Kuolemajärvellä
...Meidän pitäjämme äyrämöiset näkywät hykääwän waatepartensa; usea tahtoo tyttärensä kääntää sawakoksi, jonka puku päältä katsoin on siistimpi kuin äyrämöisen, mutta kun tutkimme niiden kulunkia, niin edellinen ei maksa muuta kun wuodessa 5 eli 6 woi-naulan hinnan, mutta jälkimmäinen eli sawakon waateparsi tulee maksamaan wuodessa hywän lehmän hinnan. Äyrämöinen näet tekee itse kaikki mitä waatteukseen tarwitsee, mutta sawakko waatteukseen ostaa melkein kaikki työ-palttoineen, kun eiwät itse osaa tehdä eikä juuri kutoa. Mutta ylpeys waatteista nähty aina nousewan niin miehissä kuin naisissakin, joista nyt erittäin olisi wähän puhuttawaa, kuin köyhyys on yleinen.
A.R.
 |
| Sawakko- ja Äyrämöläismies oli vaikeampi erottaa keskenään waateparresta. |
Sawakkojen ja Äyrämöisten eri waatteenparsista
Ilmarisen 36 numerossa oli kirjoitus Sawakoista ja Äyrämöisistä, warsinkin heidän historiallisesta tekstuuristaan. Lisäykseksi voisi wielä muistuttaa, että "Lähteistä ison wihan historiaan" tawataan ilmoituksia ja wiittauksia menneen vuosisadan alusta tapahtuneena wäen lisääntymisenä Inkeristä muuhun Suomeen. - Tähän liitämme nyt muutamia tietoja Sawakkoin ja Äyrämöisten waatteenparsista, niitten muutoksista Walkjärwen pitäjässä.
...Muinoin miehet eivät täällä pitäneet paitaa pöksyjen ulkopuolella, niin kuin nykyisin Wenään muodin mukaan. Miehet pitiwät silloin valkeaa lyhyttä wiittaa, melkein semmoista kuin naisetkin; miehen wiitasta tokaan ei ollut mitään punaista kaulusta; muuten siinä oli samanlaisia punalanka-koristuksia, kuin naistenkin wiitassa; säämyskää oli miehen wiitoissa edellä wyötäisiltä aina kaulaan asti, ja säämyskästä oli kaikki tinaisia tai waskisia nappia.
Miesten walkea kosteli, päällystämätön turkki sekä wastamainittu wiitta oliwat niin kaidat edestä, etteiwät reunat ulottuneet päälletysten. Oli wähän leweämpikin wiittalaji, suhmana wiitta, mutta sekin oli paljoa kaidempi, kuin nykyiset wiitat. Miesten koipia peitti silloin ylhäällä polwiin saakka mustasta sarasta tehdyt polwipöksyt, jotka polwen alapuolella nauhoilla köytettiin kiinni; alempana olivat säärykset eli housut, joita polvipöksyihin suun alla nauhoilla kiinnitettiin ja joiden yläpäässä oli supistawasoikka, joka oli punalangalla kirjoitettu ja lapatti alas säären edestä.
Jaloissa pitiwät miehet wanhaan aikaan jaloissa "upokkaita" (pieksuja) tahi "ruojukenkiä"; jälkimmäiset oliwat muuten saappaan näköisiä, waan warret oliwat takanta auki, joita, niinkuin upokkaitakin, nahkanauhoilla ja waskisirkalla käärittiin säären ympäri kiinni.
Talwella pidettiin mustia karwahattuja, päällys mustasta sarasta, korwalliset hywin leweät. Oli kalliimpiakin karwahattuja, joita rällihatuiksi kutsuttiin ja joitten päällyksenä oli mustaa nahkaa tai samettia; korwallisissa ahmanhännän nahkaa. Toista laatua oli "sipersta" ja "pelkkawoi-hattu".
Kesällä pidettiin ostetuita huopahattuja, sekä ympyrä-anturaisia että teräwä-anturaisia; niissä oli 6 suurta tinaista, kullannäköisiksi silattua lappa, 2 edessä, 2 takana ja 1 kummallakin puolella, mustaan samettinauhaan lävistettyinä.
Paraimmat tämmöiset hatut maksuivat noin 6 ruplaa pankossa. Kun näitä kalliimpia ruwettiin pitämään oli jo ylpeys waateparressa päässyt wallalleen Walkjärwellä. Oli miehillä silloin kallis wyölajikin, Kalmikki-tussakko, joka maksoi 6 ruplan paikoilla. Wuoden 1825 waiheilla alkoi waatteenparsi täällä paljon muuttua ja Äyrämöis- sekä Sawakko-parsien erinäisyys enetä. Kaupungista ruwettiin nyt ostamaan kaikenlaisia tarpeita..
..Miehet alkoiwat ostaa saappaitakin kaupungista. Noin w. 1837 asti kesti tätä kallista muotia taukoomatta, mutta silloin alkoiwat hegelliset herätykset ja kerittiläistuumat häwittiwät wähittäin liiallisia koristuksia naisten puwuista, niin että eroitus Sawakkojen ja Äyrämöisten wälillä taas wäheni...
...Miehet pitiwät noin 30 wuotta takaperin paljon "wenään-wiittoja", jotka oliwat pitemmät ja leweämmät, kuin nuo wanhamuotiset, kirjoitetut, lyhyet Suomen wiitat. Wenäänwiitoissa oli 3 samettinauhaa kummallakin rinta-aukon puolella. Niitä ei enää paljon pidetä, eikä harmaitakaan wiittoja niin yleisesti, kuin ennen.
Muotia täälläkin syntyy uusia, waikkei joka päivä, niinkuin Pariisissa, niin toki joka vuosi. Jo 1840 alkoiwat miehet pitää silinteriä, sertukin mukaisiksi tehtynä "Jänterikkiä"; sitte muutaman vuoden kuluttua, wähän pitempiä, "kuitsaweikkoja"; sitten ostettiin Pietarista ihwan walmiita "Boteuhtoja"; nyt pidetään enimmiten werasta, nantkista ja satinasta tehtyjä palttoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti