Kaunein sana

Kaunein sana.

Tehtyäni ensi singlen alkoi 2003 nälkä kasvaa saada kokonainen levyllinen musiikkia omista lauluista. Olin kirjoitellut lauluja pöytälaatikkoon ja ajankohta alkoi tuntua sopivalle koostaa niistä kahdentoista kappaleen kokonaisuus. Näin julkaisin levyn Kaunein sana. Levyn biisejä on kuultavissa tässä blogauksessa, CD:nä sekä musiikkialustoilta.

Kaunein sana - kappaleen nuotit

Olin edellistä singleä tehdessä liittynyt kaikkiin mahdollisiin järjestöihin, joihin oli tuohon aikaan kuuluttava saadakseen julkaista ja kustantaa (kirjoittamaansa) musiikkia. Niin että kaikki tulee oikein ja voisi saada jokusen euron korvaustakin julkisesta esittämisestä. Ensinnäkin Teostoon säveltäjänä,sanoittajana sekä sovittajana. Sopimus kopiostoon painetun nuotin varalta. Ja orkesteri-ilmoitussopimus keikoilla esitetystä omasta musiikista. Kuten myös teoston NCB osastolta tallennuslupa levylle. Sopimus Gramexiin painetun levyn esiintyjä/kustantaja esityskorvausten kotiuttamiseksi oikein ja ÄKT:stä hankitut tuottajatunnukset. Niin olisi ollut energian tuhlausta nähdä moinen vaiva pelkän singlen takia.

Olimme rakennelleet kunnan avustuksella soittotiloja, joista lopulta kehittyi studio erillisine äänitarkkaamoineen. Valmistumisensa myötä 2002 tilat alkoivat toimia täydellä käyttöasteella ja levyille johtaneita äänityksiä alkoi tulla enenevissä määrin. Minä ehätin ensimmäisenä julkaisemaan täyspitkän levyn.

Mantun soittotila.

Levytys alkoi lokakuussa 2002. Ensimmäisten sessioiden komppiryhmään pyysin rumpuihin Hannu Nenosen. Bassoa soittivat Jari Mäkinotko ja Kalle Parviainen. Olin opetellut äänittämistä (josta kerron myöhemmin), joten toimin levyllä äänittäjänä ja kitaristi-laulajana. Tein myös sovitukset. Aikataulusyistä johtuen Hannu kävi soittamassa rummut ensin ja bassot otettiin erikseen. Biisit soittojärjestyksessään olivat seuraavat:

Kuva:Pitäjäläinen

Yksin illasta iltaan on hidas suffle Komppiryhmän lisäksi urkuja soitti Petri Summanen. Sanat/sävellys omat

Kaunein sana, joka on oma biisini äänitys mentiin samalla kokoonpanolla kuin edellinen. Lauloin itselleni vielä stemmoja.

Rokin räime biisi tuli kirjoitettua vanhan kunnon Elviksen Jailhouse Rockin hengessä. Bassoraidan biisiin soitti Kalle Parviainen.

Himalaja Beat joka on säveltämäni rautalanka (Instrumental Rock) Surf mentiin samalla rytmiryhmällä kuin edellinen.

Kannssas kahden kappaleen tekstin kirjoitti Sirpa Pentikäinen ja komppiryhmä Hannu rummuissa sekä bassossa Jari.

Aion tulla kotiin on kirjoittamani biisi jonka kappaleen sessioihin saatiin hyvä groove. Alla oleva viedo on paikallisen OP:n 100v juhlista jossa biisi esitettiin vajaan 2000 hengen porukalle levyn julkaisun jälkeen perustetulla bändillä.

Rakkauden siivin aurinkoon, joka oli jakson viimeinen sävellykseni, palataan Sirpan tekstiin ja beat-musiikkikuvaan samalla soittajaporukalla kuin edellisessä.

Vuoden vaihduttua 2003 alkuvuodesta soitot jatkuivat tutulla komppiryhmällä.

Miksauspöydässä käytettyjä kanavakohtaisia merkintöjä.

Aikaan toukokuun on nuoruusfiiliksiin luotaava biisini, johon fonit sooloineen kävi soittamassa Martti Hautsalo. Viulussa Mari Koivusalo ja koskettimissa Petri Summanen.

Tiellä oon taas, kirjoittamassani sävellyksessä on Sirpan kolmas teksti. Tutun komppirymän lisäksi Mari soitti viulut ja musetteharmonikkaa sooloineen vuoden 2000 harmoniikan soiton duettosarjan maailmanmestari Teijo Rekonen

Jääkukka teksin kirjoitti Jouko Lehtolainen ja sävellys on oma. Hannu, Jari, Petri combolla mentiin. Soolo akustisella ja kuoro-osuudet lauloi mainiosti Veli-Matti Ranta.

Tämä yö ja tunteet on puolestaan Kyösti Timosen tekstillä laulettu sävellykseni ja kitaraosat  soitettu teräskielisellä akustisella.

Pieni, oma ystäväin on viime hetkillä ja nopeasti syntyt sävellykseni.

X-Files Blues on  tekemäni biisi, joka joka ei mahtunut levylle koskapa poikkesi aika tavalla muusta materiaalista. Olin ehtinyt välillä jo unohtaa koko jutun. Tätä blogia varten penkoessa se tuli vastaan ja kymmenen vuotta arkistossa maannut backup samoista äänityssessioista eli X-Files Blues menee näin:

Soitto-osuuksien jälkeen miksasin ja masteroin levyn. Niko Mykkänen otti kuvat ja Tiina Hursti teki ley outin. Levyt painettiin maaliskuussa. Levyn julkkarijuhla oli pienimuotoinen kakkukahvittelu projektissa mukana olleille. Paikallislehti pitäjäläinen kirjoitti levystä jutun:

12.5.2003 Pitäjäläinen

Näin vuosia myöhemmin ja pitkästä aikaa levyn kuuneltuani on todettava, että se on ehdottomasti oman aikansa hieno dokumentti. Sen  kyllä voi allekirjoittaa vielä tänä päivänä.