maanantai 31. joulukuuta 2012

Nilsiän kunta (1869-2012)

Nilsiän kunnan vaakuna vuodelta 1953.

Kirjoitettu 31.12.2012
Tänään on 143 vuotisen Nilsiän kunnan historian vihon viimeinen päivä. Siksi tämä kirjoitus.

Varhaiskantasuomalaisten asuttaessa Nilsiän seutuja 3000 tuhatta vuotta sitten alue oli vielä riista- ja kalarikasta eränkäynti-tienoota. Tuolta ajalta on nimi Pisa, Bassi eli pësee joka on kantasaamea tarkoittaen 'pyhä'. Niin pyhittivät asukkaat mäen pelkästään shamanistiseen toimintaan. Pisa mainitaan myös Kalevalassa kun nuori Joukahainen rehvastelee tiedoillaan Väinämöiselle:

Tieän puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla: 
pitkät on puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla. 
(Kalevala)

Nilsiä nimen syntyhistoriasta ei ole mitään täsmällistä tietoa ja sen puutteessa onkin esitetty mitä mielikuvituksellisimpia arvauksia. Naapurikunnista 1000 eaa. palautuvia nimiä ovat Siilinjärvi joka on tullut Seitajärvestä, Kaavi-nimeä pidetään myös saamelaisperäisenä. Pohjoissaamen gávva, inarinsaamen kaavâ ja koltansaamen kaavv tarkoittavat 'poukamaa' tai 'pientä lahdeketta'. Kuopio on alkuaan Kue'pp, joka on tarkoittanut hiihtotaipaleen osaa (Huurre, Matti; 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, Viides uudistettu painos, Otava, Keuruu 1995 s.188). Todennäköisimmin Nilsiä on niin ikään saamelaisalkuperää.

Paikka on kolmen maisematyypin risteysalueella. Etelästä tultaessa rehevä Savolainen lehtipuuvaltaisuus päättyy ja Pisalta jatkettaessa koilliseen alkaa (Pohjois-) Karjalainen mäkiseutu. Pisalta luoteeseen taas jatkettaessa seudut muutuvat Kainuulaiseksi vaaramaisemaksi. Ollaan lisäksi kasvillisuusvyöhykkeen rajalla.
Vain vähän matkan päässä pohjoiseen on maanselkä, joka jakaa vesistöt valumaan itämereen ja jäämereen.

Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Novogord ja Ruotsi sopivat rajan, joka Nilsiän seudulla kulki mainittuina läheisellä Karjalankoskella. Tämä oli yli 250 vuoden ajan kahden valtakunnan sekä samalla idän ja lännen rajamaata. Ja mikä uskomattominta rajan vaikutukset näkyvät monissa asioissa vielä tänä päivänä! Musiikissa ollaan slaavilaisen mollin ja länsimaisen duurin rajaseudulla. Tai vaikkapa nykypäivän sydänsairauksien rajalla.



Tällä ei niinkään tehokkaasti valvotun rajan vastapuolilla elivät siis luterilaiset Ruotsalaiset ja ordotoksit Novogotdit. Käytännössä molemmilla puolin Suomea puhuvia Suomalaisia, jotka olivat alistettu joko Ruotsin tai Venäjän alle. Ruotsin kuninkaan edistämän muuttoliikkeen tuodessa lisääntyvässä määrin uudisasukkaita Savoon (ns. Savolaiskiila) vihanpito lisääntyi tällä rajaseudulla vähän kerrassaan idän kanssa.

1400-luvun vaihtuessa Kruunun valloitustyö oli laajennut koilliseen niin että Hämeen linnalääni tuli jo jaettavaksi kolmeen kihlakuntaan. Alaltaan suurin, eli ylinen oli Hollolan kihlakunta. Perustettavan kihlakunnan ensimmäiseksi tuomariksi tuli Hämäläistynyt rälssimies Nils Olofsson Tawast. "Turun maanoikeudessa hän oli 1415 asiantuntijana käsiteltäessä hänen kihlakuntansa kannalta tärkeätä Hämeen ja Savon rajariitaa. Hän oli edellisenä talvena ollut mukana rajankäynnissä, jonka tulokset maanoikeus vahvisti saamatta asiaa silti lopulliseen ratkaisuun.136 Marriagebef 14067 ChildrenElin Nilsdotter (-<1468)". Voisi kuvitella että tuohon aikaan kruunun ulointa kauppa-asemaa koillisessa Kainuun rajalla Venäjää vasten oltaisiin alettu kutsua Nilsiin kauppa-asemaksi. Nilsin veli oli muuten Turun piispa Magnus Olai. 1500-luvulle tultaessa riistakannat olivat ryöstöpyydetyt.

Vihanpito Kruunun ja Venäjän välillä kiihtyi suomalaisten heimojen ollessa osa toimintaa. Huippunsa se saavutti vuonna 1570 kun Iivana Julma aloitti viisikolmatta eli 25-vuotisen Venäjän-sodan, jota myös kutsutaan Rappasota tai pitkäviha nimellä. Se oli sissisotaa, jossa osapuolet vuoron perään polttivat, ryöväsivät ja raiskasivat toistensa kyliä. Vihollisuudet päättyivät aikanaan Täyssinän rauhaan.

Ikivanhasta Savo-Karjala-Kainuulaisten heimojen eränautinta-
rajapisteistä (jotka olivat olleet heille pyhiä, kunnioitettavia paikkoja)
muodosti Kruunu ja Venäjä vuonna 1595 oman rajansa.

Venäjän ja Ruotsin solmiessa Täyssinän rauhan vuonna 1595 Lastukosken koilliset osat luettiin kuuluvaksi osaksi Venäjää ja lounaiset puolestaan Ruotsia. Rajalinja kulki Pisan, Alakeyrityn ja Tiilikan kautta. Tässä siis vahvistettiin käytännössä pitkään ollut heimojen eränautintaalueiden "raja" nyt miehittäjien rajaksi.

Raja oli valtakuntien rajana seuraavan 22 vuoden ajan, mutta jo neljäntoista vuoden päästä alkoi vihollisuudet uudestaan.

Ne kestivät seuraavat 8 vuotta kunnes Stolbovan rauhassa 1617 valtakuntien raja siirtyi Pisalta paljon idemmäksi Kruunun laajetessa kautta aikain suurimmilleen. Karjalainen heimo tuli siinä jaetuksi Kruunun ja Venäjän toimesta seuraavaksi kahdeksi sadaksi vuodeksi. Olojen rauhoituttua Stolbovan rauhan myötä asutustoiminta Nilsiässä viimein pääsi vähän kerrassaan vakiintumaan ja vahvistumaan.

Ote kartasta vuodelta 1666

Vuonna 1775 hetken aikaa (mutta huom! ensimmäisenä) Nilsiä oli nykyisen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen käsittäneen Savon ja Karjalan läänin pääkaupunki. Kuningas Kustaa III päätti kuitenkin siirtää residenssin vielä saman vuoden marraskuussa Kuopionniemelle perustettavaan kaupunkiin.

1843 rakennettu puutapuli. Nilsiään perustettiin rukoushuonekunta vuonna 1738,
 joka  muuttui kappeliseurakunnaksi 1769 ja seurakunta oli itsenäinen
 vuodesta 1816-2012 jolloin se sulautui  Järvi-Kuopion seurakuntaan.


Nilsiäby 1748 Pohjois-Savon vesistöt kartasta

Seutukunnan kirkot 1700-luvun kartassa.


Vasemmalla vaimon, oikealla Paavon makuukamari
Aholansaaressa.
Nilsiän Aholansaareeen muutti asumaan 1830 alkaen paikallisesti ja sittemmin myös valtakunnallisesti huomiota herättänyt Lapinlahtelais-lähtöinen herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen (1777-1852) 53 vuoden ikäisenä. 

Herännäisyys oli saanut alkunsa Lapinlahdelta vuonna 1796 Telppäsen niityn ihmeestä. Ihmettä seuranneet "horrostilasaarnat" on myöhemmin yhdistetty torajyvään. Joka tapauksessa körttiläisyyden vaikutus on noista ajoista lähtien ollut huomattavissa Nilsiässä monella tasolla. Körttiläisyyteen on yhdistetty myös ääriajattelua.

Paavon kamari Aholansaaressa.

Autonomian ajoista Suomen itsenäistymisen alkuvuosiin asti Nilsiässä, nykyisen Tahkon alueella vaikutti maakunnallisesti tunnettu rosvopäällikkö Punka-Heikki Kuosmanen (1861-1924) joukkoineen. Joltisenkin samoihin aikoihin perimätiedon mukaan joukkio hevosrosvoja asutti "Nilsiän Nipasenmäkeä". Tämä paikka muuttui myöhemmin ensin osaksi Muuruvettä ja sitten Juankoskea. Tähän levottomaan "villin lännen" aikaan ei syrjäseuduilla virallisen järjestyksen pito ollut kovinkaan vahvaa.

1869 perustetussa Nilsiän emäpitäjässä asui 18000 asukasta. Asukasmäärän alati kasvaessa auttamattomasti jälkeen jääneet kunnallispalvelut sekä pitkät kirkkomatkat edustivat mennyttä aikaa. Paine kirkkojen ja sittemmin kuntien perustamiseen kasvoi. Niinpä kolme vuosikymmentä myöhemmin tästä suurkunnasta erotettiin Varpaisjärvi sekä Muuruvesi johon sisältyi Juankoski.

Ote Savo-Karjala lehdestä 1893

Vuonna 1907 Nilsiästä lohkaistiin merkittäviä alueita Rautavaaralle sekä vielä myöhemmin 1925 perustettavaan Siilinjärven kuntaan. Yksikään noiden vuosikymmenien lohkomisista ei onnistunut kivuitta. Puolin ja toisin kipuilua on nähtävissä jopa vielä nykyaikana!

Ilmoitus 1910 ilmestyneestä Savo lehdestä 

Tämän jälkeen olikin kunnallisrintamalla hiljaisempaa. Vuonna 1967 Kemiran tehtaiden sijoituspaikaksi oli ehdolla Nilsiä. Tehdas sijoittui sitten lopulta Siilinjärven puolelle.

Nilsiässä samaan aikaan aloitettiin käynnistellä laskettelumatkailua, kun huomattin metsäpalon jäljiltä tarkoitukseen hienosti sopiva rinne. Toimintaa kehitettiin paikkakunnan nimistöstä napatulla Nipanen-nimellä. Yhtiön taustalla toimivat tunnetut liikemiehet Jörn Donner, Kalevi Keihänen ja Urpo Lahtinen. Laskettelu ja lomamatkailun alkuvuosikymmenet olivat volyymiltaan vaatimatonta aikaa.

Vuosina 1978 ja 1979 Nipasella järjestettiin kuplettilaulun suomenmestaruuskisat. Molemman vuoden mestaruuden vei Jaakko Teppo, ja tämä tuli olemaan ponnahduslauta hänen uralleen.



Vuonna 1986 Nilsiästä nousi Hannu Karpon myötävaikutuksesta valtakunnalliseen julkisuuteen Vesilahtelais-lähtöinen kyläoriginelli Tauno Kuosmanen (1928-2008), tutummin Nilsiän öljysheikki. Hänen Man-Oil yrityksensä oli hetken aikaa turistien kansoittama vierailukohde. Myös hänen esiitymisensä eri tapahtumissa oli suuri vetonaula. Osoituksena siitä että kyllä suomalaiset aina yhden kyläoriginellin tarvitsevat.

Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kyläksi kutistunut Nilsiä muuttui kaupungiksi 1998.

