse olla maalta ollakseen juntti.
Me siis jatkoimme soittamisesta ja soittimista jutustelua. Muistan kun kerroin tutustuneeni kaverini Jorma Laitisen myötävaikutuksella Lynyrd Skynyrd bändiin, josta täällä härmässä ei juurikaan kukaan tiennyt mitään. Elettiinhän aikaa ennen globalisaation ja netin. Samainen Laitinen oli hyvin musiikin virtauksista perillä ostaen vinyyli-levynsä ulkomailta ja hänen avulla olin tutustunut myös Van Halenin musiikkiin. Sekä bändin kitaristiin Edvard Van Halenin kitarointiin. Olin juuri keksinyt Edin käyttämän kikan -tappingin. Ja työn alla oli haparoivia yrityksiä tekniikan haltuun ottoon. Hautamäki ei ollut vielä moisesta lickistä kuullutkaan. Niinpä sitten yritin näyttää miten se menee. On ollut hauska kuulla silloin ja myöhemminkin bändin biiseissä varsin suoria vaikutteia sieltä ja täältä. Kaasua levyn jälkeen ei Popedaa enää ole tullut pahemmin kuunneltua.
Michael Jackson Beat it levyllekin sooloilemaan (3:05) kelvanneesta Edvard Van Halenista tuli taas mieleeni että hänen kuuluisaksi tekemä tapa maalata kitara (kelpasi kasarimusiikkihenkisen) levyn julkaisseen Anssi Kelankin 2013 visuaaliseen ilmeeseen. Joskin ilman limuttelukitarasooloja. Hehe.
Kasaritukkahevistä ja Van Halenista tuli mieleen taas Reckless Love, jonka konsertin näin tuossa pari viikkoa sitten. Peukutan kovasti Kuopion poikia hyvistä esikuvista, joiden eliittiin on kyllä vielä matkaa. Muuten, on Van Halenkin ottanut jostain vaikutteita ja versioi toisten biisejä.
Tässä lopputulemana voisi sanoa, että kaikki ottavat vaikutteita jostain. On vain hyvä pitää mielessä, ettei lainaukset ole kohdistettavissa suoraan johonkin jo keksittyyn teokseen. Tai sitten käyttää reilusti sitaattia lähde mainiten. Kunniaa ja mammonaa itselleen näin varastamatta.
Takavuosina mainosti eräs automerkki "Maailma tarvitsee esikuvia". Tekisi mieleni lisätä siihen, että vaikuttajansa ne on esikuvillakin.
Mielestäni suurimman arvostuksen ansaitsee se, joka jalostamalla vaikutteitaan KEKSII kokonaan uuden jutun. Kuten vaikkapa Jimi Hendrix.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti