Ismon tarinoita: Henrik (Heikki) Pentikäinen (1847-1934)

Henrik Henrikinpoika, jota kutsuttiin Heikki Pentikäiseksi syntyi kahdeskymmeneskahdeksas joulukuuta vuonna 1847 Syvärilässä, Nilsiässä. Seutu on nykyään Palonurmea. Suvussa on tykätty käyttää samoja etunimiä, joten selvyyden vuoksi käytän seuraavassa kahta etummaista nimeä henkilön yksilöinnin parantamiseksi. Seuraavassa on koottuna Heikki Heikinpojan (1847) tarina.

Henrik, tuttavallisemmin
Heikki Pentikäinen (1847)

Heikki Heikinpojan (1847) ukki oli ristimänimeltään Anders (1780), jota kutsuttiin Antiksi (Antti Antinpoika). Antti Antinpoika oli kertonut esi-isiensä kertomana suvun tulleen Suuren Pohjan sodan ajaman Inkerin maalta Järvisaaresta ja olleen alunperin Kivekkäitä. Pentikäis talo oli ollut yksi Murdolax-kylän kolmestsa kantatilasta.

Murdolax 3 kantatila 1700-luvun alusta.

Isojako suoritettiin Antti Antinpojan (1780) lapsuusvuosina aivan 1700-luvun lopussa ja Murtolahden kolme kantatilaa jaettiin tuolloin seitsemäksi tilaksi.

Isojaon jälkeinen Urpala 1800-luvun alusta.

Antti Antinpoika (1780) isännöi perintötilaa Murtolahdessa Nilsiässä. Antin sisaret olivat tyttäriä ja kaksi veljeä saivat ainoastaan tyttöjä, joten ennen pitkää Antti Antinpoika perheinen oli kylän tilallisista viimeinen sukunimeltään Pentikäinen.

Antti Antinpojasta (1780) tuli herännäinen eli körttiläinen jo heti herätysliikkeen alkuajoista lähtien. Herännäisliike oli saanut innoituksensa pietismistä. Antti Antinpoika meni vihille Maria Pekkarisen (1778) kanssa. Mariaa sanottiin Maijaksi. Heille tuli lapsia. Vuonna 1808 syttyi Suomen sota. Samana vuonna lapsista syntyi Henrik (1808) eli Heikki Antinpoika.

Suomen sodan riehuessa seudulla Sandels puolustautui joukkoineen Koljonvirralla Sodan seurauksena Ruotsi menetti Suomen ja maasta tuli autonominen Suomen suuriruhtinaskunta. Sodan onnetonta lopputulosta on pidetty herätysliikettä voimakkaasti vahvistaneena tekijänä.

Suomen sota.

Antti Antinpoika (1780) muutti Murtolahdesta Rissalaan Linnanmäelle Syvärilään (nykyään Sydänmaata Nilsiässä). Perheen lapsista nuorimmainen syntyi vuonna 1823 Rissalaan. Heikki Antinpoika (1808) oli ollut tuolloin viidentoista vanha.

Nuorelle Heikki Antinpojalle (1808) oli tullut jossain vaiheessa elämää selittämättömän ahdistunut olo, kuten hän itse myöhemmin oli kuvaillut -hengen ahdistus. Tuttu naisihminen suositeli nuorta miestä menemään puhumaan paikkakunnan herättäjäsaarnaaja Paavo Ruotsalaiselle (1777). Heikki Antinpoika (1808) oli kuitenkin hylännyt ehdotuksen.

Selittämättömän ahdistuksen vain jatkuessa jatkumistaan Heikki Antinpoika (1808) oli lopulta päättänyt kokeilla neuvoa. Puhuminen Ukko-Paavolle oli auttanut ja Heikki sai elämäänsä helpotuksen. Ahdistus oli kerralla pois pyyhitty. Niin Heikki Antinpojasta (1808) tuli herännäinen.

Paavon kamari Aholansaaressa.

Maanviljelyn lisäksi Heikki Antinpoika (1808) opetteli suutarin taidon. Hän valmisti kengät myös itselleen kylän vallesmannille. Heikki Antinpojan ollessa kahdenkymmenen neljän paikkakunnalla kierteli runon keruumatkoillaan eräs Elias Lönnrot. Hän viipyi Nilsiässä muutamien päivän ajan. vuonna 1832 Nilsiässä Elias vieraili lisäksi Pisanvuorella.

Heikki Antinpoika (1808), meni naimisiin 28 vanhana. Puoliso oli Anna os.Miettinen ja perheeseen alkoi tulla lapsia; Maria, Johan, Anders ja Helena. Henrik eli Heikki Heikinpoika syntyi vuonna 1847.

Heikki (1808) Pentikäisen perheen vaiheet.

Vuonna 1848 Heikki Antinpoika (1808) osti neljänkymmenen vuoden ikäisenä myyntiin tulleen Syvärilä 6 tilan. Se sijaitsee Levämäen Pitkässälahdessa Palonurmen kylässä, Nilsiässä. Heikki Antinpoika hakeutui perheineen asumaan lähemmäs herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaista eli tämän naapurustoon. Heillä oli heränneiden sanoen -hengen yhteys.

Syvärilä 6 tila ja Aholansaari

Tilakauppoihin tarvittiin rahaa. Heikki Antinpoika (1808) sai sitä lainaan tuolloin jo vaurastununeelta Paavo Ruotsalaiselta. Myöhemmin takaisinmaksun koittaessa Heikki Antinpoika (1808) ryhtyi laskemaan lainalle korkoa.

Ukko Paavo kieltäytyi jyrkästi ottamasta laskettua korkoa –sinäkö meinaat minut syntiin langettaa (koronkiskonnasta). Heikki Heikinpoika (1847) oli tuolloin vuoden vanha. Paavo Ruotsalainen kuoli Aholansaaressa vuonna vuonna 1852.

Lapsia syntyi lisää: Peter, Anna ja Paul. Kesäaikaan perheen lapset tapasivat pelata ja kirmailla Syvärin rantojen pitkillä aurinkoisilla hiekkarannoilla. Rannan hiekka oli hyvin vaaleaa ja hyvin hienoa. Vuosikymmeniä myöhemmin kun Syvärin pintaa laskettiin yhteensä 3,8 m mahtavat rannatkin ”katosivat”. Vesiraja siirtyi kymmenien tai jopa yli sadan metrin päähän.

Vuonna 1858 perhettä kohtasi takaisku kun Anna äiti kuoli muutama kuukausi yhdeksännen lapsen eli Eeva Stinan synnyttämisen jälkeen. Taloon jäi leski mies ja pitkä liuta lapsia, nuorimmaisen ollessa vain muutaman kuukauden ikäinen vauva. Heikki Antinpoika (1808) oli siten mennyt vihille jo saman vuoden joulukuussa Anna Tuovisen kanssa ja perheeseen syntyi vielä kolme nuorinta sisarta: Vilhelmiina, Eeva ja Adolf.

Heikki Antinpojan maatila oli pinta-alaltaan varsin iso ja nälkävuosina 1866-1868 talosta annettiin leipää lukuisalle joukolle kulkuväkeä. Taajaan liikkuneet kerjäläislaumat olivat maaseudulla vähemmän haluttuja vieraita, koskapa kaikkialla oli pula ruoasta. Tuolta ajalta suvun piiriin on jäänyt perimätarina kerjäläispojasta, joka taloon tultuaan ensitöikseen itki: -suatta sannoo niin pahasti kun haluatta, kunhan annatta leipee!

Kiertleviä kerjäläisiä suurina nälkävuosina.

Nälkävuodet ovat isovihan jälkeen Suomen kansaa pahiten koskaan kurittanut ajanjakso. Autonomian aikana valtakunnassa haluttiin painaa historian pimentoon se tosiasia että taloudenpidossa oltiin epäonnistuttu pahanpäiväisesti. Aikanaan maa kuitenkin alkoi elpyä.

Perheen pojista Paul eli Paavo Heikinpoika oli kätevä käsistään. Koti oli savutupa, jonka valtava 24 leivän uuni. Se oli rakennettu hirsikehikon päälle. Hirsikehikon sisään oli lisäksi kaivettu syvennys, joten esimerkiksi lapset mahtuivat (talvipakkasaamuina) hyvin olemaan siellä lämpimässä. Tuolla savutuvan uunin alla Paavo Heikinpoika kertoi myöhemmin tehneensä ensimmäisen karmastuolinsa. Tuoli oli tuotava osina ulos.

Hirsikehikon päälle rakennettu savutuvan uuni.

Vuonna 1866 perhettä kohtasi taas menetys. Kesken heinän seivästyksen perheen pojista Anders (1842) eli Antti Heikinpoika kaatui yhtä äkkiä seisoville sijoilleen. Vain kahdenkymmenen neljän ikäisenä hän siis kuoli ilman selitystä! Järkytys liikutti yhdeksäntöista vuotiasta Heikki Heikinpoikaa (1847) suuresti. Tuolloin hän heräsi uskoon, eli hänestä tuli herännäinen.

Kuusi vuotta myöhemmin vuonna 1872 kuoli isä Heikki Antinpoika(1808). Pojista Johan eli Juho Heikinpoika oli 32 vuotta, Heikki Heikinpoika 25 vuoden ja Paul eli Paavo Heikinpoika oli 17-vuotias.

Heikki Antinpojan perillisenä kauppakirjassa pojat Juho Heikinpoika(1840) Heikki Heikinpoika (1847), Paavo Heikinpoika ja Adolf Heikinpoika myivät vuonna Syvärilä 6 tilan Saunaniemen Pirisille. (Myöhemmin Mooses Pirisen leski avioitui Hermanni Jenun kanssa asuttaen Syvärilä 6:tta.

Pojista Juho Heikinpoika eli Jussi (1840) osti osuudellaan Paloinen 3 nimisen tilan Siikakoskelta. Hän otti sisaruksista vanhimpana huollettavakseen nuoremman ja -ihan virkeän Maria-sisarensa sekä 11 vuoden ikäisen Adolf Heikinpoika velipuolen. Aikuistuttuaan Marian henkinen tasapaino alkoi horjua. Marialla oli pelkona -Toivosen työkalu eli haudankaivajan lapio. Hänen puheensa olivat uskon värittämät - Armo pitäisi saada.

Lyhyt uutinen 28.7.1910
Savotar no 82 s.3

Jussi Heikinpoika oli kätevä käsistään ja hän oli myös melko tunnettu taidoistaan. Hän taisi myös luku- ja kirjoitustaidon. Myöhemmin Iisalmessa on ollut hänen jälkeläisiä rakennusalalla. Jussi Heikinpojan kuoleman jälkeen hänen perilliset hakivat käräjiltä päätöksen sisarten osallisuudesta Marian hoitovelvoitteeseen. Oikeuden päätöksellä muille sisarille tuli maksuvelvoite, joka sitten hoidettiin.

Heikki Heikinpoika (1847) osti osan Halunanranta tilasta vuonna 1877. Hän osasi lukea ja kirjoittaa. Niinpä Heikki Heikinpoika tutki innokkaasti raamattua ja muuta hengellistä kirjallisuutta Tilaan kuului vielä tässä vaiheessa myöhemmin Taskilaksi irrotettu osuus. Heikki Heikinpoika asui alkuun poikamiehenä ollessaan Taskilan tilalla.

Lainhuudot tilakaupoista.

Paavo Heikinpoika (1855) alkoi kuluttaa oman perintöänsä railakkaalla ja viinanhuuruisella elämäntyylillä. Muutamassa vuodessa kaikki perinnöt oli käytetty loppuun. Sen lisäksi hän jäi velkaan 200 mk, mikä oli paljon rahaa tuohon aikaan. Sitten Paavo Heikinpoika kuitenkin ryhdistäytyi.

Paavo Heikinpoika (1885) alkoi keskittyä nuoruuren puusepän töihin työllistyen pikku hiljaa yhä paremmin. Hän laittoi lopulta verstaan Muuruveden Matkussaareen vilkkaan vesitien varteen. Paavo Heikinpoika sai myöhemmin suuria kirkkotyöurakoita ja lopulta Paavo Heikinpoika valmisti puu-sisustukset viiteen kirkkoon.

Heikin veli Paavo perheineen
jo arvostettuna puuseppänä.

Heikki Heikinpoika (1847) meni kolmenkymmenen yhden vuoden ikäisenä vuonna 1878 vihille. Puoliso oli Anna Stiina Rissanen, joka oli kotoisin Konttimäestä, Nilsiästä. Pari alkoi asumaan nykyisen Pentikkälän paikalla Halunalla, Nilsiässä. Tilan nimi oli Kaaraslahti 14.

