Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. elokuuta 2022

Ruusteri välipala

Blogin kymmenvuotis-juhlat alkavat pikkuhiljaa lähestyä ja on lähes yhtä pitkä aika edellisestä ruoka-aiheisesta blogauksesta, joten on korkea aika raapustaa sellainen välipalajuttu, hehe. 

Kuten sanottua laadin tämän blogin alunperin lähinnä itselleni muistin virkistämispaikaksi, josta voi tarvittaessa palauttaa mieleen harvemmin tarvittavia asioita. Vähän niin kuin muistivihko. Sivusta tuli sitten tehtyä julkinen, kun ajattelin ettei siitä haittakaan liene että on yleisemmin tavoitettavissa. 

Saadun palautteen mukaan kirjoituksista on ollut hyötyä monille blogin löytäneille. Kuten vaikkapa ideoita kitaran korjailuun, linkkilähde historiaan tai mielenkiintoisiin henkilöihin. Ja sehän on pelkästään mukavaa. Toisinaan erityisen mielenkiintoisesta aiheesta on jatkettu keskusteua vielä yksityisesti. Mutta nyt tämän kertaiseen! 

Seuraavassa on esittelyssä tuhansien vuosien ajan toimivaksi todettua ja käytössä aina vaan hyväksi havaittua tekniikaa. Vähän kuten esimerkiksi vaikkapa saviastiat, jotka on pysyneet ihmisten käytössä jo tuhansia vuosia. 

Kun vielä 70 vuotta sitten ei ollut olemassa jääkaappeja eikä pakastimia, ihmiset säilöivät ruokansa muulla tavoin. Eräs paljon käytetty tapa oli laittaa osa saadusta liha-, tai kalasaaliista sivuun ja kuivattaa se evääksi pahan päivän varalle. 

Retkellä, kuva Pixabay.

Kypsytetty ja kuivattu muona toimi sitten helppona ja kätevänä välipalana retkellä marjassa, metsällä, töissä tai vaelluksella. Tärkeä ominaisuus oli että evään tuli mahtua pieneen tilaan, kuten taskuun ja siitä piti saada nopeasti energiaa. 

Oikeissa olosuhteissa säilytetty kuivaliha oli käyttökelpoista vielä pitkienkin aikojen kuluttua. Kuvattu liha oli syötävää kuukausien tai jopa muutaman vuoden kuluttua sen valmistamisesta! 

Lihan säilyttämiseksi eräpaikoilla saattoi olla nili tai useamman tolpan varaan rakennettu ruoka-aitta. Kotipihassa oli savutupien aikaan erillinen ruoka-aitta ja myöhemmin taloon rakennettuna erillinen "ruokahuone".

Nili, nöll eli ruokaaitta.
Kuva museovirasto

Jääkaappien ja pakastimien yleistyttyä todella nopeasti 50-luvun lopussa vanhojen talojen ruokahuoneet valjastettiin ripeästi muuhun käyttöön. Silloin asuttiin ahtaasti ja lisäneliöille oli tarvetta. Vanhat ruokien säilömistekniikat kuivaamisineen haluttiin unohtaa vanhanaikaisena. Niin ne myös unohdettiin ja yhdessä sukupolvessa!

----------------------

Minua alkoi kiinnostaa kuivalihan valmistaminen vuonna 2019, jolloin etsin tietoa aiheesta, tein erilaisia kokeiluja ja laadin lopulta seuraavan reseptin. Tällä reseptillä tekemääni ruusteria on ollut kaapissa sitten siitä saakka. Erona kaupassa myytäviin välipala-, proteiini-, tai kuivalihaan itsetehdyssä kuivalihassa on myös se hyvä puoli että tietää tarkkaan sen mitä pistää suuhunsa.

Kanan rintafileet, kuva Pixabay.

Perusperiaatteena on huolellinen puhtaus, esimureentaminen marinaadilla ja lihan kypsentäminen hitaasti miedossa lämmössä.

Marinaadi:
Soijakastike 0,7l
Tumma siirappi, 1 dl
Siipiveikot, mediun kastike 2,50 dl
Valkosipuli, 2 kynttä silputtuna.
Mustapippuri 1 tl (voi jättää myös pois).

Kädet pestään huolellisesti. Suosittelen käyttämään tehtävälle marinaadille kannellista astiaa. Kaadetaan astiaan ensin soija, sitten siirappi ja siipiveikot kastike sekä valkosipulisilppu. Aineet sekoitetaan astiassa käsin. Tällöin voi todeta parhaiten siirapin liukenemisen liuokseen.

Tarpeita kuivalihan valmistukseen.

Seuraavaksi valmistellaan lihat. Jos saatavilla on kananpojan rintafilettä niin suosin sitä. Myös kanan sisäfile toimii näissä hyvin. Yhteen valmistuserään varaan maustamatonta lihaa yhteensä kaksi kiloa. Jaan sen kahteen valmistuserään.  Ensin poistetaan kalvot ja jos haluaa niin läskit. Sitten huuhdellaan kevyesti. 

Läskin ja kalvojen poistoa.

Rintafileet fileoidaan maksimissaan noin sentin paksuisiksi suikaleiksi kuvien 1. ja 2. mukaisesti. On hyvä käyttää terävää (kaloille tarkoitettua) fielointiveistä ja tehdä leikkaukset hallitusti. Leikkaaminen tapahtuu aina itsestä pois päin! 

Rintafileen paloittelua. Vaihe 1.

Rintafileen paloittelua vaihe 2.

Filointiveitsen terään kuivahtaa helposti kalvoa, jolloin leikkaaminen alkaa tökkiä ja lihat alkavat repeillä ikävästi. Sen ehkäisemiseksi voi välillä huuhdella veistä pyyhkäisten samalla aineet pois terästä hallitusti. Jos käyttää sisäfileitä, niin ne ovat usein valmiiksi sopivan kokoisia suikaleita.

Fileet, slaissit eli suikaleet valmiina.

Suikale painellaan kevyesti lusikalla upoksiin.

Suikaleet laitetaan marinaadiin riviin ja painellaan varovasti lusikalla upoksiin. Päälle ladotaan seuraava kerros ristiin ja taputellaan taas marinaadiin. Jatketaan seuraava kerros kuten alussa, upotetaan suikaleet marinaadiin ja jatketaan samalla tavalla kunnes koko kilon erä on upoksissa marinaadissa.

Astian kansi laitetaan kiinni. Marinaadi lihoineen pannaan jääkaappiin vähintään 12 tunniksi. Parasta tulee kun lihat ovat vuorokauden muhimassa. Maustamisen lisäksi marinaadi esimureuttaa lihoja.

Suikaleet marinaadiin upotettuna.

Lihojen marinoiduttua valmistellaan seuraavaksi paikat suikaleiden ripustamiseen ja uuniin laittamiseen. Mainoslehdistä saa tehtyä helposti suojaa, johon marinaaditipat voivat tipahdella ja paikat säilyvät siistinä. Suikaleet asetellaan ritilälle grillaustikkujen avulla. 

Paikkoijen suojaaminen.

Pujotetaan ensin suikale ritilästä. Tikku pannaan läpi lihan paksummasta päästä. Työnnetään tikkua ja lisätään seuraava suikale. Jatketaan seuraava tikku päinvastaisesta suunnasta. Tavoitellussa lopputuloksessa suikaleiden on parhainta olla mahdollisimman ilmavasti ritilällä. 

Sukkaleet ritilällä.

Nostetaan ritilä lihoineen uuniin. Paras lämpö kiertoilmauunissa on 60 astetta. Ylägrilliä ei tarvita. Lämpöä ei saa laittaa missään uunissa isommalle kuin 75 astetta. Annetaan lihojen olla lempeässä lämmössä kiertoilmauunissa 6-8 tuntia. Seurataan valmistumista. 

Usein hyvää tulee 8 tunnissa. Sienikuivuria käyttävän täytyy varautua 12-18 tunnin kuivatusaikaan. Tuntien kuluessa lihoista alkaa tulla kypsyessään mehevän keltaisenruskeita. 

Suikaleet uunissa.
Valmistetaan toinen erä jääkaappiin eli loput lihat marinoitumaan samalla tavoin kuin ensimmäinen erä. Marinaadia voi tässä vaiheessa terästää tujauksella siipivekot maustetta ja lisäkynnellä valkosipulia.

Vuorokauden jääkaappi kypsytyksen jälkeen toisen erän lihat laitetaan ensimmäisen erän lihojen tapaan ritilälle uuniin kahdeksaksi tunniksi. 

Lihojen uunin laittamisen jälkeen siivotaan taas paikat. Marinaadi-liemi vanhettuu valmistusprosessissa. Yhdestä liemestä saa valmistettua terästämällä kaksi erää lihaa. Kahteen erään käytetyn marinaadiliemen voi laittaa talousratin avulla tyhjään tölkkiin sekä sekajätteeseen. Kiinteän tavaran voi laittaa biojätteeseen.

Sitten loppusiivous.

Heti tuoreeltaan ritilä on
helppo puhdistaa.

Kuivaessaan lihojen painosta lähtee pois liki kaksi kolmasosaa. Kilosta lihaa saa valmista ruusterilihaa noin 365-395 grammaa. Riittävä kuivumisaste ja puhtaus prosessissa on pitkään säilymisen edellytys. 

Uunista ruusterisuikaleet pakataan ilmavasti pahvilaatikkoon, jonka pohjalla on voipaperi. Suikaleet asetellaan laatikkoon samaan tapaan kerrokset ristikkäin kuin maridaadiinkin laitettaessa. Valmiit ruusterisuikaleet säilytetään pimeässä mutta ilmavassa kaapissa. Lihat säilyvät huoneenlämmössä pahvilaatikkoon pakattuna todella pitkään.

Ruusterisuikaleet pahvilaatikossa.

Yksi suikale painaa 10-20 g joka vastaa 30-60 g käsittelemätöntä lihaa. Maustamaton liha sisältää rasvaa 56% ja proteiinia 44%, valmiissa marinaadin osuus eri paljoa paina. Ruusteri onkin todellinen jyty välipala. 100 g annos lihaa eli 30 grammaa kuivalihaa (kaksi ruusterisuikaletta) sisältää energiaa 788 kJ (188 kcal), joka on 9,4 % laskennallisesta päivän tarpeesta. 

Putinin dämithinta aineille elokuussa 2022, jolloin tein 2 kilon annoksen (eli valmista noin 700 g) ruusteria, tuli tasan 40 euroa. Valmiin kuivalihan kilohinnaksi tulee näin 52,63 €. Valmiita suikaleta tuli yhteensä 50 kappaletta, jolloin yhden suikaleen hinnaksi 0,80 €.

Hinnan laskemiseen käytettyjä lukuja.

Evästä on hyvä ottaa taskuun marjametsään, kalaan, metsälle tai vaikka töihin. Iltapäivällä tunti pari ennen ruokailua otettuna välipalalastu auttaa veren sokeritasapainon tasaisena pysymisessä. Lihaa voi käyttää murenneltuna myös eväskeitossa. Huono puoli näissä ruustereissa vain on että laatikollinen tulee syödyksi paljon ennen säilytysajan päättymistä hehe.

Kuivalihaa murenneltuna kermasienikeittoon.


tiistai 19. maaliskuuta 2013

Ismon nopeampi wok

Helppoa kuin mikä. Tarvitaan 300g hunajamarinoitua broikkua ja euroshopper wok sekoitus.
Kypsennä ensin broikut. Laita ne sivuun. Kypsennä kuumalla pikaisesti kasvikset. Sekoita broileri joukkoon ja tarjoile välittömästi.



Lähetetty Windows Phonesta

tiistai 18. joulukuuta 2012

Ismon papupata



Vahva ja pehmeä - Ismo papupata.

Inspiraatio tulee kysymättä. Joskus seurauksena biisi. Toisella kertaa uusi ruoka. Tällä kertaa jälkimmäinen. Eikä se nyt liity näihin musiikkisivuihin muutoin kuin että soittajaystävällisestä sapuskasta on kyse.
Ensinnäkin se on todella maittavaa. Toisekseen valmistaminen on naurettavan helppoa. Ja kolmanneksi sapuska valmistuu verraten nopeasti. Niin, neljänneksi siirtää nälkää kauas isomaltakin porukalta.
Eikä ainekset ei maksa maltaita. Lisättäköön vielä että onnistuu takuuvarmasti.
Reseptin laatijan lisäksi makua arvioi arvosteluraati, joka koostui yhdestä neljä vuotiaasta kriittisestä tuomarista.

Eväs on mitä mainioin joulun välipäivien mahantäytyke. Näet kun kinkku alkaa maistua turhankin tutulle, piirakat ovat pehmenneet. Tai porkkana lootaa on tullut mussutettua naaman väriksi asti.
Niin väkinäiseksi käyneen päiväkausien jutustelun ja 1000 palan palapelien teon jälkeen seuraan tuo eloa Ismon papupata! Eikä sekään haittaa vaikka kaupat olisvat kiinni. Kun ruoka-ainekset ovat kertyneet kodin pakastimeen ja kaappeihin ajan myötä. Ja onhan hyvä kierrättää aika ajoin varmuusvarastoja.

Papupata porisee iloisesti ja antaa kepeää jutustelun aihetta toviksikin pitkien pyhien lamaannuttamalle seurueelle. 



ISMON PAPUPATA  4 annosta:

6 dl vettä
3 dl riisiä
1 lihaliemikuutio
400 g jauheliha
1 rkl voita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 ps Taco-mausteseos
200g herne-maissi-paprika sekoitus
420g valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
180g herkkusieniä viipaleina mausteliemessä
140 g tomaattimurska



Sulata pakastetut jauheliha sekä herne-maissi-paprika sekoitus. 
Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa. Lisää lihaliemikuutio sekä riisit. Anna kiehua kannen alla miedolla lämmöllä 30 min. 
Sulata voi pannulla. Ruskista rasvassa jauheliha sekä hienonnetut sipuli sekä valkosipulin kynnet. Lisää joukkon 1dl vettä sekä taco-mausteseos. Sekoita ja kypsennä n. 5 min. Lisää joukkoon valkoiset pavut sekä herkkusienet. (Sienet voi jättää pois, jos ei pidä sienistä. Kuten makutuomarimme halusi).
Anna lämmetä ja sekoita. Lisää seos keitinvedestään imeytyneisiin riiseihin. Anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä n. 10 min silloin tällöin sekoitellen. Jos tarvitsee notkistaa, lisää tarvittaessa tomaattimurskaa joukkoon. Ota pois pois levyltä ja anna vetäytyä hetki kannen alla. Tarjoa salaatin kera.