Sigfred ja Urban Pänttickäin

Sigfred Pänttickäin on tunnettu kirkon kirjoissa myös nimillä Sigfrid Pentikäin. Emme tiedä miten Sigfrediä, joka on Savon Pentikäisten vanhin tunnettu isän isä, on kutsuttu 1700-luvulla. Sigfred on alkuaan germaani-nimi tarkoittaen voittoisaa rauhaa.

Sukuseurassa hänestä on käytetty nimitystä Sippe, mutta tässä häntä kutsutaan nimellä Sipi. Nimitykselle on historiallista perustaa. Sipi-etunimeä on käytetty Suomalaisena Sigfred-johdannaisena jo vuosisatojen ajan. Ruotsi-Suomessa nimi liittyy vahvasti kristinuskoon. Ympäri Suomea löytyy myös Sipilä-nimisiä talonpoikaistaloja. Sieltä nimi on juontunut talojen asukkaiden sukunimeksi. Sippe tarkoittaa Saksan kielessä heimoa ja on etunimenä Suomessa tuntematon, joten mennään Sipillä.

Sawakot

Kautta aikain varhaisimmat merkinnät asiakirjoissa Pentikäisistä löytyvät (vanhimmista asiakirjoista) 1541 Savosta Juvalta, jossa on vaikuttanut Lau Bendiken. 

Kruunu myönsi Viipurin karjalassa kolmen vuoden verovapauden riitamaan uudisasukkaille. Vuonna 1544 Muolaassa Karjalan kannaksella tavattiinkin Bengt Bengttiken. Ihanus Bengtiken Uusikirkko Viipurin pitäjä, mainitaan myös. Vajaan kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1553 Mth Bentike mainitaan Viipurin pitäjässä jo kolmen talon muodostamassa Pentikkälän kylässä Kuolemanjärven pitäjässä. Se oli myös Ruotsin puolella Venäjän vastaisen rajan tuntumassa. 

Juva kuului 1500-luvulla Ruotsiin. Karjalan kannas sekä Viipuri kuuluivat myös Ruotsille, ne sijaitsivat valtakunnan itäisellä laidalla. Inkerinmaa taas oli vanhastaan Suomalais-sukukansojen Vatjalaiseten ja Inkerikkojen kotimaa. 

Vuodesta 1617 Stolbovan rauhasta alkaen Inkeri liitettiin Ruotsiin. Tuosta alkaen seudulle alkoi tulla väkeä muualta Suomesta ja eteenkin Savosta. Heitä kutsuttiin Sawakoiksi. Toinen muuttajaryhmä oli Äyrämöiset ja heidän tulosuunta Äyräpää kannaksen Karjalassa. Savakot olivat protestanttisia luterilaisia, Äyrämöläisissä oli sekä Luterilaisia että Kreikan uskoisia ordotokseja. 

Inkerikkojen, Savakkojen ja Äyrämöisten lisäksi Inkerissä oli pieni määrä Ruotsalaisia, Saksalaisia ja Virolaisia. Aluetta asuttanutta väkeä kutsuttiin yhteisesti Inkeriläisiksi. Meno oli siis varsin kansainvälistä. Sawakot ja Äyrämöiset tunnisti helposti muodikkaasta pukeutumisestaan. 

Sawakko-mies ja Äyrämöläisiä naisia.

Alueet kuuluivat (aina vuoteen 1634 saakka) Viipurin linnalääniin. Viipurin linnaläänissä oli Viipurin linnan linnoituksen lisäksi Pähkinälinna, Nevalinna sekä Käkisalmenlinna. Sitten (vuodesta 1634 eteenpäin läänijaossa tästä tuli) Viipurin ja Savonlinnan lääni.

Inkeri, Järvisaarren Pogosta Oseran kylä

Kirkonkirjoissa mainitaan Sipin olleen syntynyt vuonna 1655 Järvisaaresa, Inkerissä "Jerwisäriska Pågost" . Se on hyvinkin mahdollista. Järvisaaresta löytyy Pentikäisen järvi ja ensimmäinen Pentikäinenkin, Lauri etunimeltään, oli muuttanut Järvisaaren Oseraan Uudenkirkon Tommilassa jo vuonna 1619, heti ensimmäisten siirtolaisten joukossa alueen siirryttyä Ruotsille. Hänet on mainittu myös talvikäräjillä vuonna 1626. Muuttojen ja väestökasvun seurauksena asukasluku tässä rajamaakunnassa lähti ripeään kasvuun. Vuonna 1655 syntynyt Sipi (Germaani-nimi voittoisa rauha) oli siten toisen tai kolmannen polven Inkeriläinen.  

Järvisaaren epätäydellisistä ja puutteellisista asiakirjoista Sipiä ei olla yrityksistä huolimatta onnistuttu löytämään sen enempää kuin hänen perhettäkään. On tietysti mahdollista että lapsuuden aikana Sipin perhe oli joutunut vaihtelemaan asuinpaikkaa vuosina 1656–1658 Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn Ruptuurisodan takia. 

Tuo sota oli tyhjentänyt rajaseudun nopeasti ja varsin autioksi. Luterilaiset siviilit väistivät pohjoiseen ja Ordotoksit Venäjälle. Rauhan palattua autiot kuitenkin täyttyivät pian, myös uusia siirtolaisia saapui. Heidän joukossaan tavataan taas useita Pentikäisiä. Syynä Inkeriin muutton olivat mm. kruunun myöntämät verovapausvuodet, katovuodet Savossa ja/tai sotaväenoton- sekä oikeuslaitoksen pakoilu. Uudisasutusseudulla virallinen väestökirjanpito ei ollut täsmällistä.

Vuonna 1674 Järvisaaren pogostan "Jerwisäriska Pågost" Åseran "Åsere" (Järven) kylässä verotettiin Siman Pentikäistä, joka oli samalla ainoa tämän sukuinen henkilö koko pogostassa. Ei ole tietoa onko Siman sama kuin Sipi? 

Joka tapauksessa Sipi kasvoi tällaisessa yhteisössä päästen lopulta varsin hyvän aseman. Sipi meni naimisiin Maria Lempisen (Lembiäinen) kanssa. He alkoivat saada lapsia kun Sipi oli jo aikamies eli 35-vuotias. Risto syntyi vuonna 1690, (tosin hänestä en ole löytänyt mainintoja). Anna syntyi vuonna 1695. 

Anna Pentikäinen (k.28.9.1760)

Lapsista kolmas eli Urbanus syntyi vuotta myöhemmin eli vuonna 1696. Urbanus tarkoittaa "kaupunkilainen" tai "hienosti sivistynyt".  Urbanuksella on vahva kristillinen yhteys, nimi on ollut kahdeksalla Paavilla. 

Urbanuksesta käytetään myös lyhennettyä versiota Urban ja Suomessa nimi on lyhennetty usein muotoon Urpo. Lähivuosikymmenien slangissa nimestä on tullut haukkumasana tarkoittaen tyhmää, joten käytän vähemmän värittynyttä Urban-muotoa. Urbanuksen syntymän aikoihin vaivasi koko Pohjois-Eurooppaa Suuret kuolonvuodet. 

Suuri Pohjan sota

Vuonna 1700 alkoivat Inkerissä tsaarin Venäjän hillittömät väkivaltaisuudet siviilejä kohtaan. Käynnistyi Suuri Pohjan sota. Talonpojat ryhmittyivät puolustamaan perheitään ja taistelemaan olemassa olonsa puolesta. Heitä ryhdyttiin kutsumaan Kiwekkäiksi. Suuren Pohjan sodan alkaessa Sipi oli 45 ikäinen.

Sipin onnistui saada perheensä, eli vaimonsa ja pienet lapsensa turvaan. Ehkäpä he pääsivät sukulaisten luo Sawoon? Tai sitten tai pakolaiseksi Ruotsiin?  On esitetty että Sipi olisi tuonut sodan jatkuessa perheensä Murtolahteen Nilsiään vuonna1710.

Vuonna 1711 kun taistelua oltiin käyty jo alun toistakymmentä vuotta, niin Kiwekkäät liitettiin kruunun joukkoihin. Sipi (Sigfred Pänttickäin) kuului Taneli Luukoisen johtamiin jalkarakuunoihin, josta hänet löydetään Tukholman kuninkaallisesen arkiston muonitusrullista. Lisäksi rullissa mainitaan myös Knut Pentikäinen (Cnuth Pänttickäin). Silloin Sipi oli viidenkymmenen kuuden ikäinen. 

Kun peräti 21 vuotta kestänyt Suuri Pohjan sota ja sitä kymmenen vuotta kestänyt Venäläläisen miehitysvallan Isoviha viimein päättyivät vuonna 1721, niin Sipi oli jo kuudenkymmenen kuuden vanha mies! Sota-aika kesti siis koko hänen aikuis-ikänsä keski-iästä vanhuuteen saakka. Sodan ja miehityksen vuosina myös Sipin lapset ehtivä kasvaa aikuisiksi!

Murdolax 3, (Nilsiä) Kuopio

Rauhan tultua Kruunu korvasi Inkerissä omaisuutensa menettäneille heidän menetyksensä vastaavalla omaisuuserällä. Se antoi menetysten tilalle esimerkiksi autioksi joutuneita rälssitiloja. 

Rantasalmelais-lähtöinen Olof Sianjalkainen oli asuttanut uudistilaa yhtenä ensimmäisistä seutukunnan asukkaista Kuopion (Nilsiän) Murtolahdessa vuodesta 1546 alkaen. Hänen sukulaisensa Paavo Sianjalkanen on Nilsiän ensimmäinen tunnettu asukas, Hän asui vuonna 1541 Savisalonsaarella tai Tihvonniemellä. 

Tuohon aikaan asutus Savossa oli oli harvassa, mutta tilat olivat vastaavasti usein isoja ja vauraita. Ne tuottivat paljon viljaa ja voita. Kasvatettavia viljalajeja olivat ruis, ohra, kaura ja vehnä (Pirinen Savon historia II:1 s. 372). Lisäksi viljeltiin herneitä, papuja, pellavaa, hamppua, humalaa sekä tietenkin naurista. Tärkeimmät kotieläimet olivat hevonen, lehmä, lammas, vuohi, sika ja kana. Mtesästys ja eteenkin kalatus olivat tuokataloudessa merkittävässä asemassa.

Murdolax oli ollut Jalkasten suvun hallussa peräti 150 vuoden ajan. 1700-luvulle tultaessa tila oli jakaantunut veromaksusaatavien seurauksena kolmeen osaan. 1 tila oli Pekkarisen hallussa, 2 tilaa isännöi Hämäläiset ja 3 tilan isäntä oli Carl Jallkain.

Kuopio maakirja vuonna 1722.

Pian sodan päättymisen 1721 jälkeen Murdolax 3 tila ajautui verosaatavien vuoksi lopulta autioksi ja Jalkaset siirtyivät Liminkaan. Tilan uudeksi omistajaksi nyt viimeistään tuli Sipi perheineen. Talo oli kumpareella rannan läheisyydessä. Tosin vuodesta 1725 aina vuoteen 1727 asti henkikirjoissa Murtolahti 3:n isännäksi mainittiin talollinen Påhl Bengdtinen vaimoineen..

Murdolax 3.

(Savon tuomiokirjakanta Rulla ES 2012 | Nide a:26 [oo.29] | Kuopio 27.1.1726 | Kuva n:o 36 löytyy myös talollinen Bonden Påhl Bengtikein). 

Paavo (Bonden Påhl Bengtikein) löytyy myös (Savon tuomiokirjakanta Rulla ES 2012 | Nide a:26 [oo.29] | Kuopio 27.1.1726 | Kuva n:o 36. Suvun perimätarinassa kerrottu nimen vaihtaminen meni siis niin, että talon isäntä Sipi esiintyi alkuvuosien ajan Paavo-nimellä!!

Kuopion henkikirjassa vuonna 1727.

Kiwekkäät olivat olleet venäläisten silmissä henkipattoja, joten oli järkevää pitää matalaa profiilia pitkään pitkään vielä myös rauhan tulon jälkeen.

Sipin ja Marian lapsista Risto oli jo aikuinen mies eli 31 ikäinen, Anna 26 vuotta ja Urbanuskin 25 vuoden vanha. 

(Pentikäisten sukutaulun mukaan Risto olisi saanut Walborg-nimisen lapsen noin vuonna 1720. Walborg oli aikuiseksi tultuaan mennyt naimisiin Staffan Leskisen kanssa ja saanut Liisa-nimisen lapsen vuonna 1745 Kuopio msrk).

Urbanuksen perhe

Urban meni naimisiin Tervasniemestä (Kuopio msrk) kotoisin olleen Margareta Mikontytär Taskisen (s. 4.7.1693) kanssa. He saivat lapsia. Sigfrid syntyi 6.2.1723. 

Seuraavana Urbanille ja Margaretalle syntyi Påhl (Paavo) 24.1.1726, (k. 30.11.1774). Kummiksi tuli Sipi-ukki. Paavosta tuli aikanaan tilan seuraava isäntä. Paavo-nimi yhdistyy vahvasti kristilliseen ja kulttuurisen perintöön ja tunnistetaan hyvin myös ympäri maailmaa. Paavo on lyhentymä Paavalista, joka taas pohjautuu latinan Paulus-nimeen. Paulus tarkoittaa pientä ja vaatimatonta/nöyrää. 

Vuosien 1727-1734 välisen rippikirjan mukaan Murtolahdessa samaa taloa asutti kaksi Pentikäis-pariskuntaa. Vanha pari eli Sipi Marian kanssa sekä nuori pari eli Urban Margaretan kanssa. 

Urbanille ja Margaretalle syntyi poika, 24.2.1728 hänet kastettiin nimellä Urbanus.

Urbanille ja Margetalle syntyi sitten Maria 1.6.1730.

Lauri, Lars meni naimisiin Inga Pursiattaren kanssa ja Niemisjärvellä heille syntyi Elias 18.1.1731. Ennen tätä ja tämän jälkeen näistä henkilöistä ei löydy mainintoja.

Vanha isäntä Sipi Pentikäinen kuoli Murdolax 3-tilalla 28.4.1733 seitsämänkymmenen kahdeksan ikäisenä.

Kuopio kuolleet maaseurakunta 1733.

Vuoden 1734 henkikirjassa talon isännäksi ilmoitettiin Urban Bengtikain. Mönkkösen yhtiökumppani Taskinen oli poistunut 1 tilalta.

Vuoden 1734 henkikirja.

Urbanille ja Margetalle syntyi Johannes 17.3.1733. (Tosin isäksi on virheellisesti merkitty talon isäntä aiemman"Paavo"-nimen mukaan, Johannekselta ei olla tavattu jälkipolvia.

Urbanille ja Margetalle syntyi Petter 5.5.1734

Urbanille (41 v) ja Margetalle syntyi Anna 8.5.1737. 

Urbanille ja Margetalle syntyi Margetta 8.1.1740. 

Urbanin ja Margetan ensimmäinen lapsi Sigfrid kuoli nuorena, vain viidentoista ikäisenä 6.6.1741

Urbanille ja Margetalle syntyi viimeinen lapsi Kaisa eli Carin 23.9.1742 ja tuossa vaiheessa Urban oli 46 ikäinen. Kaisa oli lapsista viimeisin eli yhdeksäs.

Sipin vaimo, leski Maria Lembinen kuoli vuonna1739. Vuoden 1742 henkikirjassa Murdolax 3 isäntänä oli Urban. Mönkkösen 1 tilaa oli vaihtunut isännöimään Väänänen.

Vuoden 1742 henkikirjasta.

Talon isäntä Urbanus Bentikäin kuoli 11.7.1758 haudattu 23.7.1758 Murdolax

Urbanin Vaimo Margareta Mikontytär Taskinen kuoli 20.12.1761 Murtolahti 3.