Talo ei ollut enää savutupa kuten lapsuuden koti, vaan siinä oli muurattu savupiippu, jolla savu johdettiin ulos. Heikki Heikinpoika käytti körttipukua. Annasta ei ole tietoa oliko hänellä naisten körttipuku. Annasta ei valitettavasti ole olemassa kuvaa.

Eräs tapaus Heikki Heikinpojan isäntävuosilta on jäänyt kummastuttamaan. Heinänteon aikaan tuntemattomaksi jääneestä syystä tuore talon isäntä ei halunnut sitoa ja teroittaa itse sepältä tullutta (taottua) viitakkeen terää paikalleen, vaan laittoi vaimonsa naapuriin asialle.

Oliko viikatteen metaforalla vai Antti veljen yllättävällä kuolemalla kesken heinän teon, ollut vaikutusta asiassa? Voisi arvella ettei asia johtunut ainakaan näppäryyden puutteesta, koskapa isäntä soitti seuroissa virsikannelta. Talon työt Heikki Heikinpoika hoiti tarmokkaasti.

Heikki (1847) istumassa kotitalon
pihalla (vanhoilla päivillään).

Pari vuotta myöhemmin vuonna 1880 Heikki Heikinpojalle ja Annalle syntyi Halunan Pentikkälässä Nilsiässä ensimmäinen lapsi. Hänet kastetiin nimellä Henrik Rikhard. Poikaa alettiin kutsua Rikuksi tai joskus Rikoksi. Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1883 syntyi Hilda Maria. Seuraava lapsista kastettiin nimellä Johannes. Hän syntyi vuonna 1885. Johannesta ryhdytiin kutsumaan Juhoksi. Nuorimmaninen Anna Helena syntyi vuonna 1887.

Heikin (1847) perhe.

Vanhemmiten Heikki Heikinpoika (1847) tapasi aina jutustellessaan alkaa hieroa polviaan. Hän ei käyttänyt ollenkaan alkoholia eikä tupakkaa. Körttiläisyys ja uskon asiat kuten seurat loivat elämään kehykset. Heikki Heikinpoika tapasi myös lukea Raamattua päivittäin.

Lasten aikuistuivat. Riko Heikinpoika (1880) lähti setälleen puusepän oppiin. Hänelle lohkaistiin tontti nykyisen kylätalon paikalle. Riko Heikinpoika rakensi tontille hirsitalon ja meni naimisiin Anna Katri os. Pentikäisen kanssa.

Yhden vuoden kuluessa tapahtui paljon. Heikki Heikinpojan vaimo, lasten äiti kuoli neljästoista joulukuuta vuonna 1908, vain viidenkymmenenkahdenksan vuoden ikäisenä ja Heikki Heikinpoika jäi leskeksi.

Myös Riko Heikinpoika jäi leskeksi. Vaimo Anna kuoli viikko synnytyksen jälkeen maitokuumeeseen. Riko Heikinpojan ja Annan pienokainen kuoli muutamaa kuukatta myöhemmin. Vielä vuosien jälkeen Riko Heikinpoika muisteli -ei ole ollut elämässä raskaampaa talvea, kuin tuo talvi. Riko Heikinpoika teki kaikille vainajille arkut.

------------------------

Riko Heikinpoika lähti kertämään puuseppänä. Vuosien päästä eräällä työmatkalla hän tapasi Maria Sofian (1886) ja he perustivat perheen. Riko Heikinpoika ja Maria Sofia menivät vihille vuonna 1914. Myös heillä oli surua useamman lapsen kuoleman takia, mutta eteenpäin oli mentävä. He asettuivat asumaan Pajustenmäkeen.

Riko ja Mar perheen perustamisen aikoihin.

Riko Heikinpojan (1880) perheen vaiheet.

Riko Heikinpojasta (1880) ei tullut varsinasesti herännäistä. Hän ei käyttänyt körttipukua. Vaimonsa kanssa heillä oli kuitenkin vakaasti kristilliset arvot. He kävivät seurakunnan tilaisuuksissa kuten seuroissa. He muuttivat paljon myöhemmin poikansa Paavo Rikonpojan mukana syytinkiläisenä Siikajärvelle, Nilsiään.

