Luettuan kirkkoarkkitehti Stenbäckin artikkelin - Kolme kirkkoa Nilsiään hän mainitsi paikkakunnan olevan tunnettu paitsi Juantehtaastaan, niin suuresta köyhyydestään, kuten myös Helsingiuksen perustemasta veistokoulusta.
Juantehtaan ymmärrän, sillä kuuluihan se vielä tuolloin suureen Nilsiän pitäjän alueisiin. Ollen myös tehtaana koko pohjois-savon kautta aikain vanhimpia ellei peräti vanhin. Noihin aikoihin vallinneen suuren köyhyyden ymmärrän myös esim. samaa artikkelia pitemmälle lukiessa tai aiempien vuosien uutisointia lukiessa.
Kun taas "Helsingiuksen perustamasta veistokoulusta" en ole koskaan kuullutkaan. Niinpä sitä täytyi alkaa tutkimaan. Selvisi että mainittu Helsingius oli eräs valtion "vaivaisenhoidon tarkastajista", minkä lisätehtäväksi oli annettu järjestää ja rahoittaa kotiteollisuustyötä sekä koulutusta nälkäalueilla. Siis köyhyyden ja nälän torjumiseksi käsityöteollisuutta.
Juantehtaan ymmärrän, sillä kuuluihan se vielä tuolloin suureen Nilsiän pitäjän alueisiin. Ollen myös tehtaana koko pohjois-savon kautta aikain vanhimpia ellei peräti vanhin. Noihin aikoihin vallinneen suuren köyhyyden ymmärrän myös esim. samaa artikkelia pitemmälle lukiessa tai aiempien vuosien uutisointia lukiessa.
Kun taas "Helsingiuksen perustamasta veistokoulusta" en ole koskaan kuullutkaan. Niinpä sitä täytyi alkaa tutkimaan. Selvisi että mainittu Helsingius oli eräs valtion "vaivaisenhoidon tarkastajista", minkä lisätehtäväksi oli annettu järjestää ja rahoittaa kotiteollisuustyötä sekä koulutusta nälkäalueilla. Siis köyhyyden ja nälän torjumiseksi käsityöteollisuutta.
Kesäkuussa 1894 haettiin kierävään käsityökouluun opettajaa ja saatiin 19 hakijaa. Mukana oli myös Paavo Pentikäinen Nilsiästä.
12.12.1894 Uusi Suometar numerossa 290 kerrotaan suraavaa:
- Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen johtokunta päätti viime kokouksessaan suostua Nilsiän kunnan pyyntöön, että mainittuun kuntaan perustettaisiin kutomakoulu ja koulu veisto-opetusta varten. Yhdistys ylläpitää siten ensi vuoden alusta kymmenen käsityökoulua, nimittäin yhden kutoma- ja yhden veistokoulun Nilsiän, Pielisjärven, Ilomantsin ja Kautolan kunnissa, kutomakoulun Kaavin ja veistokoulun Enon kunnassa.
29.11.1895 Uusi Suometar numerossa 278 kertoo vuorostaan:
Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen vuosikokous
oli eilen illalla Seurahuoneen 35:ssä. Kun yhdistyksen toimintavuosi sen sääntöjen mukaan luetaan Syyskuun 1 päivästä, käsitti johtokunnan antama vuosikertomus silloin päättyneen toisen työvuoden. Vuosikertomuksesta otamme tähän pääkohdat.
- Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen johtokunta päätti viime kokouksessaan suostua Nilsiän kunnan pyyntöön, että mainittuun kuntaan perustettaisiin kutomakoulu ja koulu veisto-opetusta varten. Yhdistys ylläpitää siten ensi vuoden alusta kymmenen käsityökoulua, nimittäin yhden kutoma- ja yhden veistokoulun Nilsiän, Pielisjärven, Ilomantsin ja Kautolan kunnissa, kutomakoulun Kaavin ja veistokoulun Enon kunnassa.
29.11.1895 Uusi Suometar numerossa 278 kertoo vuorostaan:
Suomen yleisen käsiteollisuusyhdistyksen vuosikokous
oli eilen illalla Seurahuoneen 35:ssä. Kun yhdistyksen toimintavuosi sen sääntöjen mukaan luetaan Syyskuun 1 päivästä, käsitti johtokunnan antama vuosikertomus silloin päättyneen toisen työvuoden. Vuosikertomuksesta otamme tähän pääkohdat.
"Samoin kun edellisenä on yhdistys nyt päättyneenäkin vuonna kannattanut sekä veisto- että kutomakouluja eri osissa maatamme, vaan on niiden lukumäärä tänä vuonna ollut kaksinkertainen edelliseen verraten, sillä nyt on ollut toimessa kaikkiaan 10, edellisenä ainoastaan 5. Kun tähän tarvittavat varat ovat otetut siitä rahastosta, jonka hätäaputoimien keskuskomitea on yhdistykselle lahjoittanut, ovat mainitut koulut, sääntöjen mukaan, keskuskomitean lahjoituskirjasta, jota edelliseen vuosikertomukseen on kokonaisuudessaan otettu, olleet ase-
tettuina semmoisiin, viime hätävuosien kohtaamiin kuntiin, jotka johtokunnalta ovat pyytäneet kouluja perustettaviksi. Kunnat puolestaan ovat tästä tarkoituksesta myöntäneet koululle vapaat huoneet, lämmön ja valon, vaan muuta aineellista apua eivät nämät koulut juuri sanottavasti ole paikkakunnalta saaneet.
Nyt toimessa olleet koulut ovat seuraavat: veistokoulu Ilomantsissa, Enossa, Kaukolassa, Pielisjärvellä ja Nilsiässä sekä kutomakoulu Ilomantsissa, Kaukolassa, Nilsiässä, Kaavilla ja Pielisjärvellä..."
..Nilsiän veistokoulun opettajana on ollut käsityön-opettaja Taavi Pöyry...
Turun puuseppäin-, sorvarein- ja kuvanveistäjäin-ammattiyhdistys. no 1 painatti laatuaan ensimmäisen kalenterinsa vuonna 1898.
Uusi Suometar no 157A 19.06.1900 numerossa oli laajasti käsiteltynä uutisaihe "Ensimmäinen yleinen käsiteollisuus kokous". Valiokunnan kokouksessa pohdittiin käsityön opetuksen järjestämistä Suomessa monelta suunnalta alustajinaan mm. T. Pöyry käsitellen aihetta "kiertävät veistokoulut". Siinä hän suositteli kiertävien koulujen muuttamista kiintonaisiksi kouluiksi. Keskeustelun jälkeen valiokunta kuitenkin katsoi kiertävien koulujen olevan tarkoitustaan vastaavia ja kokous yhtyi tähän yleiseen lausuntoon.
29.06.1904 Päivälehti no 124 viitattiin neljä vuotta aiemmin olleeseen valiokunnan kokoukseen käsityökouluasiaa uudestaan käsiteltäessä.
Nilsiä
Kiertävä käsityökoulu, joka on toiminut Pieksällä maanvilj. Urbanus Savolaisen talossa tämän vuotta, loppui tämän kuun 10 päivänä. Koulussa on ollut työssä kaikkiaan 22 oppilasta. Töitä on tehty yhteensä 100 kpl., niiden joukossa näkyi suuriakin, niinkuin piironki, 3 sohvaa, 2 vaatekaappia, 1 ruokakaappi, 2 kärryt, sänkyjä, pöytiä, pesukomuuttia ym. Yleensä on tehty huonekaluja. Opettajana on toiminut hra L.V. Simonen. Koulun lopettajaisiksi leikittiin ja virvokkeita nautittiin. Puheessaan, jonka piti maanvilj. Otto Ahonen, kiitti hän
opettajaa ystävällisyydestä ja innokkaasta työn johtamisesta, jolla hra Simonen on saavuttanut kaikkien oppilaittensa jakamattoman suosion. Puhuja kiitti myös Kuopion läänin Maanviljelysseuraa koulun toimeenpanosta paikkakunnalla ja lausui toivomuksenaan, että tällaisia veistokouluja tiheämmin paikkakunnallamme pidettäisiin, koska näkyy tämänkin koulun elämästä, että harrastusta käsiteollisuuteen se vain lisää. Puheeseen vastasi opettaja Simonen, sanoen ei ansainneensa mistään kiitosta, sanoi vain tehneensä, minkä nuorena ja vähemmän kokeneena on voinut tehdä. Kiitti oppilaita uutteruudesta ja toivoi ettei unohtaisi näitä tarpeellisia päiviä, joita yhdessä on vietetty Pieksällä.
Hinnasto N:o 17 koulukalustoja veistokalustoja työkaluja , Sortavala 01.01.1934 kun työskenneltiin vielä samanlaisilla höyläpenkeillä kuin muutamaa vuosikymmentä aiemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti