Ismon tarinoita: huhtikuuta 2013

Isoäitini Maria Sofia Petterintytär Pentikäinen oli omaa sukuaan Heiskanen. Hän oli syntynyt 15 Helmikuuta 1886 Tuusniemellä Kosulassa Enonsalossa. Hän kuoli 11 Kesäkuuta 1968 Nilsiässä Siikajärvellä. Maria Sofiaa (1886) kutsuttiin myöhemmin Mar Sohviksi tai pelkästään Mar-mummoksi. Mar oli myöhemmin muistellut kotitilansa olleen suuri, josta oli pitänyt lähteä lapsena pois. Kotitila oli ollut nimeltään Enonsalo, 3 Rasila Wanha-Heiskala.

Wanha Heiskalan päärakennus myöhemmin 1980-luvulla
asuinkäytöstä jo poistettuna.

Marian taustat eivät olleet kokonaisuudessa kovinkaan onnelliset. Takamailla sijainnut Kosulan kylä oli laajalti tunnettu heikosta moraalistaan ja alkoholin huuruisesta kulttuuristaan. Kylälle ei virkavallan puolueeton käsi juurikaan ylettänyt, vaan valta oli vahvemman valtaa. Salaisuudet jäivät kyläläisten salaisuuksiksi. Kylän tyyliin kuului isäntien rehvastelu viriiliydellä, naisien määrällä, viinan käytöllä sekä virkavallan huijaamisella tai ostamisella.

Maria Sofian isän isä eli ukki Pekka (1802) Heiskanen oli talollisen poika, syntyään Enonsalo 3 Rasilasta, Kosulasta. Hän oli mennyt nuorena, jo parikymppisenä vihille talollisen tytön Walborg (1802) Pelkosen kanssa. Walborgia sanottiin Valpuriksi ja hän oli tullut taloon Vuorisalosta.

Ukki Pekan veli Antti (1804) on ollut hurjapäinen ja käyttänyt paljon viinaa. Antti oli murhannut miehen, josta jänet on jätetty tuomitsematta?! (Tuusnimen Heisaset 1)

Pekka (1802) ei ollut ehtinyt toimia koskaan varsinaisesti talon isäntänä. Hän oli hukkunut neljänkymmenenkuuden vuoden ikäisenä. Suuren lapsikatraan kanssa jäänyt leski eli Valpuri mummo oli sitten johtanut Rasilan kotitilaa kaksikymmentäviisi vuotta.

Pekka Heiskanen ja Valpuri os. Pelkonen.
Tuusniemen Heiskaset 1.

Maria Sofian isä Pekka (1838) Heiskanen oli kasvanut suuressa, peräti kahdentoista lapsen sisarusparvessa. Pesueen kolmanneksi nuorimpana hän oli jäänyt asumaan kotipaikalle. Äitinsä Valpurin kuoleman 1873 myötä hänestä oli tullut kolmenkymmenenviiden vuoden ikäisenä talon isäntä. Perinnönjaossa Pekan (1838) osuudeksi tuli Enonsalo 3 Wanha Heiskala.

Talossa oli ollut noihin aikoihin piikana Maja Stiina (1849) Poutiainen, jota sanottiin Maijaksi. Hän ei osannut kirjoittaa. Pekka (1838) meni neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 1877 Maijan kanssa vihille.

Vihmiminen kirjoissa.

Majan kuvan hänen vanhuusajoilta on ottanut vuosina 1893-1932 Jyväskylässä valokuvaamoa pitänyt Olga Oksanen, jolla oli valokuvaamo myös Suolahdessa.

Maja Stina Poutiainen (1849).

Maija Stina (1849) Poutiaisen vanhempien perhe.
Savon Poutiaiset.

Perheeseen syntyi kolme lasta. Pekka poika syntyi vuonna 1878. Hän kuoli pienenä eli vajaan kolmen vuoden ikäisenä vuonna 1881.

Perheen seuraava lapsi, Antti Jussi syntyi vuotta myöhemmin eli vuonna 1882 ja nuorimmainen Maria Sofia vuonna 1886.

Tuusniemen Heiskaset 1.

Pari vuotta myöhemmin juhlittiin Pekan (1890) viisikymppisiä. Muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1890 hänet oli jo julistettu holhouksen alaiseksi. Tarina ei kerro oliko kysymyksessä halvaantuminen vai mikä syy?!

Joka tapauksessa holhoajiksi määrättiin Maija-puolison sijasta samalla kylällä asuneet Antti Jussi Heiskanen (1858) sekä vaimonsa Maria (1862). Pariskunta olivat keskenään myös ensimmäisiä serkkuja. Antti Jussi oli Pekkaa (1890) parikymmentä vuotta nuorempi.

Holhoaja Antti Jussi (1858) oli viinaan menevä mies ja sakotettu levottomasta elämästä työmiehen yli puolen vuoden palkkaa vastaavalla summalla. Antti Jussi oli taitava keinottelemaan ja hän onnistui kasvattamaan oman talonsa suureksi yli 1000 ha tilaksi. Hän järjesti myöhemmin pojilleen omat maatilat, (lähde: Tuusniemen Heiskaset 1. s.371). Tuusniemen Kosulan kylä oli noihin aikoihin tunnettu pontikankeitosta, salakapakoista ja paheellisesta elämästä.

Tuusniemen Heiskaset 2 sivu 183,
on kuvattu Pekan holhoajaa

Antti (1858) myi (Pekan nimissä) tilasta Pekan (1838) osuudet, eli puolet sukulaismiehelle Paavo Heiskaselle 5400 mk:lla.

Perhe, jossa nyt oli holhouksen alainen isäntä ja vaimo kahden pienen lapsen kanssa sai jäädä asumaan tilalle vielä pariksi vuotta.

Rasilan myynti Paavo Heiskaselle
11.2.1891 lehdessä.

Tilalle Antti osti Pekan (1838) nimissä Enonsalo No:6:4 Mäkelä tilan, jonne perhe muutti vuonna 1892. Pekka (1838) kuoli neljäs toukokuuta vuonna 1893, eli pari vuotta holhouksen alle julistamisen jälkeen. Lapsista Antti Jussi oli yhdentoista vanha ja Maria Sofia seitsemän vuotias. Velkojia kuuluutettiin Pekan konkurssihuutokauppaan saman vuoden lopussa.

Pekan velkojien kuuluutus

Leski sai asua lapsineen Mäkelän tilalla vuoteen 1895 saakka. Tila meni konkurssipesän velkojille seuraavana vuonna. Seuraavaksi he asuivat loisena Kosula 5:ssä seuraavat viisi vuotta aina vuoteen 1900 saakka.

Leski panosti vähät varansa lapsista poikansa hyväksi ja Antti Jussi sai tilaisuuden opiskella sekä käydä koulua.

Pekan konkurssipesän kuuluutus.

Vuonna 1904 Antti Jussi (1882) muutti kahdenkymmenenkahden ikäisenä äitinsä ja siskonsa kanssa Karttulaan. Vuonna 1907 oli muutto Rautalammille. Noihin aikoihin hän oli töissä sisävesillä Kuopion reitillä liikennöineellä höyrylaivalla. Seuraavat kuvat ovat Maija Stinan (1849) os. Poutiaisen ja Maria Sofia (1886) os. Heiskasen peruja. Osa henkilöistä on jäänyt tuntemattomaksi.

----------------------------

Nuorena miehenä Antti Jussi (1882) Heiskanen pääsi opiskelemaan Tarvaalan maanviljeyskouluun Saarijärvelle. Maanviljelyksen opetus oli aloitettu Suomessa vasta pari vuosikymmentä aiemmin. Kuvassa hän on opiskelukaverinsa kanssa. Valmistumisensa jälkeen Antti Jussi pääsi Korpilahdelle ison talon pehtooriksi.

Antti Jussi Heiskanen vasemmalla
sekä opiskelukaveri.

Seuraavassa kuvassa on Antti Jussin (1882) tuntemattomaksi jääneitä opiskelukavereita maanviljelyskoulusta.

Antti Jussin opiskelukavereita

Antti Jussi (1882) meni naimisiin Iida os. (1887) Ristikankaan kanssa. Heille syntyi Korpilahdella ainoaksi jäänyt lapsi Vilho (1915). Samoihin aikoihin vuoden 1915 jälkeen he muuttivat Säynätsaloon

Tuusniemen Heiskaset 1.