Riko kuvassa jo vahoilla päivillään.

-------------------

Heikki Heikinpojan ja Annan lapsista toisiksi vanhin oli Hilda Heikintytär (1883). Hän meni naimisiin vuonna 1908 pikkuserkkunsa Ville Pentikäisen (1882) kanssa. He asettuvat asumaan Lehtomäkeen ja he saivat kaikkiaan yksitoista lasta.

Hilda Heikintytär perheineen.

Hilda Heikintyttären (1883) aika meni kavavan perheensä kanssa ja yhteydenpito vejien kanssa jäi vähemmälle.

Hildan perheen vaiheet.

Hilda Heikintytär sekä siskonsa Anna Heikintytär käyttivät körttipukua koko ikänsä vanhoille päiville asti.

Siskokset Hilda (1883) ja Anni (1887)
Heikintytär tässä jo vanhoilla päivillään.

Seuraavassa kuvassa on Hilda Heikintyttären (1883) hautajaisista vuonna 1944. Etualalla on Hilda Heikintyttären tytär lapsineen. Hänestä vasemmalle lukien vaaleahiuksinen mies on opettaja Heikki Olavi Pentikäinen (1929) ja hänen vasemmalla puolella leskeksi jäänyt Ville Pentikäinen. Kuvan vasemmassa reunassa on Hilda Heikintyttären tyttö sekä myös kolmantena. Neljäntenä on Hilda Heikintyttären sisar Anni Heikintytär.

Kuva Hilda Heikintytär Pentikäisen (1883)
hautajaisista vuonna 1944.

-------------------

Heikki Heikinpojan ja Annan lapsista kolmas oli Johannes (1885), eli Juho Heikinpoika. Hän jäi asumaan kotipaikalle Halunalla. Puoliso Johannaa kutsuttiin Hannaksi. Hän oli omaa sukuaan Asikainen ja kotoisin Kuopiosta (paikka oli myöhemmin Siilinjärveä). Juho Heikinpoika ja Hanna menivät vihille vuonna 1912.

Juho, Anna, Hannes ja Veikko

Tilalla tehtiin sukupolven vaihdos. Juho Heikinpojasta (1885) tuli isäntä ja Heikki Heikinpoika (1847) jäi asumaan kotitaloon syytinkisopimuksella. Syytinkisopimukset olivat tuohon aikaan yleisesti käytetty sopimusmuoto sukupolvenvaihdoksissa.

Juhon (1885) perheen vaiheet.

Kuvassa vasemmalta lukien Heikki Heikinpoika, johon nojailee Paavo Juhonpoika. Hannes Juhonpoika takana, Helga-tyttö isänsä Juho Heikinpojan sylissä. Veikko Juhonpoika katsoo vanhempiensa olkapäiden takaa ja Hanna äiti on Maire-tyttö sylissään. Kuvasta puuttuu vuonna 1917 kuollut Otto niminen lapsi sekä perheen nuorimmainen, vuonna 1927 syntynyt Roosa.

Hanna äiti kuoli nuorena alle neljäkymmentä vuotiaana vuonna 1931. Tapahtuneen jälkeen siihen asti leikkisän humoristinen Juho Heikinpoika vakavoitui alkaen käyttää isänsä tapaan körttipukua.

Heikki (1847) Juhon (1885) perheen kanssa.

Juho Heikinpojan (1885) perheessä asunut Heikki Heikinpoika (1847) kuoli vuonna 1934 kotonaan Halunalla. Heikki Heikinpoika on haudattu Nilsiän Kankaisen hautausmaalle. Juho Heikinpojan lapsista kaksi vanhinta ovat tuolloin jo täysi-ikäisiä. Toisiksi vanhimmaisesta eli Veikko Juhonpojasta tuli sitten aikanaan Halunalle tilan jatkaja.

----------------------

Anna Heikintytär (1887) oli Heikki Heikinpojan ja Annin lapsista nuorin ja hänestä tuli äitinsä nimikaima. Häntä kutsuttiin myös Anniksi. Anni Heikintyttären kovaksi kohtaloksi tuli se, että hänellä kuoli kaikkiaan kolme puolisoa. Anni Heikintyttärellä ei ollut yhtään lasta. Hän käytti elämänsä ajan körttipukua.