Erkki J. Pentin suurien investointien jälkeen vuosituhannen vaiheessa Tahko alkoi kehittyä myöhemmin tunnettuun, menestyksekkääseen muotoonsa. Näin Tahko tunnetaan yleisesti nykyään Nilsiää paljon paremmin.


2000-luvun alkupuolella Nilsiä teki ensimmäisen liitosselvityksen Kuopion kanssa. Ajatus ei saanut tuolloin riittävää kannatusta. Kunnan päättäjien investoinnit 2003 myöhemmin tyhjäkäynnille jääneeseen louhos-areenaan tulivat kuntalaisille kalliiksi. Paljon kunnan varoja meni myös Tahko spahan. Viimeinen sysäys tuli 2010 alkaneesta ja kalliiksi käyneestä Siiliset-kokeilusta.

Nilsiän kunnallispolitikot tulivat yksissä tuumin tulokseen, että tarvitaan isompia hartioita mm. kehittämään Tahkoa. Neuvottelujen jälkeen sulautuminen Kuopioon toteutuu vuoden 2013 alusta. Nähtäväksi jää, miten yksimielisesti Kuopiosta ollaan halukkaita pitämään Tahko valtakunnan matkailun kärkijoukoissa.

Samalla tilanne palautuu 143 vuoden takaiseen. Eli Nilsiä on jälleen osa Kuopiota.

Tällaiset kyltit jäivät historiaan.









tiistai 18. joulukuuta 2012

Ismon papupata



Vahva ja pehmeä - Ismo papupata.

Inspiraatio tulee kysymättä. Joskus seurauksena biisi. Toisella kertaa uusi ruoka. Tällä kertaa jälkimmäinen. Eikä se nyt liity näihin musiikkisivuihin muutoin kuin että soittajaystävällisestä sapuskasta on kyse.
Ensinnäkin se on todella maittavaa. Toisekseen valmistaminen on naurettavan helppoa. Ja kolmanneksi sapuska valmistuu verraten nopeasti. Niin, neljänneksi siirtää nälkää kauas isomaltakin porukalta.
Eikä ainekset ei maksa maltaita. Lisättäköön vielä että onnistuu takuuvarmasti.
Reseptin laatijan lisäksi makua arvioi arvosteluraati, joka koostui yhdestä neljä vuotiaasta kriittisestä tuomarista.

Eväs on mitä mainioin joulun välipäivien mahantäytyke. Näet kun kinkku alkaa maistua turhankin tutulle, piirakat ovat pehmenneet. Tai porkkana lootaa on tullut mussutettua naaman väriksi asti.
Niin väkinäiseksi käyneen päiväkausien jutustelun ja 1000 palan palapelien teon jälkeen seuraan tuo eloa Ismon papupata! Eikä sekään haittaa vaikka kaupat olisvat kiinni. Kun ruoka-ainekset ovat kertyneet kodin pakastimeen ja kaappeihin ajan myötä. Ja onhan hyvä kierrättää aika ajoin varmuusvarastoja.

Papupata porisee iloisesti ja antaa kepeää jutustelun aihetta toviksikin pitkien pyhien lamaannuttamalle seurueelle. 



ISMON PAPUPATA  4 annosta:

6 dl vettä
3 dl riisiä
1 lihaliemikuutio
400 g jauheliha
1 rkl voita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 ps Taco-mausteseos
200g herne-maissi-paprika sekoitus
420g valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
180g herkkusieniä viipaleina mausteliemessä
140 g tomaattimurska



Sulata pakastetut jauheliha sekä herne-maissi-paprika sekoitus. 
Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa. Lisää lihaliemikuutio sekä riisit. Anna kiehua kannen alla miedolla lämmöllä 30 min. 
Sulata voi pannulla. Ruskista rasvassa jauheliha sekä hienonnetut sipuli sekä valkosipulin kynnet. Lisää joukkon 1dl vettä sekä taco-mausteseos. Sekoita ja kypsennä n. 5 min. Lisää joukkoon valkoiset pavut sekä herkkusienet. (Sienet voi jättää pois, jos ei pidä sienistä. Kuten makutuomarimme halusi).
Anna lämmetä ja sekoita. Lisää seos keitinvedestään imeytyneisiin riiseihin. Anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä n. 10 min silloin tällöin sekoitellen. Jos tarvitsee notkistaa, lisää tarvittaessa tomaattimurskaa joukkoon. Ota pois pois levyltä ja anna vetäytyä hetki kannen alla. Tarjoa salaatin kera.







keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Mobiilitesti

Täytyy nyt sitten tätäkin testata. Saunaband-mökki ennen ja jälkeen leirin  2-4.11.2012

tiistai 4. joulukuuta 2012

Saunaband


Vasemmalta alkaen: Jukka Kuronen, Ari Koistinen, Ismo Pentikäinen, Tatu Korhonen ja Raimo Torvinen

Syksyllä 2011 samalla kun kokoonpanomme asettui nykyiseen muotoonsa, saimme keksittyä bändille viimein nimen Saunaband. Tätä ennen oltiin soiteltu ja kehitelty bändiä kaikessa rauhassa loppukesästä 2010 lähtien tilapäisnimellä Ismo Pentikäinen Band. Mika Tirkkosen ja Saku Hyvärisen keskityttyä Puikot bändiin, tilalle tulivat Ari Koistinen ja Rami Torvinen. Näin muotoutui Saunaband, joka siis koostuu seuraavasti:

  • Jukka Kuronen laulu, basso
  • Ari Koistinen  rummut
  • Ismo Pentikäinen laulu, kitara
  • Tatu Korhonen laulu, koskettimet
  • Raimo Torvinen laulu, kitara
Eli kokoonpano on monista yhteyksistä tunnetuista pitkän linjan soittajista koottu ryhmä. Saunaband julkaisi toiminta-aikanaan yhden EP-levyn.


Bändillämme löytyy jo nyt feisbuukki sivut. Työn alla on myös kotisivut. Bändimme on lisäksi organiosoimansa toimintansa mm. keikkamyynnin kannalta helpottavaan yhtiömuotoon osuuskunnaksi.

Ohjelmistomme koostuu cover-biiseinä seitkyt-kahdeksankymmentäluvun klassikko rock-biiseistä höystettynä omilla kappaleilla. Joita kirjoittavat lähestulkoon kaikki bändin jäsenet. Lisäksi löytyy runsaasti lauluvoimaa koskapa bändissä lähes kaikki laulavat sooloja ja sen lisäksi moniäänistä stemmaa! Seuraava biisi on helmikuulta 2012


On kyllä varsin inspiroivaa musisoida Saunabandissä. Ramin ja allekirjoittaneen kitarat harrastavat stemmaa sekä vuoropuheluja, johon Tatu lisää maukkaasti ainakin näillä kulmilla niin harvinaista rock-kiipparointia! Jukan sekä Arin luodessa tanakan ja groovaavan pohjan! Siihen sitten lauluja moniäänisesti. Nam.

Syksyn bändileirillä saatiin jäsenneltyä toimintaa kovasti. Sen lisäksi että musisoitiin aamusta iltaan, ehdittiin saunomaan :D sauna oluineen, sekä pidettyä Tatun sanoiks bändipolitbyrå-kokousta. Sekä nauraa rätkättää hyvien biisien lomassa.

Vuosi 2013 tulee olemaan Saunabandille aktiivista toiminnan kehittämisen aikaa. Samalla haluamme päästä tuomaan musiikin ilosanomaa monessa tilaisuudessa!



perjantai 9. marraskuuta 2012

Nyt on meikäläinenkin tullut blogi-aikaan

Tämä historiallinen hetki on koittanut : D
Ismo Kaavi bluesissa 2012 Kuva: Olavi Rytkönen
Aion koota tänne kaikenlaista tarinaa mm. musiikkiin, soittamiseen, soittimiin ja laitteisiin liittyen.




Ismo