Antti Jussi asettui asumaan puolisonsa Iidan kanssa Suolahteen. Antti Jussin perheessä asui myös äiti Maija (1849).

Antti Jussi Heiskanen ja puolisonsa Iida.

Antti Jussin ja Iidan koti Suolahdessa, perhettä rappusilla.

Antti Jussin (1882) poika
Vilho (1915) Heiskanen

Antin ja hänen äitinsä hautajaiset vuonna 1924.
Kuvassa alkaen vasemalta Iida, Vilho ja Mar.

Maija (1849) kuoli kahdeskymmens päivä toukokuuta vuonna 1924.

----------------------

Maria Sofialla (1886) ei ollut veljensä tavoin mahdollisuutta mennä opiskelemaan (juuri perustettuun) Kosulan kouluun. Hän ei siten oppinut koskaan lukemaan! Ainut minkä hän osasi kirjoittaa oli asiakirjoihin allekirjoitukseksi laitettavat nimikirjaimet. Maria Sohvi (1886) oli vasenkätinen.

Maria (1886) muutti isänsä kuoleman jälkeen äitinsä ja vejensä kanssa Mäkelästä loiseksi Kosula 5:n, josta Karttulaan 1904. Hän palasi Tuusniemelle vuonna 1905 ja meni kihloihin vanhemman miehen kanssa. Kihlauksen purkauduttua Maria Sofia muutti piiaksi Muuruvedelle vuonna 1909.

Mar kihlakuvan puolikkaassa.

Tuohon aikaan maaseudulla naisten titteliksi valikoitui kahdesta vaihtoehdosta olla joko piika tai emäntä. Jos nainen halusi olla itsenäinen niin elannon saamiseksi oli käytännössä ryhdyttävä lukutaidottomana piiaksi.

Maria oli piikana Muuruvedellä Narilassa. Tilalla rakennettiin uutta navettaa. Navetan rakennustyömaalle oltiin palkattu puuseppä Heikki Rikhard (1880) jota kutsuttiin Rikuksi. Riku teki työmaalla kaikki rakennukseen tarvitut ikkunat, ovet, luukut rameineen. Työ kesti talvikauden ja puuseppä asui talossa työn valmistumiseen saakka.

Maria (1886) ja Riku (1880) aloittivat yhteiselon ja vuonna 1913 Maria muutti Nilsiään. Vuonna 1915 syntyi ensimmäinen lapsi, Paaval Henrik. Perhe haluttiin ikuistaa visiittikorttiin ja niin kaupunkireissulla sitten käytiin kuvaamossa asti.

Heikki Rikhard Pentikäinen, Maria Sofia
sekä heidän ensimmäinen lapsensa Paaval.

Maria Sofia (1886) muutti lapsen kanssa Muuruvedelle sisällissodan aikaan 4.1.1918. Paaval poika kuoli 17.12.1918 ja 30.12.1918 Maria muutti takaisin Nilsiään.

Riku alkoi kutsua puolisoaan Mar Sohviksi ja Mar alkoi kutsua puolisoaan Rikoksi. Martta syntyi vuonna 1920 ja Paavo vuonna 1922. Neljä vuotta myöhemmin syntyneet kaksoslapset Eeva ja Anna kuolivat pienenä.

Mar Sohvilta (1886) jäi muistoksi seuraavia kuvia. Osa kuvista on tuntemattomia, olisi kiva tietää keitä he ovat. Seuraavassa on siis tuntemattomaksi jääneitä henkilöitä 1900-luvun taitteesta. Kahta otosta vaille kaikki ovat hienoja pahvikuvia, niin sanottuja visiittikorttikuvia.

Seuraava kuva on otettu 1901-1916 välisenä aikana. Kuka lienee tämä 1.2.1917 kuollut nuorimies? Suomi itsenäistyi saman vuoden joulukuussa.

Valokuvaamo Julia Forsman, Kuopio

Valokuvaamo A. Sihvonen Savonlinna

Isäni kuvan kääntöpuolelle tekemä "muistelus",
jonka hän on sittemmin yliviivannut.

Hauska yksityiskohta, että valokuvaamoon on voinut soittaa numeroon 124. Valokuvaamo Sihvonen toimi kirkkokatu 12 Savonlinnassa. Kuva on otettu vuosisadan vaiheen ja sisällissodan välillä.